Osaamisen kehittäminen valtionhallinnossa
Jernfors, Maria (2014)
Jernfors, Maria
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014070813305
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014070813305
Tiivistelmä
Kehittämishanke toteutettiin Kelassa työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskuksessa vuo-sina 2012- 2014. Tutkimuksen päätutkimusongelmana oli selvittää miten ja millaisella koulutuksella turvataan toimihenkilöiden osaaminen nyt ja tulevaisuudessa. Työn tavoitteena oli luoda yksikölle selkeä ja ajankohtainen koulutussuunnitelma, joka olisi looginen jatkumo perehdytykselle. Sen tuli taata riittävät valmiudet etuustyöstä suoriutumiseen. Koulutuksen rakenne haluttiin saada tehokkaaksi ja kattavaksi.
Tutkimuksen viitekehys koostui oppivan organisaation, osaamisen johtamisen ja kehittämisen sekä tulevaisuuden osaamisten teorioista. Viitekehys painottui osaamisen kehittämi-seen ja erityisesti koulutukseen ja perehdytykseen.
Työ suoritettiin toimintatutkimuksena. Kvalitatiivisina tutkimusmenetelminä käytettiin esimieshaastatteluja, swot-analyysiä, aivoriihi-menetelmää sekä benchmarkingia. Kvantitatiivisena tutkimusmenetelmänä toteutettiin toimihenkilökysely tutkimuksen alussa ja lopussa. Saatujen tietojen pohjalta laadittiin kehittämistoimenpiteet.
Kehittämistyön tuloksena yksikössä otettiin käyttöön uudistettu perehdytys- ja koulutussuunnitelma. Yksikössä aloitettiin myös koulutusten tilastointi ja koulutuspalautteiden kerääminen.
Osaamisen kehittämisen käytännön vaikutuksia on vaikea mitata laskennallisesti ja lyhyellä aikavälillä. Muutokselle tulee varata aikaa. Siksi oli odotettavissa, että suuria muutoksia kyselyiden tulosten välillä ei ollut. Tutkimus osoitti, että omaan osaamiseen oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä. Koulutuksen koettiin vaikuttaneen työn tehokkuuteen ja laatuun. Henkilöstö koki pääsevänsä koulutukseen entistä useammin. Perehdytyksellä on suuri merkitys osaamisen kehittämisessä. Koulutusta tulee pystyä hyödyntämään omassa työssä, siksi koulutusten kohdentaminen oikealle kohderyhmälle on tärkeää.
Organisaation tulee tulevaisuudessakin panostaa aktiivisesti osaamisen kehittämiseen. Hiljainen tieto olisi hyvä saada talteen, mahdollisesti mentoroinnin avulla. Myös havainnointi on tarkoitus ottaa osaksi osaamisen kehittämistä.
Tutkimuksen viitekehys koostui oppivan organisaation, osaamisen johtamisen ja kehittämisen sekä tulevaisuuden osaamisten teorioista. Viitekehys painottui osaamisen kehittämi-seen ja erityisesti koulutukseen ja perehdytykseen.
Työ suoritettiin toimintatutkimuksena. Kvalitatiivisina tutkimusmenetelminä käytettiin esimieshaastatteluja, swot-analyysiä, aivoriihi-menetelmää sekä benchmarkingia. Kvantitatiivisena tutkimusmenetelmänä toteutettiin toimihenkilökysely tutkimuksen alussa ja lopussa. Saatujen tietojen pohjalta laadittiin kehittämistoimenpiteet.
Kehittämistyön tuloksena yksikössä otettiin käyttöön uudistettu perehdytys- ja koulutussuunnitelma. Yksikössä aloitettiin myös koulutusten tilastointi ja koulutuspalautteiden kerääminen.
Osaamisen kehittämisen käytännön vaikutuksia on vaikea mitata laskennallisesti ja lyhyellä aikavälillä. Muutokselle tulee varata aikaa. Siksi oli odotettavissa, että suuria muutoksia kyselyiden tulosten välillä ei ollut. Tutkimus osoitti, että omaan osaamiseen oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä. Koulutuksen koettiin vaikuttaneen työn tehokkuuteen ja laatuun. Henkilöstö koki pääsevänsä koulutukseen entistä useammin. Perehdytyksellä on suuri merkitys osaamisen kehittämisessä. Koulutusta tulee pystyä hyödyntämään omassa työssä, siksi koulutusten kohdentaminen oikealle kohderyhmälle on tärkeää.
Organisaation tulee tulevaisuudessakin panostaa aktiivisesti osaamisen kehittämiseen. Hiljainen tieto olisi hyvä saada talteen, mahdollisesti mentoroinnin avulla. Myös havainnointi on tarkoitus ottaa osaksi osaamisen kehittämistä.