Voimaa laumasta : Taidepajamalli vertaisohjaajille
Sumupuu, Piia (2014)
Sumupuu, Piia
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405269949
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405269949
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää ja arvioida uusi taidepajamalli vertaisohjaajien itsetuntemuksen ja voimavarojen vahvistamiseen sekä luoda liiketoiminnan palvelumuoto.
Vertais- ja tukihenkilötoiminnalla on tärkeä rooli yhteiskunnan hyvinvoinnin ja sosiaalisen pääoman lisäämisessä. Vertaistukitoiminta on kasvussa ja vertaisohjaajien tarve lisääntyy jatkuvasti. Vapaaehtoisten vertaisohjaajien koulutukseen ja työnohjaukseen on tilausta. Itsensä tunteva vertaisohjaaja tiedostaa omat rajansa ja vaalii voimavarojaan sekä mahdollistaa ryhmän toimivuuden.
Opinnäytetyössä tutkittiin, voiko ekspressiiviseen taideterapiaan pohjautuva taidepaja vahvistaa vertaisohjaajan itsetuntemusta ja voimavaroja. Taidepajan kohderyhmänä oli kuusi Leijonaemot ry:n vertaisohjaajaa ja se toteutettiin lokakuussa 2013 – tammikuussa 2014. Tapaamisia oli seitsemän, joista kuusi ensimmäistä toteutui kuuden viikon aikana kerran viikossa ja seitsemäs, ns. päätöstapaaminen kahden kuukauden tauon jälkeen.
Opinnäytetyön tutkimus oli laadullinen. Tutkimuksen aineistonkeruu tapahtui haastattelujen, havainnoinnin ja palautekyselyjen perusteella. Aineistonkeruu toteutettiin alkuhaastatteluilla sekä suullisilla ja kirjallisilla palautteilla taidepajan toiminnan ohessa ja loputtua.
Tulokset osoittavat tämän tyyppisen taidepajan olevan toimiva malli vertaisohjaajan itsetuntemuksen ja voimavarojen lisäämiseen. Kokemuksellisuuden lisäksi se sisältää koulutuksellisia, työnohjauksellisia ja vertaistuellisia elementtejä.
Jatkokehittelyn kohteena on saada taidepajamalli laajempaan käyttöön ja mahdollistaa vertaisohjaajien koulutuksen ja työnohjauksen kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen.
Vertais- ja tukihenkilötoiminnalla on tärkeä rooli yhteiskunnan hyvinvoinnin ja sosiaalisen pääoman lisäämisessä. Vertaistukitoiminta on kasvussa ja vertaisohjaajien tarve lisääntyy jatkuvasti. Vapaaehtoisten vertaisohjaajien koulutukseen ja työnohjaukseen on tilausta. Itsensä tunteva vertaisohjaaja tiedostaa omat rajansa ja vaalii voimavarojaan sekä mahdollistaa ryhmän toimivuuden.
Opinnäytetyössä tutkittiin, voiko ekspressiiviseen taideterapiaan pohjautuva taidepaja vahvistaa vertaisohjaajan itsetuntemusta ja voimavaroja. Taidepajan kohderyhmänä oli kuusi Leijonaemot ry:n vertaisohjaajaa ja se toteutettiin lokakuussa 2013 – tammikuussa 2014. Tapaamisia oli seitsemän, joista kuusi ensimmäistä toteutui kuuden viikon aikana kerran viikossa ja seitsemäs, ns. päätöstapaaminen kahden kuukauden tauon jälkeen.
Opinnäytetyön tutkimus oli laadullinen. Tutkimuksen aineistonkeruu tapahtui haastattelujen, havainnoinnin ja palautekyselyjen perusteella. Aineistonkeruu toteutettiin alkuhaastatteluilla sekä suullisilla ja kirjallisilla palautteilla taidepajan toiminnan ohessa ja loputtua.
Tulokset osoittavat tämän tyyppisen taidepajan olevan toimiva malli vertaisohjaajan itsetuntemuksen ja voimavarojen lisäämiseen. Kokemuksellisuuden lisäksi se sisältää koulutuksellisia, työnohjauksellisia ja vertaistuellisia elementtejä.
Jatkokehittelyn kohteena on saada taidepajamalli laajempaan käyttöön ja mahdollistaa vertaisohjaajien koulutuksen ja työnohjauksen kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen.