Hoitajien ohjausvalmiudet kirurgisen potilaan hoidossa : Kirjallisuuskatsaus
Myllylä, Eija (2014)
Myllylä, Eija
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014100914588
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014100914588
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaiset ovat hoitajien ohjausvalmiudet kirurgisen potilaan hoidossa. Tutkimuksella selvitettiin myös mitä ohjausmenetelmiä hoitajat käyttivät ja miten potilaan oikeudet huomioitiin ohjauksessa? Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää kirurgisen potilaan ohjauksen kehittämiseen.
Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksella ja analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin neljän alkuperäistutkimuksen tuloksia: Lipponen (2014), Kääriäinen (2007), Tähtinen (2007) ja Ervasti (2004). Tutkimusten tulokset ja vastaukset ryhmiteltiin jo aiemmin tehtyjen kategorioiden mukaisesti, jotka olivat: tiedolliset ohjausvalmiudet, taidolliset ohjausvalmiudet, ohjausmenetelmät, ohjauksen toimintamahdollisuudet ja asenteelliset ohjausvalmiudet.
Hoitajat arvioivat tutkimuksissa, että heillä oli hyvät tiedolliset- ja taidolliset ohjausvalmiudet. Hoitajat arvioivat ohjausmenetelmistä hallitsevansa parhaiten yksilöohjauksen, suullisen ohjauksen ja kirjallisen materiaalin käytön. Lähes kaikilla tutkimuksiin vastanneilla hoitajilla oli positiivinen asenne ohjaukseen ja vuovaikutustaidot arvioitiin hyviksi sekä ohjaus oli potilaslähtöistä.
Hoitajat kokivat ohjaukseen käytetyn ajan, henkilöresurssit ja ohjaustilat riittämättömiksi, ja niihin toivottiin muutosta. Hoitajista osa ei ollut saanut perehdytystä tai koulutusta työyksikön ohjausmateriaalin käyttöön. Koulutusta toivottiin potilaan ohjaukseen sekä täydennyskoulutuksen ja harjoittelun lisäksi toivottiin organisaatiolta systemaattista tukea ja valvontaa antamalleen ohjaukselle.
Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksella ja analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin neljän alkuperäistutkimuksen tuloksia: Lipponen (2014), Kääriäinen (2007), Tähtinen (2007) ja Ervasti (2004). Tutkimusten tulokset ja vastaukset ryhmiteltiin jo aiemmin tehtyjen kategorioiden mukaisesti, jotka olivat: tiedolliset ohjausvalmiudet, taidolliset ohjausvalmiudet, ohjausmenetelmät, ohjauksen toimintamahdollisuudet ja asenteelliset ohjausvalmiudet.
Hoitajat arvioivat tutkimuksissa, että heillä oli hyvät tiedolliset- ja taidolliset ohjausvalmiudet. Hoitajat arvioivat ohjausmenetelmistä hallitsevansa parhaiten yksilöohjauksen, suullisen ohjauksen ja kirjallisen materiaalin käytön. Lähes kaikilla tutkimuksiin vastanneilla hoitajilla oli positiivinen asenne ohjaukseen ja vuovaikutustaidot arvioitiin hyviksi sekä ohjaus oli potilaslähtöistä.
Hoitajat kokivat ohjaukseen käytetyn ajan, henkilöresurssit ja ohjaustilat riittämättömiksi, ja niihin toivottiin muutosta. Hoitajista osa ei ollut saanut perehdytystä tai koulutusta työyksikön ohjausmateriaalin käyttöön. Koulutusta toivottiin potilaan ohjaukseen sekä täydennyskoulutuksen ja harjoittelun lisäksi toivottiin organisaatiolta systemaattista tukea ja valvontaa antamalleen ohjaukselle.