Hukkakauran siementen itävyyden säilyminen hevosen ruuansulatuskavanassa
Pätäri, Sari (2014)
Lataukset:
Pätäri, Sari
Hämeen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112917460
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112917460
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, opinnäytetyö on osa MTT:n johtamaa Horse Manure -hanketta. Työn päätavoitteena oli selvittää hukkakauran siementen itävyyden säilyminen kuljettuaan hevosen ruuansulatuskanavan läpi. Tutkimustuloksilla on merkitystä hevosenlannan käytön lisäämiseen peltolannoitteena.
Työn teoriaosuudessa käsitellään hevosenlantaa sekä hukkakauraa. Hevosmäärän kasvaessa ja tallien sijoittuessa lähemmäksi kaupunkeja tarvitaan hevosenlannan loppusijoituspaikkoja koko ajan lisää. Suomessa hevosten ruokinta on kauravaltaista, ja sen takia hevosenlantaa pidetään yhtenä hukkakauran leviämisreittinä maanviljelyssä. Hukkakaura on nopeasti leviävä rikkakasvi, jonka torjunnasta on Suomessa säädetty laki ja viranomaisten tehtävä on valvoa lain noudattamista. Teoreettisen osan tavoitteena oli selvittää hukkakauran tuomat ongelmat hevosenlannan käytössä peltolannoitteena, perustiedot hukkakaurasta sekä kertoa sen torjunnasta ja merkityksestä rikkakasvina maataloudessa.
Tutkimusmenetelminä käytettiin sekä kokeellista tutkimusta että haastattelua. Kokeellisella tutkimuksella selvitettiin hukkakauran itävyys hevosen ruuansulatuskanavan läpi kuljettua. Haastattelu toteutettiin vapaamuotoisena muutamalle lannan luovuttajalle ja vastaanottajalle. Haastattelulla tutkittiin haastateltavien tietämystä ja suhtautumista hukkakauraan.
Kokeellisen tutkimuksen tulokset osoittavat, että hukkakauran siemen on itämiskykyinen säilyessään kokonaisena jyvänä kulkiessaan hevosen ruuansulatuskanavan läpi. Sen perusteella hevosenlanta on yksi riskitekijä hukkakauran leviämiselle, vaikka itävyys heikkenee huomattavasti. Tutkimustulosten ja haastatteluiden perusteella tiedotusta hukkakaura tulisi suunnata myös hevosharrastajille ja heitä tulisi kouluttaa hukkakaurasta ja sen vakavuudesta rikkakasvina, jotta saataisiin lisättyä hevosenlannan käyttöä peltolannoitteena.
Työn teoriaosuudessa käsitellään hevosenlantaa sekä hukkakauraa. Hevosmäärän kasvaessa ja tallien sijoittuessa lähemmäksi kaupunkeja tarvitaan hevosenlannan loppusijoituspaikkoja koko ajan lisää. Suomessa hevosten ruokinta on kauravaltaista, ja sen takia hevosenlantaa pidetään yhtenä hukkakauran leviämisreittinä maanviljelyssä. Hukkakaura on nopeasti leviävä rikkakasvi, jonka torjunnasta on Suomessa säädetty laki ja viranomaisten tehtävä on valvoa lain noudattamista. Teoreettisen osan tavoitteena oli selvittää hukkakauran tuomat ongelmat hevosenlannan käytössä peltolannoitteena, perustiedot hukkakaurasta sekä kertoa sen torjunnasta ja merkityksestä rikkakasvina maataloudessa.
Tutkimusmenetelminä käytettiin sekä kokeellista tutkimusta että haastattelua. Kokeellisella tutkimuksella selvitettiin hukkakauran itävyys hevosen ruuansulatuskanavan läpi kuljettua. Haastattelu toteutettiin vapaamuotoisena muutamalle lannan luovuttajalle ja vastaanottajalle. Haastattelulla tutkittiin haastateltavien tietämystä ja suhtautumista hukkakauraan.
Kokeellisen tutkimuksen tulokset osoittavat, että hukkakauran siemen on itämiskykyinen säilyessään kokonaisena jyvänä kulkiessaan hevosen ruuansulatuskanavan läpi. Sen perusteella hevosenlanta on yksi riskitekijä hukkakauran leviämiselle, vaikka itävyys heikkenee huomattavasti. Tutkimustulosten ja haastatteluiden perusteella tiedotusta hukkakaura tulisi suunnata myös hevosharrastajille ja heitä tulisi kouluttaa hukkakaurasta ja sen vakavuudesta rikkakasvina, jotta saataisiin lisättyä hevosenlannan käyttöä peltolannoitteena.