God vård av åldrande diabetiker på servicehus : kvalitativ litteraturstudie
Mahlberg, Paula (2014)
Mahlberg, Paula
Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014102014849
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014102014849
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on kirjoitettu tilaustyönä Helsingissä sijaitsevalle Palvelutalo Rudolfille. Tarkoituksena on ollut selvittää, kuinka palvelutalossa asuvien diabeetikkojen hoitoa voisi parantaa, ja mitä tietoja ja taitoja hoitohenkilökunnalla tulisi olla. Työ on kvalitatiivinen kirjallisuuskatsaus, joka on tehty kvalitatiivisen sisältöanalyysin ja kategorisoinnin avulla.
Teoreettinen viitekehys perustuu Helena Leino-Kilven väitöskirjaan (1990) hyvästä hoidosta, sekä Simone M. Roachin teoriaan (2002) sairaanhoitajan huolenpidosta. Työ on kirjoitettu sairaanhoitajan näkökulmasta ja siinä on käytetty taustatietona kirjallisuutta sekä päivitettyä Käypä hoito -suositusta diabeteksesta. Lisäksi on analysoitu 14 tutkimusartikkelia. Artikkelien oleellinen sisältö on jaettu neljään kategoriaan: hoito ja seuranta, ikääntyvien elämänlaatu, komplikaatioiden estäminen ja hoito, sekä terveyttä edistävät toimenpiteet. Kirjallisuutta ja tutkimusartikkeleita on sen jälkeen verrattu keskenään. Vertailun tuloksena voidaan todeta, että ikääntyvien diabeteksen hoidon tavoitteet ovat samat sekä kirjallisuudessa että tutkimuksissa. Näitä ovat säännölliset terveystarkastukset, komplikaatioiden estäminen ja hoito, sekä oireettomuuden ylläpitäminen ja ikääntyvän diabeetikon toimintakyvyn tukeminen elämänlaadun parantamiseksi. Säännöllisiin terveystarkastuksiin kuuluu verensokeritaso, veren rasva-arvot, verenpaine, painoindeksi, liikunnan määrä, jalkojen terveydentila ja kognitiivinen kapasiteetti. Näistä saa käsityksen, kuinka onnistunut diabeteksen hoito on.
Hoitajan tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa diabeetikko mukaan keskusteluihin ja päätöksiin, jotka liittyvät hänen terveyteensä ja diabeteksen hoitoon. Hoidossa tulee aina olla lähtökohtana potilaan resurssit ja tarpeet. Kuten diabetologit Markku Saraheimo ja Tapani Rönnemaa (2011) toteavat, diabeteksen hoito vaatii aktiivista toimintaa onnistuakseen.
Teoreettinen viitekehys perustuu Helena Leino-Kilven väitöskirjaan (1990) hyvästä hoidosta, sekä Simone M. Roachin teoriaan (2002) sairaanhoitajan huolenpidosta. Työ on kirjoitettu sairaanhoitajan näkökulmasta ja siinä on käytetty taustatietona kirjallisuutta sekä päivitettyä Käypä hoito -suositusta diabeteksesta. Lisäksi on analysoitu 14 tutkimusartikkelia. Artikkelien oleellinen sisältö on jaettu neljään kategoriaan: hoito ja seuranta, ikääntyvien elämänlaatu, komplikaatioiden estäminen ja hoito, sekä terveyttä edistävät toimenpiteet. Kirjallisuutta ja tutkimusartikkeleita on sen jälkeen verrattu keskenään. Vertailun tuloksena voidaan todeta, että ikääntyvien diabeteksen hoidon tavoitteet ovat samat sekä kirjallisuudessa että tutkimuksissa. Näitä ovat säännölliset terveystarkastukset, komplikaatioiden estäminen ja hoito, sekä oireettomuuden ylläpitäminen ja ikääntyvän diabeetikon toimintakyvyn tukeminen elämänlaadun parantamiseksi. Säännöllisiin terveystarkastuksiin kuuluu verensokeritaso, veren rasva-arvot, verenpaine, painoindeksi, liikunnan määrä, jalkojen terveydentila ja kognitiivinen kapasiteetti. Näistä saa käsityksen, kuinka onnistunut diabeteksen hoito on.
Hoitajan tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa diabeetikko mukaan keskusteluihin ja päätöksiin, jotka liittyvät hänen terveyteensä ja diabeteksen hoitoon. Hoidossa tulee aina olla lähtökohtana potilaan resurssit ja tarpeet. Kuten diabetologit Markku Saraheimo ja Tapani Rönnemaa (2011) toteavat, diabeteksen hoito vaatii aktiivista toimintaa onnistuakseen.