Lahti as an urban laboratory for sustainable environment
Mäkelä, Irma; Palvi, Tarja (2014)
Mäkelä, Irma
Palvi, Tarja
Editoija
Ilkka Väänänen
Lahden ammattikorkeakoulu
2014
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014071413313
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014071413313
Tiivistelmä
Kestävän ympäristön kaupunkilaboratorio -hanke alkoi vuonna 2012 ja loppui kesäkuussa 2014.
Hankekoordinaattorina toimi Aalto Yliopisto ja partnereina Helsingin yliopisto sekä Lahden
ammattikorkeakoulu. Hanke pohjautuu aiempiin hulevesitutkimushankkeisiin ja siinä ovat yhdistyneet
hulevesimittaukset Lahdessa sekä uudenlaisen paikkatietoliittymän kehittäminen, jonka
kautta mittaustulosten seuranta on mahdollista. Hankkeessa on myös kehitetty hulevesien
muodostumisen mallintamista sekä pyritty hyödyntämään yhdyskuntasuunnittelussa hulevesitutkimuksen
tuloksia.
Tämä julkaisu on koottu tutkimushankkeeseen osallistuneiden kirjoituksista. Johdannossa Eeva
Aarrevaara luo yleiskatsauksen julkaisun sisältöön, kertoo yleisesti hankkeen lähtökohdista sekä
huhtikuussa 2014 järjestetystä hankkeen seminaarista. Julkaisun liitteenä on seminaarin ohjelma.
Sari Suomalainen käsittelee omassa osuudessaan virtuaalisen opetuksen tarvetta tulevaisuudessa,
mikä liittyy keskeisesti Lahden Niemen kampuksen kehittämisprojektiin. Niemessä jo olemassa
oleviin ammattikorkeakoulun energia- ja ympäristötekniikan tiloihin toteutettiin osana Ari
Vesikon ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyönä ympäristötietoteatteri, jonka laitteisto palvelee
myös projektin geoinformatiikan osuutta. Jiri Kadlec esittelee omassa osuudessaan uudenlaista
paikkatietoliittymää, jonka avulla voidaan yhdistää olemassa olevia paikkatietoaineistoja,
tulevaisuuden skenaarioita sekä ympäristömittausdataa. Juhani Järveläinen on diplomityössään
laatinut Lahden alueen hulevesimallinnuksen jaottelemalla kaupungin alueen erilaisiin maankäyttöluokkiin,
joille on tyypillistä erilainen imeytyvän pinnan osuus. Työssä yhdistetään luokitukseen
aiemmin tehtyjä hulevesimittauksia Espoossa ja Lahdessa ja tuotetaan malli, jonka
pohjalta arvioidaan hulevesien laatua ja määrää erityyppisillä alueilla.
Jessica Huttusen AMK-opinnäytetyö on tehty Lahden kaupungin ILKKA-hankkeelle ja siinä
käsitellään hulevesimittausten tuloksia sekä Kariston että Kytölän hulevesien käsittelyalueilta.
Alueiden asukkaiden mielipiteitä hulevesien käsittelyalueista on myös kartoitettu kyselyillä. Huttunen
on myös koonnut julkaisun liitteenä olevan luettelon aiemmista Lahden seudulla toteutetuista
vesistöihin ja hulevesiin liittyvistä tutkimushankkeista. Paul Carroll kuvaa osuudessaan
opiskelijaprojektina yhteistyössä Lahden kaupungin ympäristöpalveluiden kanssa toteutettua
Lahden järvien maankäytön kartoitusta. Projektin avulla opiskelijat ovat päässeet tutustumaan
tarpeelliseen tehtävään ja saaneet käytännöllisiä neuvoja sen toteuttamisesta.
John Allen on vastannut hänelle asetettuihin kysymyksiin koskien hulevesien käsittelyä Yhdysvalloissa,
Richmondin kaupungissa Virginiassa, jossa hän on aiemmin toiminut niihin liittyvissä
käytännön tehtävissä. Haastattelusta ilmenee, että Yhdysvalloissa on jo varhain tiedostettu lainsäädännössä
hulevesiin liittyvä ohjaustarve ja sen toteuttaminen on arkipäivää. Nora Sillanpää
esittelee yhdessä Harri Koivusalon, Heikki Setälän ja Marjo Valtasen kanssa aiempia suomalaisia
hulevesitutkimushankkeita ennen Kestävän ympäristön kaupunkilaboratoriota sekä tekee huomioita
niiden keskinäisistä eroista. Hulevesien mittausmenetelmiä ja niihin liittyviä haasteita,
erityisesti kylmässä ilmastossa, esitellään monipuolisesti. Hankkeen aikana julkaistut opinnäytetyöt
ja tieteelliset artikkelit on luetteloitu osuuden loppuun, lisäksi on liitteenä laaja katsaus
eri aikoina julkaistuihin hulevesitutkimuksiin ja niihin liittyviin opinnäytetöihin sekä artikkeleihin.
Lopussa on todettu, että hulevesimittausten toivotaan muodostuvat julkisen sektorin
käytänteiksi jatkossa, kun ne tähän asti ovat muodostuneet lähinnä yliopistojen tutkimushank11
keiden pohjalta saaduista tuloksista. Tarvetta on myös kartoittaa erityisesti muiden kuin asuinalueiden
hulevesien muodostumista tulevaisuudessa, esimerkiksi teollisuusalueet, tieympäristöt
ja viheralueet ovat keskeisiä tutkimuskohteita. Hulevesitutkimusta sovelletaan muun muassa
yhdyskuntasuunnittelussa, johon on jo käytössä erilaisia mitoitusohjeita. Toivottavaa on, että
hulevesitutkimus jatkuu ja laajenee tarkemman tutkimustiedon saamiseksi kaupungistumisesta
ja ilmastonmuutoksesta johtuvien ympäristöongelmien ratkaisemisissa.
Hankekoordinaattorina toimi Aalto Yliopisto ja partnereina Helsingin yliopisto sekä Lahden
ammattikorkeakoulu. Hanke pohjautuu aiempiin hulevesitutkimushankkeisiin ja siinä ovat yhdistyneet
hulevesimittaukset Lahdessa sekä uudenlaisen paikkatietoliittymän kehittäminen, jonka
kautta mittaustulosten seuranta on mahdollista. Hankkeessa on myös kehitetty hulevesien
muodostumisen mallintamista sekä pyritty hyödyntämään yhdyskuntasuunnittelussa hulevesitutkimuksen
tuloksia.
Tämä julkaisu on koottu tutkimushankkeeseen osallistuneiden kirjoituksista. Johdannossa Eeva
Aarrevaara luo yleiskatsauksen julkaisun sisältöön, kertoo yleisesti hankkeen lähtökohdista sekä
huhtikuussa 2014 järjestetystä hankkeen seminaarista. Julkaisun liitteenä on seminaarin ohjelma.
Sari Suomalainen käsittelee omassa osuudessaan virtuaalisen opetuksen tarvetta tulevaisuudessa,
mikä liittyy keskeisesti Lahden Niemen kampuksen kehittämisprojektiin. Niemessä jo olemassa
oleviin ammattikorkeakoulun energia- ja ympäristötekniikan tiloihin toteutettiin osana Ari
Vesikon ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyönä ympäristötietoteatteri, jonka laitteisto palvelee
myös projektin geoinformatiikan osuutta. Jiri Kadlec esittelee omassa osuudessaan uudenlaista
paikkatietoliittymää, jonka avulla voidaan yhdistää olemassa olevia paikkatietoaineistoja,
tulevaisuuden skenaarioita sekä ympäristömittausdataa. Juhani Järveläinen on diplomityössään
laatinut Lahden alueen hulevesimallinnuksen jaottelemalla kaupungin alueen erilaisiin maankäyttöluokkiin,
joille on tyypillistä erilainen imeytyvän pinnan osuus. Työssä yhdistetään luokitukseen
aiemmin tehtyjä hulevesimittauksia Espoossa ja Lahdessa ja tuotetaan malli, jonka
pohjalta arvioidaan hulevesien laatua ja määrää erityyppisillä alueilla.
Jessica Huttusen AMK-opinnäytetyö on tehty Lahden kaupungin ILKKA-hankkeelle ja siinä
käsitellään hulevesimittausten tuloksia sekä Kariston että Kytölän hulevesien käsittelyalueilta.
Alueiden asukkaiden mielipiteitä hulevesien käsittelyalueista on myös kartoitettu kyselyillä. Huttunen
on myös koonnut julkaisun liitteenä olevan luettelon aiemmista Lahden seudulla toteutetuista
vesistöihin ja hulevesiin liittyvistä tutkimushankkeista. Paul Carroll kuvaa osuudessaan
opiskelijaprojektina yhteistyössä Lahden kaupungin ympäristöpalveluiden kanssa toteutettua
Lahden järvien maankäytön kartoitusta. Projektin avulla opiskelijat ovat päässeet tutustumaan
tarpeelliseen tehtävään ja saaneet käytännöllisiä neuvoja sen toteuttamisesta.
John Allen on vastannut hänelle asetettuihin kysymyksiin koskien hulevesien käsittelyä Yhdysvalloissa,
Richmondin kaupungissa Virginiassa, jossa hän on aiemmin toiminut niihin liittyvissä
käytännön tehtävissä. Haastattelusta ilmenee, että Yhdysvalloissa on jo varhain tiedostettu lainsäädännössä
hulevesiin liittyvä ohjaustarve ja sen toteuttaminen on arkipäivää. Nora Sillanpää
esittelee yhdessä Harri Koivusalon, Heikki Setälän ja Marjo Valtasen kanssa aiempia suomalaisia
hulevesitutkimushankkeita ennen Kestävän ympäristön kaupunkilaboratoriota sekä tekee huomioita
niiden keskinäisistä eroista. Hulevesien mittausmenetelmiä ja niihin liittyviä haasteita,
erityisesti kylmässä ilmastossa, esitellään monipuolisesti. Hankkeen aikana julkaistut opinnäytetyöt
ja tieteelliset artikkelit on luetteloitu osuuden loppuun, lisäksi on liitteenä laaja katsaus
eri aikoina julkaistuihin hulevesitutkimuksiin ja niihin liittyviin opinnäytetöihin sekä artikkeleihin.
Lopussa on todettu, että hulevesimittausten toivotaan muodostuvat julkisen sektorin
käytänteiksi jatkossa, kun ne tähän asti ovat muodostuneet lähinnä yliopistojen tutkimushank11
keiden pohjalta saaduista tuloksista. Tarvetta on myös kartoittaa erityisesti muiden kuin asuinalueiden
hulevesien muodostumista tulevaisuudessa, esimerkiksi teollisuusalueet, tieympäristöt
ja viheralueet ovat keskeisiä tutkimuskohteita. Hulevesitutkimusta sovelletaan muun muassa
yhdyskuntasuunnittelussa, johon on jo käytössä erilaisia mitoitusohjeita. Toivottavaa on, että
hulevesitutkimus jatkuu ja laajenee tarkemman tutkimustiedon saamiseksi kaupungistumisesta
ja ilmastonmuutoksesta johtuvien ympäristöongelmien ratkaisemisissa.