Yhdessä kohti kuntalaisten parempaa hyvinvointia : Kuntien hyvinvointiryhmien toiminnan kehittäminen
Hilonen, Jenny (2014)
Hilonen, Jenny
Oulun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014091513965
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014091513965
Tiivistelmä
”Yhdessä kohti kuntalaisten parempaa hyvinvointia”- tutkimuksen tilaajana on Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hanke. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hyvinvointiryhmien jäsenten käsityksiä hyvinvointiryhmän toiminnan kehittämisestä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hankkeelle hyvinvointiryhmien toiminnan edelleen kehittämiseksi. Tutkimuksessa vastattiin seuraaviin tutkimustehtäviin: Minkälaisia käsityksiä kuntien hyvinvointiryhmien jäsenillä on hyvinvointiryhmien toiminnan kehittämisen tarpeista, miten he voivat itse vaikuttaa toiminnan kehittymiseen ja millä tavoin hyvinvointiryhmien jäsenten mielestä yhteistyötä yhteistyöverkoston kanssa voidaan kehittää. Tutkimuksen aineistona käytettiin Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hankkeen aineistoa, joka oli aiemmin kerätty yhteistyössä Kuntaliiton kanssa Webropol- kyselylomakkeella. Tämän tutkimuksen aineisto muodostui kolmeen avoimeen kysymykseen saaduista vastauksista. Laadullinen aineisto analysoitiin sisällön analyysillä.
Aineiston sisällön analyysin avulla muodostin alaluokat ”Hyvinvointiryhmän uudelleen organisointi”, ”Uusi toimintasuunnitelma” ja ”Uudet toimintatavat”, jotka muodostivat ensimmäisen pääluokan ”Hyvinvointiryhmän toiminnan kehittämistarpeet”. Toisen pääluokan, ”Jäsenten toiminta ryhmän toiminnan kehittämiseksi”, muodostivat alaluokat ”Ryhmän jäsenten toiminnan kehittäminen” ja ”Jäsenten uudet toimintatavat”. Kolmas pääluokka ”Yhteistyön kehittämistarpeet” muodostui alaluokista ”Verkostoituminen” ja ”Konkreettiset toimenpiteet”.
Keskeisinä tuloksina voidaan todeta hyvinvointiryhmien jäsenten käsitysten perusteella hyvinvointiryhmien uudelleen organisoitumisen, uusien toimintasuunnitelmien - ja tapojen tarve. Yhteistyötä eri asiantuntijoiden kanssa tulee lisätä verkostoitumalla ja kehittämällä siihen konkreettisia toimenpiteitä. Lisäksi jäsenten omaa toimintaa tulee kehittää koko ryhmän toiminnan parantamiseksi. Tutkimuksen tuloksiin perustuen laadittiin suositukset hyvinvointiryhmien toiminnan kehittämiseksi. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kuntien hyvinvointiryhmien toiminnan tehostamisessa.
Aineiston sisällön analyysin avulla muodostin alaluokat ”Hyvinvointiryhmän uudelleen organisointi”, ”Uusi toimintasuunnitelma” ja ”Uudet toimintatavat”, jotka muodostivat ensimmäisen pääluokan ”Hyvinvointiryhmän toiminnan kehittämistarpeet”. Toisen pääluokan, ”Jäsenten toiminta ryhmän toiminnan kehittämiseksi”, muodostivat alaluokat ”Ryhmän jäsenten toiminnan kehittäminen” ja ”Jäsenten uudet toimintatavat”. Kolmas pääluokka ”Yhteistyön kehittämistarpeet” muodostui alaluokista ”Verkostoituminen” ja ”Konkreettiset toimenpiteet”.
Keskeisinä tuloksina voidaan todeta hyvinvointiryhmien jäsenten käsitysten perusteella hyvinvointiryhmien uudelleen organisoitumisen, uusien toimintasuunnitelmien - ja tapojen tarve. Yhteistyötä eri asiantuntijoiden kanssa tulee lisätä verkostoitumalla ja kehittämällä siihen konkreettisia toimenpiteitä. Lisäksi jäsenten omaa toimintaa tulee kehittää koko ryhmän toiminnan parantamiseksi. Tutkimuksen tuloksiin perustuen laadittiin suositukset hyvinvointiryhmien toiminnan kehittämiseksi. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kuntien hyvinvointiryhmien toiminnan tehostamisessa.