Lämmin vuorovaikutus päivähoitotyön perustana : Haastattelututkimus Seinäjokelaisen päiväkodin 4-6-vuotiaille lapsille
Hattukangas, Iiris (2014)
Hattukangas, Iiris
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120318091
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120318091
Tiivistelmä
Opinnäytetyössäni tarkastelen yhden Seinäjokisen päiväkodin 4-6 –vuotiaiden lasten mielipiteitä päiväkodissa viihtymiseen, päiväkodin tunneilmapiiriin sekä lapsilähtöisyyteen. Tutkimukseni tavoitteena on nostaa lasten ääni kuuluviin ja sitä kautta tuottaa arvokasta tietoa päiväkodin todellisilta asiakkailta – lapsilta.
Tutkimukseni suoritin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena käyttäen menetelminä yksilö- sekä parihaastatteluja ja luovana menetelmänä piirtämistä, joka on lapsille usein luonnollinen tapa ilmaista itseään. Teoriaosani käsittelee lapsen aitoa kohtaamista, lapsen ja aikuisen välistä vuorovaikutusta, kasvattajan sensitiivisyyttä sekä roolia lapsiryhmässä ja myös kiireen ja stressin vaikutusta lapseen.
Tutkimustulokset osoittavat, että kasvattajalla on suuri vastuu lapsen onnistuneen päiväkotipäivän luomisessa. Positiivisen sanallisen viestinnän lisäksi lapset kokivat kosketuksen (kuten halaamisen ja sylissä pitämisen) asiana, joka toi heille hyvän mielen päivän aikana. Ulkoilu, kavereiden kanssa leikkiminen sekä kasvattajan ohjaamat hetket olivat lapsille mieluisia. Kiusaamisen monet muodot ja lupausten peruminen olivat asioita, jotka tuottivat lapsille pahaa mieltä. Päiväkoti koettiin turvallisena paikkana, joka on yksi tärkeimmistä tekijöistä lapsen onnistuneen päivähoidon kannalta. Kiire kuului meluna ja tuntui ”huonona tunteena” varsinkin, jos kasvattajilla ei ollut aikaa kuunnella lapsen asiaa. Hetkittäisestä kiireestä huolimatta lapset kokivat, että kasvattajat kuuntelevat heitä ja heidän mielipiteitään. Lapset haluavat päättää kenen kanssa leikkivät, missä leikkivät ja millä leluilla leikkivät.
Tutkimukseni suoritin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena käyttäen menetelminä yksilö- sekä parihaastatteluja ja luovana menetelmänä piirtämistä, joka on lapsille usein luonnollinen tapa ilmaista itseään. Teoriaosani käsittelee lapsen aitoa kohtaamista, lapsen ja aikuisen välistä vuorovaikutusta, kasvattajan sensitiivisyyttä sekä roolia lapsiryhmässä ja myös kiireen ja stressin vaikutusta lapseen.
Tutkimustulokset osoittavat, että kasvattajalla on suuri vastuu lapsen onnistuneen päiväkotipäivän luomisessa. Positiivisen sanallisen viestinnän lisäksi lapset kokivat kosketuksen (kuten halaamisen ja sylissä pitämisen) asiana, joka toi heille hyvän mielen päivän aikana. Ulkoilu, kavereiden kanssa leikkiminen sekä kasvattajan ohjaamat hetket olivat lapsille mieluisia. Kiusaamisen monet muodot ja lupausten peruminen olivat asioita, jotka tuottivat lapsille pahaa mieltä. Päiväkoti koettiin turvallisena paikkana, joka on yksi tärkeimmistä tekijöistä lapsen onnistuneen päivähoidon kannalta. Kiire kuului meluna ja tuntui ”huonona tunteena” varsinkin, jos kasvattajilla ei ollut aikaa kuunnella lapsen asiaa. Hetkittäisestä kiireestä huolimatta lapset kokivat, että kasvattajat kuuntelevat heitä ja heidän mielipiteitään. Lapset haluavat päättää kenen kanssa leikkivät, missä leikkivät ja millä leluilla leikkivät.