Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen mielenterveyskuntoutujien palveluasumisessa : perheintervention mahdollisuudet osana kuntoutusta
Järvinen, Virpi (2014)
Järvinen, Virpi
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120117592
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120117592
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen mielenterveyskuntoutujien tuetussa palveluasumisessa. Opinnäytetyö toteutettiin Niittykodin tehostetun asumispalveluyksikön kanssa. Tutkimuksessa tutkin mielenterveyskuntoutujien kokemuksia sekä asukastyytyväisyyttä Niittykodin tehostetun palveluasumisen yksikössä sekä pohdin analyysin pohjalta uutta sosiaalista kuntoutusta tukevaa toimintamenetelmää mielenterveyskuntoutujien Niittykodin palveluasumisen yksikköön. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoidulla kymmenen kohdan asiakastyytyväisyyskyselyllä, joka koostui sekä kvalitatiivisista että kvantitatiivisista osioista. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Niittykodin asumisyksikön asukkaat. Kyselyyn vastasi 12 asukasta. Aineiston analysoinnissa käytin luokittelua.
Tutkimus oli osa palveluasumisen palveluntilaajan laadunvalvonnan seurantaa, jonka laadullisista osioista nousi analysoinnin yhteydessä esiin asukkaiden tarpeet ja halu yhteistyöhön omaisten kanssa sekä tarve kuntoutuksen tavoitteellisuuden ja osallisuuden kehittämiseen. Omaisten ja läheisten tieto, ymmärrys ja hyväksyminen kuntoutujan sairaudesta ovat merkittäviä tekijöitä kuntoutujan voimaantumisprosessissa.
Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen on ajankohtainen sosiaalihuoltolain uudistuksen myötä. Sen tuominen mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen työmuodoksi tukee perinteisempää kuntoutusmallia ja mahdollistaa asiakaslähtöisemmän, osallisuutta vahvistavan palveluohjausmallin. Perheintervention malli Niittykodilla integroituisi kuntoutussuunnitelmaan kuntoutujan voimavaroja etsiessä, toimien tiedollisena perustana kaikille osapuolille ja myöhemmin hoitopalaverin osiona, jota vasten kuntoutuksen etenemistä voisi verrata.
Tutkimus oli osa palveluasumisen palveluntilaajan laadunvalvonnan seurantaa, jonka laadullisista osioista nousi analysoinnin yhteydessä esiin asukkaiden tarpeet ja halu yhteistyöhön omaisten kanssa sekä tarve kuntoutuksen tavoitteellisuuden ja osallisuuden kehittämiseen. Omaisten ja läheisten tieto, ymmärrys ja hyväksyminen kuntoutujan sairaudesta ovat merkittäviä tekijöitä kuntoutujan voimaantumisprosessissa.
Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen on ajankohtainen sosiaalihuoltolain uudistuksen myötä. Sen tuominen mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen työmuodoksi tukee perinteisempää kuntoutusmallia ja mahdollistaa asiakaslähtöisemmän, osallisuutta vahvistavan palveluohjausmallin. Perheintervention malli Niittykodilla integroituisi kuntoutussuunnitelmaan kuntoutujan voimavaroja etsiessä, toimien tiedollisena perustana kaikille osapuolille ja myöhemmin hoitopalaverin osiona, jota vasten kuntoutuksen etenemistä voisi verrata.