Sulfaattimaatietämys tilusjärjestelyissä : Viljelijäkysely Ilmajoella, viranomaiskysely maanmittauslaitoksella
Tuorila, Juha (2014)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061713055
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061713055
Tiivistelmä
Peltoviljelyn onnistumisen perusedellytys on maan sopivan kosteustilan ylläpitäminen.
Riittävillä kuivatustoimenpiteillä saadaan aikaan maaperälle ja kasveille sopiva
kosteustila ja viljelyyn tarvittavien koneiden vaatima kantavuus. Keväällä aikainen
kylvö vaatii nopeaa sulamisvesien ja liiallisen märkyyden poistamista pelloilta,
mutta myös sateisina syksyinä pellon pitää kantaa korjuukoneiden paino. Muita
viljelyn onnistumisen edellytyksiä ovat riittävä maan kalkitus ja oikea lannoitus sekä
rikkakasvien, tuhoeläinten ja kasvitautien torjunta.
Happamat sulfaattimaat ovat vuosituhansien saatossa kehittynyttä piilovaivaa ympäristölle.
Piilosta se on tullut viljelymaan ojituksen lisääntymisen myötä. Ojituksen
tehostuminen on lisännyt pohjamaassa olevaa hapettumista ja siellä olevien happamuutta
lisäävien tekijöiden pääsyä esimerkiksi vesistöihin. Vesistöissä tämä
aiheuttaa moninaisia muutoksia, joista ehkä suurimpana ja kauheimpana laajat
kalakuolemat.
Tilusjärjestelyt ovat pääasiassa tilojen tilusrakenteiden parantamista niin, että lohkot
ovat isompia ja lähempänä tilakeskusta. Tilusjärjestelyn yhteydessä ei ole liiemmin
happamia sulfaattimaita otettu huomioon, vaikka silloin toimenpiteet olisivat
suuresta pinta- alasta johtuen tehokkaimmin toteutettavissa. Happamien sulfaattimaiden
valuntavesien haittavaikutukset voitaisiin myös minimoida suuren pintaalan
mittakaavassa, mikäli ne otettaisiin huomioon koko tilusjärjestelyalueella
suunnittelusta toteutukseen asti. Tieksen alueella, Ilmajoella, tilusjärjestely on vasta
suunnittelussa, joten alue olisi ihanteellinen happamien sulfaattimaiden valunnan
vähentämisen näkökulmasta. Työssäni paneudun tutkimaan, onko siihen hyväksyntää
ja halua. Tämän lisäksi selvitän asian parissa toimivien viranomaisten
sulfaattimaatietämystä.
Riittävillä kuivatustoimenpiteillä saadaan aikaan maaperälle ja kasveille sopiva
kosteustila ja viljelyyn tarvittavien koneiden vaatima kantavuus. Keväällä aikainen
kylvö vaatii nopeaa sulamisvesien ja liiallisen märkyyden poistamista pelloilta,
mutta myös sateisina syksyinä pellon pitää kantaa korjuukoneiden paino. Muita
viljelyn onnistumisen edellytyksiä ovat riittävä maan kalkitus ja oikea lannoitus sekä
rikkakasvien, tuhoeläinten ja kasvitautien torjunta.
Happamat sulfaattimaat ovat vuosituhansien saatossa kehittynyttä piilovaivaa ympäristölle.
Piilosta se on tullut viljelymaan ojituksen lisääntymisen myötä. Ojituksen
tehostuminen on lisännyt pohjamaassa olevaa hapettumista ja siellä olevien happamuutta
lisäävien tekijöiden pääsyä esimerkiksi vesistöihin. Vesistöissä tämä
aiheuttaa moninaisia muutoksia, joista ehkä suurimpana ja kauheimpana laajat
kalakuolemat.
Tilusjärjestelyt ovat pääasiassa tilojen tilusrakenteiden parantamista niin, että lohkot
ovat isompia ja lähempänä tilakeskusta. Tilusjärjestelyn yhteydessä ei ole liiemmin
happamia sulfaattimaita otettu huomioon, vaikka silloin toimenpiteet olisivat
suuresta pinta- alasta johtuen tehokkaimmin toteutettavissa. Happamien sulfaattimaiden
valuntavesien haittavaikutukset voitaisiin myös minimoida suuren pintaalan
mittakaavassa, mikäli ne otettaisiin huomioon koko tilusjärjestelyalueella
suunnittelusta toteutukseen asti. Tieksen alueella, Ilmajoella, tilusjärjestely on vasta
suunnittelussa, joten alue olisi ihanteellinen happamien sulfaattimaiden valunnan
vähentämisen näkökulmasta. Työssäni paneudun tutkimaan, onko siihen hyväksyntää
ja halua. Tämän lisäksi selvitän asian parissa toimivien viranomaisten
sulfaattimaatietämystä.