Optikko silmien terveydentilan tutkijana : Kyselytutkimus diagnostisten lääkeaineiden käyttökoulutuksen suorittaneille optikoille
Kulju, Ida-Annika; Reinilä, Emmi (2014)
Kulju, Ida-Annika
Reinilä, Emmi
Oulun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120217863
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120217863
Tiivistelmä
Optikon työnkuva on muuttumassa yhä enemmän kliinisen optometrian suuntaan, ja silmien terveydentilan tutkiminen tulee olemaan yhä tärkeämpi osa optikon työtä. Vuodesta 2011 lähtien lisäkoulutetut optikot ovat voineet käyttää diagnostisia lääkeaineita apuna tutkimuksissaan rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden myötä. Joulukuussa 2014 valmistuvat optikot ovat ensimmäisiä, joilla optikoiden rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden edellyttämä lisäkoulutus on osa perustutkintoa.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten diagnostisten lääkeaineiden käyttökoulutuksen suorittaneet optikot hyödynsivät saamaansa täydennyskoulutusta. Selvitimme myös, mistä aihealueista koulutuksen suorittaneet optikot kaipaisivat vielä lisää tietoa. Koulutusta järjestävät tahot voivat ottaa tulokset huomioon seuraavia koulutuksia suunniteltaessa. Täten tutkimuksemme tavoitteena on syventää optikoiden ammattitaitoa sekä laajentaa heidän osaamistaan.
Tutkimus oli kvantitatiivinen ja se suoritettiin sähköisen kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake lähetettiin kaikille optikoille, jotka olivat kevääseen 2014 mennessä suorittaneet diagnostisten lääkeaineiden käyttökoulutuksen. Heitä oli 134, joista kyselyyn vastasi 61. Kysely ja tulosten analysointi suoritettiin Webropol-ohjelman avulla.
Yleisimpiä silmien terveydentilan tutkimiseen liittyviä tutkimusmenetelmiä olivat silmänpaineen mittaus, silmän etuosan mikroskopia ja silmänpohjakuvaus ilman pupillin laajennusta. Tutkimustulosten mukaan optikot käyttivät diagnostisia lääkeaineita työssään melko harvoin. Lisäkoulutuksessa opittavia tutkimusmenetelmiä ei hyödynnetty merkittävästi. Yli puolet optikoista kertoi kuitenkin tehneensä enemmän silmäsairauksiin liittyviä löydöksiä koulutuksen suorittamisen jälkeen. Suurin osa vastaajista koki tarvitsevansa vielä lisäkoulutusta liittyen silmien terveydentilan tutkimiseen. Lisäkoulutusta toivottiin erityisesti silmäsairauksista sekä yleissairauksien vaikutuksista silmiin.
Jotta uutta osaamista voidaan hyödyntää työelämässä, tulisi optikkoliikkeiden luoda puitteet kurssilla opittujen menetelmien harjoittamiselle ja taitojen ylläpitämiselle. Tuloksia voidaan mahdollisesti hyödyntää myös tulevia täydennyskoulutuksia suunniteltaessa. Myös optikoiden omalla motivaatiolla ja kiinnostuksella on tärkeä rooli optisen alan jatkuvan kehityksen edistämisessä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten diagnostisten lääkeaineiden käyttökoulutuksen suorittaneet optikot hyödynsivät saamaansa täydennyskoulutusta. Selvitimme myös, mistä aihealueista koulutuksen suorittaneet optikot kaipaisivat vielä lisää tietoa. Koulutusta järjestävät tahot voivat ottaa tulokset huomioon seuraavia koulutuksia suunniteltaessa. Täten tutkimuksemme tavoitteena on syventää optikoiden ammattitaitoa sekä laajentaa heidän osaamistaan.
Tutkimus oli kvantitatiivinen ja se suoritettiin sähköisen kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake lähetettiin kaikille optikoille, jotka olivat kevääseen 2014 mennessä suorittaneet diagnostisten lääkeaineiden käyttökoulutuksen. Heitä oli 134, joista kyselyyn vastasi 61. Kysely ja tulosten analysointi suoritettiin Webropol-ohjelman avulla.
Yleisimpiä silmien terveydentilan tutkimiseen liittyviä tutkimusmenetelmiä olivat silmänpaineen mittaus, silmän etuosan mikroskopia ja silmänpohjakuvaus ilman pupillin laajennusta. Tutkimustulosten mukaan optikot käyttivät diagnostisia lääkeaineita työssään melko harvoin. Lisäkoulutuksessa opittavia tutkimusmenetelmiä ei hyödynnetty merkittävästi. Yli puolet optikoista kertoi kuitenkin tehneensä enemmän silmäsairauksiin liittyviä löydöksiä koulutuksen suorittamisen jälkeen. Suurin osa vastaajista koki tarvitsevansa vielä lisäkoulutusta liittyen silmien terveydentilan tutkimiseen. Lisäkoulutusta toivottiin erityisesti silmäsairauksista sekä yleissairauksien vaikutuksista silmiin.
Jotta uutta osaamista voidaan hyödyntää työelämässä, tulisi optikkoliikkeiden luoda puitteet kurssilla opittujen menetelmien harjoittamiselle ja taitojen ylläpitämiselle. Tuloksia voidaan mahdollisesti hyödyntää myös tulevia täydennyskoulutuksia suunniteltaessa. Myös optikoiden omalla motivaatiolla ja kiinnostuksella on tärkeä rooli optisen alan jatkuvan kehityksen edistämisessä.