Twitter-sisältöstrategian luominen - Case Movenote Oy
Salminen, Noora (2014)
Salminen, Noora
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111815940
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111815940
Tiivistelmä
Sosiaalisen median käyttö on yleistynyt ja koska yleisöillä on pääsy lähes rajattomaan määrään tietoa, kuluttavat he vain itselleen merkityksellistä sisältöä. Yrityksen yksisuuntainen viestintä ja mainonta perinteisessä muodossaan ei kiinnosta verkkoyleisöjä, eikä siksi ole tehokasta. Yritysten haasteena verkossa onkin ansaita yleisöjen huomio. Yleisöt voidaan saada kiinnostumaan tuottamalla heille lisäarvoa, joka usein on jokin heidän näkökulmasta mielenkiintoinen sisältö, kuten artikkeli, blogiteksti tai video. Lisäarvo tulee kuitenkin tuottaa niin, että se on läheisessä yhteydessä yrityksen liiketoimintaan. Sisältöstrategia tarjoaa konkreettiset ohjeet menestyksekkään verkkomarkkinoinnin toteuttamiseen, joka tähtää yrityksen liiketoimintatavoitteiden saavuttamiseen.
Tämä opinnäytetyö on toteutettu Movenote Oy:n toimeksiannosta. Työn tavoitteena oli luoda toimeksiantajayritykselle sisältöstrategia ohjaamaan yrityksen toimintaa yhteisö- ja mikroblogipalvelu Twitterissä. Opinnäytetyö on jaettu teoreettiseen ja toiminnalliseen osioon, jonka tuotos on sisältöstrategia. Strategia pohjautuu opinnäytetyössä toteutettuun Twitter-sisältöjen tutkimukseen sekä työn teoriaosuuteen, jossa käsitellään digitaalista markkinointia sosiaalisessa mediassa. Opinnäytetyössä kerättyyn tietoon perustuva sisältöstrategia on salainen liiteaineisto, jonka pääpiirteitä on esitelty lyhyesti omassa kappaleessaan osana opinnäytetyötä.
Oleellisin ero verkkostrategioiden, mm. sosiaalisen median strategian ja sisältöstrategian välillä on se, että sisältöstrategiassa määritetyt toimintatavat perustuvat tutkittuun tietoon. Sisältöstrategia tutkii yleisöjä ja kehittää yrityksen viestintää tutkimustulosten pohjalta. Muiden strategioiden keskeinen tavoite on viestiä yrityksen sanomaa verkkoyleisöille. Perinteiset verkkostrategiat saattavat myös tarkastella yleisöjä, mutta jakaen ne kohderyhmiin demografisten tekijöiden perusteella. Sisältöstrategia keskittyy yleisöjen vaikuttimiin heidän toimintansa taustalla, sillä yleisöt koostuvat yksilöistä, joille voidaan tarjota arvokasta sisältöä vain ymmärtämällä heidän motiivinsa.
Twitter-sisältöjen tutkimuksessa käytettiin laadullista tutkimusotetta ja tutkimusstrategiana oli tapaustutkimus. Kyseinen strategia valittiin, sillä tutkittavaan aiheeseen haluttiin syventyä hyödyntäen eri näkökulmia. Tutkimuksessa pyrittiin triangulaatioon käyttämällä aineistonkeruumenetelminä havainnointia ja benchmarkingia sekä kahta eri aineiston lähdettä: yksityishenkilöiden ja organisaatioiden Twitter-viestintää. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millainen toiminta Twitterissä lisäisi toimeksiantajayrityksen tunnettuutta kyseisessä kanavassa ja sitouttaisi potentiaaliset käyttäjät yritykseen. Tutkimuksen tulokset antoivat tietoa siitä, millaisia toimeksiantajan Twitter-julkaisujen tulisi olla aiheiltaan, sisällöltään ja sävyltään. Tämän lisäksi saatiin määrällistä julkaisuprosessiin liittyvää tietoa. Tulosten pohjalta luotiin yritykselle sisältöstrategia, jossa määritettiin yrityksen viestimistyyli ja annettiin konkreettisia ohjeita viestinnän organisointiin esimerkiksi julkaisuaikataulun muodossa.
Tämä opinnäytetyö on toteutettu Movenote Oy:n toimeksiannosta. Työn tavoitteena oli luoda toimeksiantajayritykselle sisältöstrategia ohjaamaan yrityksen toimintaa yhteisö- ja mikroblogipalvelu Twitterissä. Opinnäytetyö on jaettu teoreettiseen ja toiminnalliseen osioon, jonka tuotos on sisältöstrategia. Strategia pohjautuu opinnäytetyössä toteutettuun Twitter-sisältöjen tutkimukseen sekä työn teoriaosuuteen, jossa käsitellään digitaalista markkinointia sosiaalisessa mediassa. Opinnäytetyössä kerättyyn tietoon perustuva sisältöstrategia on salainen liiteaineisto, jonka pääpiirteitä on esitelty lyhyesti omassa kappaleessaan osana opinnäytetyötä.
Oleellisin ero verkkostrategioiden, mm. sosiaalisen median strategian ja sisältöstrategian välillä on se, että sisältöstrategiassa määritetyt toimintatavat perustuvat tutkittuun tietoon. Sisältöstrategia tutkii yleisöjä ja kehittää yrityksen viestintää tutkimustulosten pohjalta. Muiden strategioiden keskeinen tavoite on viestiä yrityksen sanomaa verkkoyleisöille. Perinteiset verkkostrategiat saattavat myös tarkastella yleisöjä, mutta jakaen ne kohderyhmiin demografisten tekijöiden perusteella. Sisältöstrategia keskittyy yleisöjen vaikuttimiin heidän toimintansa taustalla, sillä yleisöt koostuvat yksilöistä, joille voidaan tarjota arvokasta sisältöä vain ymmärtämällä heidän motiivinsa.
Twitter-sisältöjen tutkimuksessa käytettiin laadullista tutkimusotetta ja tutkimusstrategiana oli tapaustutkimus. Kyseinen strategia valittiin, sillä tutkittavaan aiheeseen haluttiin syventyä hyödyntäen eri näkökulmia. Tutkimuksessa pyrittiin triangulaatioon käyttämällä aineistonkeruumenetelminä havainnointia ja benchmarkingia sekä kahta eri aineiston lähdettä: yksityishenkilöiden ja organisaatioiden Twitter-viestintää. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millainen toiminta Twitterissä lisäisi toimeksiantajayrityksen tunnettuutta kyseisessä kanavassa ja sitouttaisi potentiaaliset käyttäjät yritykseen. Tutkimuksen tulokset antoivat tietoa siitä, millaisia toimeksiantajan Twitter-julkaisujen tulisi olla aiheiltaan, sisällöltään ja sävyltään. Tämän lisäksi saatiin määrällistä julkaisuprosessiin liittyvää tietoa. Tulosten pohjalta luotiin yritykselle sisältöstrategia, jossa määritettiin yrityksen viestimistyyli ja annettiin konkreettisia ohjeita viestinnän organisointiin esimerkiksi julkaisuaikataulun muodossa.