Keneen luottaa ravitsemusneuvonnassa? : ihmisten suhtautuminen eri ravitsemusneuvojiin
Lintala, Maisa (2014)
Lintala, Maisa
Turun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052710546
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052710546
Tiivistelmä
Tämän kansainvälisen opinnäytetyön tarkoituksena oli saada selville ihmisten suhtautuminen eri ravitsemusneuvojiin. Tutkimusta varten kehiteltiin kyselylomake Belgialaisen, Espanjalaisen ja Italialaisen korkeakouluopiskelijan kanssa. Tutkimuksen avulla saatiin suuntaa antavasti selville, miten ihmiset suhtautuvat eri ravitsemusneuvojiin.
Työn teoriaosiossa käsitellään ravitsemusneuvontaa, mitä se on, miksi sitä tarvitaan, miksi tarjoajia on niin monta, sekä millaisen tietopohjan nämä tarjoajat omaavat. Teoriaosiossa kerrotaan myös yhteistyömaista poikkeavasta joukkoruokailusta Suomessa sekä kyselyn tekemisen teoriasta. Käytännön työssä käsitellään tutkimuksen taustaa ja kyselyn kehittämistä.
Varsinaissuomalaiset ovat kiinnostuneita terveellisestä ruokavaliosta ja sillä on vaikutusta heidän ruokavalinnoissaan. He eivät kuitenkaan aina noudata terveellistä ja tasapainoista ruokavaliota. Keski-italialaiset ja espanjalaiset olivat tarkimpia siitä, mitä he söivät ja että se olisi terveellistä. Pohjoisbelgialaisille tärkeintä oli, että he saisivat päivittäisestä ruokavaliostaan paljon vitamiineja ja kivennäisaineita. Ruokavalion vähärasvaisuus ei ollut yhdellekään maalle kovin tärkeää.
Luotettavimpana ravitsemusneuvonnan lähteenä pidettiin kaikissa maissa tieteellistä lähdettä sekä ravitsemusterapeuttia. Näitä lähteitä käytettäisiin myös pitkäaikaisten tuloksien saavuttamiseksi. Varsinaissuomalaiset ja pohjoisbelgialaiset kääntyisivät myös personal trainerin puoleen pitkäaikaisten tuloksien saavuttamiseksi, espanjalaiset ja keski-italialaiset käyttäisivät ennemmin yleislääkärin palveluja.
Kaikissa maissa suhtauduttiin hyvin ravitsemusterapeutteihin ja ravitsemusasiantuntijoihin sekä tieteelliseen lähteeseen ravitsemusneuvojina. Personal trainereihin ei suhtauduttu niin luottavaisesti, varsinkaan Espanjassa ja Keski-Italiassa. Varsinaissuomessa ei taas suhtauduttu yleislääkäriin ravitsemusasiantuntijana, toisin kuin muissa maissa.
Työn teoriaosiossa käsitellään ravitsemusneuvontaa, mitä se on, miksi sitä tarvitaan, miksi tarjoajia on niin monta, sekä millaisen tietopohjan nämä tarjoajat omaavat. Teoriaosiossa kerrotaan myös yhteistyömaista poikkeavasta joukkoruokailusta Suomessa sekä kyselyn tekemisen teoriasta. Käytännön työssä käsitellään tutkimuksen taustaa ja kyselyn kehittämistä.
Varsinaissuomalaiset ovat kiinnostuneita terveellisestä ruokavaliosta ja sillä on vaikutusta heidän ruokavalinnoissaan. He eivät kuitenkaan aina noudata terveellistä ja tasapainoista ruokavaliota. Keski-italialaiset ja espanjalaiset olivat tarkimpia siitä, mitä he söivät ja että se olisi terveellistä. Pohjoisbelgialaisille tärkeintä oli, että he saisivat päivittäisestä ruokavaliostaan paljon vitamiineja ja kivennäisaineita. Ruokavalion vähärasvaisuus ei ollut yhdellekään maalle kovin tärkeää.
Luotettavimpana ravitsemusneuvonnan lähteenä pidettiin kaikissa maissa tieteellistä lähdettä sekä ravitsemusterapeuttia. Näitä lähteitä käytettäisiin myös pitkäaikaisten tuloksien saavuttamiseksi. Varsinaissuomalaiset ja pohjoisbelgialaiset kääntyisivät myös personal trainerin puoleen pitkäaikaisten tuloksien saavuttamiseksi, espanjalaiset ja keski-italialaiset käyttäisivät ennemmin yleislääkärin palveluja.
Kaikissa maissa suhtauduttiin hyvin ravitsemusterapeutteihin ja ravitsemusasiantuntijoihin sekä tieteelliseen lähteeseen ravitsemusneuvojina. Personal trainereihin ei suhtauduttu niin luottavaisesti, varsinkaan Espanjassa ja Keski-Italiassa. Varsinaissuomessa ei taas suhtauduttu yleislääkäriin ravitsemusasiantuntijana, toisin kuin muissa maissa.