Domain Specific Innovativeness -profilointitutkimus aivokuvantamista varten - Case Valio
Ojala, Oliver (2014)
Ojala, Oliver
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405055791
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405055791
Tiivistelmä
Uusien tuotteiden lanseerausprosesseihin kuluu paljon aikaa ja rahaa eikä niiden onnistumisesta ole mitään takeita. Neuromarkkinoinnin käyttäminen osana lanseerausprosessia voi parantaa lanseerauksen onnistumisprosenttia huomattavasti. Neuromarkkinointi käyttää hyväkseen aivotutkimuksen menetelmiä ja näin sen avulla voidaan ennustaa aiempaa paremmin ihmisten käyttäytymistä. Näin syvälliseen ihmisen käyttäytymisen ymmärtämiseen ei voida päästä tavallisilla markkinoinnin menetelmillä.
Innovaattorit on jo pitkään tunnustettu erittäin tärkeäksi osaksi uusien tuotteiden vastaanottamisprosessia. Yritysten on tärkeää tunnistaa omien tuotteidensa käyttäjistä innovaattorit, jotta tuotteen omaksuminen laajemmalle yleisölle olisi mahdollisimman sujuvaa. Domain Specific Innovativeness –mittari (DSI) on tällä hetkellä kaikista innovatiivisuutta mittaavista malleista luotettavin ja sen avulla saadut tulokset ovat todistetusti valideja. Mallilla on aikaisemmin tutkittu muun muassa rock-musiikkia, muotia, herkkukinkkuja sekä viinejä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on toteuttaa Domain Specific Innovativeness –profilointitutkimus ja tuottaa uutta tietoa kuluttajien makumieltymyksistä Valio Oy:lle, osana TEKES –rahoitteista NeuroService-projektia. Vastausten perusteella koehenkilöt asetetaan DSI-ryhmiin, joista 15 innovaattoria (innovators) ja 15 perässähiihtäjää (laggards) rekrytoidaan hankkeessa toteutettavaan fMRI-kuvakseen. Tuloksia analysoitiin SPSS-ohjelmalla ristiintaulukoinnin ja korrespondenssianalyysin avulla.
Profilointitutkimus toteutettiin valmista DSI-kyselypohjaa käyttäen ja tulokset analysoitiin korrespondenssianalyysilla. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat nuoret opiskelijat. Tutkimuksen aineiston keruu toteutettiin sähköisenä E-lomakekyselynä sähköpostin ja sosiaalisen median välityksellä sekä opiskelijoiden parista kerättynä paperisena kyselynä. Kyselyyn vastasi yhteensä 618 ihmistä. Vastaajista karsittiin pois kaikki vajaasti täytetyt lomakkeet, jolloin lopullisen aineiston koko oli 540 (n=540).
Tulosten perusteella saatiin luokiteltua vastaajat DSI-ryhmiin ja rekrytoitua tarpeeksi ihmisiä fMRI-kuvaukseen. Tämän lisäksi löydettiin Valiolle hyödyllistä tietoa kuluttajien janojuomien makumieltymyksistä. 18 – 21 –vuotiaiden ikäryhmässä selvästi suosituin oli vadelman maku ja aikaisten omaksujien (early adapters) –ryhmässä mansikka. On myös huomattavissa, että opiskelijoiden vanheneminen vaikuttaa makumieltymyksiin siten, että iän myötä suositaan enemmän maustamatonta/original -vaihtoehtoa. Yllättävänä tuloksena voidaan pitää sitä, että käyttäytymistieteiden opiskelijoista enemmistö kuului perässähiihtäjien (laggards) joukkoon. Tulosten perusteella voidaan suositella Valiolle 18 – 21 –vuotiaiden ikäryhmässä markkinoinnin keskittämistä vadelmanmakuisiin janojuomiin ja 34-vuotiassa ja niitä vanhemmissa mausta-mattoman/original-vaihtoehdon markkinointiin.
Innovaattorit on jo pitkään tunnustettu erittäin tärkeäksi osaksi uusien tuotteiden vastaanottamisprosessia. Yritysten on tärkeää tunnistaa omien tuotteidensa käyttäjistä innovaattorit, jotta tuotteen omaksuminen laajemmalle yleisölle olisi mahdollisimman sujuvaa. Domain Specific Innovativeness –mittari (DSI) on tällä hetkellä kaikista innovatiivisuutta mittaavista malleista luotettavin ja sen avulla saadut tulokset ovat todistetusti valideja. Mallilla on aikaisemmin tutkittu muun muassa rock-musiikkia, muotia, herkkukinkkuja sekä viinejä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on toteuttaa Domain Specific Innovativeness –profilointitutkimus ja tuottaa uutta tietoa kuluttajien makumieltymyksistä Valio Oy:lle, osana TEKES –rahoitteista NeuroService-projektia. Vastausten perusteella koehenkilöt asetetaan DSI-ryhmiin, joista 15 innovaattoria (innovators) ja 15 perässähiihtäjää (laggards) rekrytoidaan hankkeessa toteutettavaan fMRI-kuvakseen. Tuloksia analysoitiin SPSS-ohjelmalla ristiintaulukoinnin ja korrespondenssianalyysin avulla.
Profilointitutkimus toteutettiin valmista DSI-kyselypohjaa käyttäen ja tulokset analysoitiin korrespondenssianalyysilla. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat nuoret opiskelijat. Tutkimuksen aineiston keruu toteutettiin sähköisenä E-lomakekyselynä sähköpostin ja sosiaalisen median välityksellä sekä opiskelijoiden parista kerättynä paperisena kyselynä. Kyselyyn vastasi yhteensä 618 ihmistä. Vastaajista karsittiin pois kaikki vajaasti täytetyt lomakkeet, jolloin lopullisen aineiston koko oli 540 (n=540).
Tulosten perusteella saatiin luokiteltua vastaajat DSI-ryhmiin ja rekrytoitua tarpeeksi ihmisiä fMRI-kuvaukseen. Tämän lisäksi löydettiin Valiolle hyödyllistä tietoa kuluttajien janojuomien makumieltymyksistä. 18 – 21 –vuotiaiden ikäryhmässä selvästi suosituin oli vadelman maku ja aikaisten omaksujien (early adapters) –ryhmässä mansikka. On myös huomattavissa, että opiskelijoiden vanheneminen vaikuttaa makumieltymyksiin siten, että iän myötä suositaan enemmän maustamatonta/original -vaihtoehtoa. Yllättävänä tuloksena voidaan pitää sitä, että käyttäytymistieteiden opiskelijoista enemmistö kuului perässähiihtäjien (laggards) joukkoon. Tulosten perusteella voidaan suositella Valiolle 18 – 21 –vuotiaiden ikäryhmässä markkinoinnin keskittämistä vadelmanmakuisiin janojuomiin ja 34-vuotiassa ja niitä vanhemmissa mausta-mattoman/original-vaihtoehdon markkinointiin.