"Mul on aika pienet ne kuviot, mut kyl mä niist jottain hyvää oloo saan" : sosiaalisen verkoston merkitys kolmasikäläisten hyvinvointiin
Toiviainen, Annika (2014)
Toiviainen, Annika
Turun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112516624
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112516624
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee kolmannessa iässä olevien hyvinvointia ja sosiaalista verkostoa. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa kolmasikäläisten hyvinvoinnin rakentumisesta sekä sosiaalisen verkoston merkityksestä hyvinvointiin. Tavoitteena on selvittää, miten sosiaalinen verkosto tuottaa ja ylläpitää hyvinvointia kolmannessa iässä. Tutkimustehtävinä on selvittää, mistä tekijöistä aktiivisten kolmasikäläisten hyvinvointi koostuu, sekä miten heidän sosiaalinen verkostonsa tukee koettua hyvinvointia.
Kvalitatiivinen tutkimus on toteutettu puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla. Tutkimusta varten on haastateltu kevään 2014 aikana kymmenen henkilöä, jotka ovat 63–79-vuotiaita varsinais-suomalaisia aktiivisia eläkeläisiä. Haastattelut on nauhoitettu ja litteroitu. Aineiston analyysissä on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Tutkimuksen tuloksista selviää, että haastateltavien hyvinvointi rakentuu kokonaisvaltaista hyvinvointia ilmentävistä tekijöistä. Nämä tekijät koostuvat fyysisestä terveydestä, sosiaalisista suhteista, taloudellisista voimavaroista, mielekkäästä tekemisestä sekä luonnosta.
Tutkimukseen osallistuneiden sosiaalisessa verkostossa perheen ja ystävien merkitys korostuu jonkin verran. Sukulaisten merkitys haastateltavien verkostoissa vähenee ikääntymisen ja pitkien välimatkojen myötä. Aktiiviset kolmasikäläiset eivät vielä tarvitse merkittävästi sosiaali- ja terveyspalveluja, mikä näkyy ammattilaisten vähäisenä esiintyvyytenä sosiaalisissa verkostoissa.
Sosiaalinen verkosto tukee hyvinvointia monin tavoin. Haastateltavat kokevat saavansa sosiaaliselta verkostolta emotionaalista, tiedollista sekä välineellistä tukea. Lisäksi sosiaalisen verkoston avulla tarpeellisuuden ja elämän merkityksellisyyden kokemukset vahvistuvat. Sosiaaliset verkostot toimivat myös kolmasikäläisten yhteisöllisyyden areenoina.
Kvalitatiivinen tutkimus on toteutettu puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla. Tutkimusta varten on haastateltu kevään 2014 aikana kymmenen henkilöä, jotka ovat 63–79-vuotiaita varsinais-suomalaisia aktiivisia eläkeläisiä. Haastattelut on nauhoitettu ja litteroitu. Aineiston analyysissä on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Tutkimuksen tuloksista selviää, että haastateltavien hyvinvointi rakentuu kokonaisvaltaista hyvinvointia ilmentävistä tekijöistä. Nämä tekijät koostuvat fyysisestä terveydestä, sosiaalisista suhteista, taloudellisista voimavaroista, mielekkäästä tekemisestä sekä luonnosta.
Tutkimukseen osallistuneiden sosiaalisessa verkostossa perheen ja ystävien merkitys korostuu jonkin verran. Sukulaisten merkitys haastateltavien verkostoissa vähenee ikääntymisen ja pitkien välimatkojen myötä. Aktiiviset kolmasikäläiset eivät vielä tarvitse merkittävästi sosiaali- ja terveyspalveluja, mikä näkyy ammattilaisten vähäisenä esiintyvyytenä sosiaalisissa verkostoissa.
Sosiaalinen verkosto tukee hyvinvointia monin tavoin. Haastateltavat kokevat saavansa sosiaaliselta verkostolta emotionaalista, tiedollista sekä välineellistä tukea. Lisäksi sosiaalisen verkoston avulla tarpeellisuuden ja elämän merkityksellisyyden kokemukset vahvistuvat. Sosiaaliset verkostot toimivat myös kolmasikäläisten yhteisöllisyyden areenoina.