Nuoren työttömän työllistyminen - nuorisotakuu
Nurmi, Essi; Nokelainen, Noora; Mikkola, Marjo (2014)
Nurmi, Essi
Nokelainen, Noora
Mikkola, Marjo
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111916029
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111916029
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaista monisektorista yhteistyötä nuorisotakuu edellyttää Länsi-Uudellamaalla. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa nuorisotakuun käynnistymisestä Länsi-Uudenmaan alueella. Tutkimustehtäviä oli neljä. Haluttiin selvittää, minkälaista monisektorista yhteistyötä kunnissa tehdään nuorisotakuun toteutumiseksi sekä mitä toimia on tehty sen edistämiseksi Länsi-Uudenmaan alueella. Lisäksi selvitettiin, minkälaisia haasteita kunnilla on nuorisotakuun toteutumisessa sekä mitä voidaan tehdä nuorisotakuun kehittämiseksi.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkielmatyyppisenä opinnäytetyönä. Aineisto kerättiin haastattelumenetelmällä käyttämällä teemahaastattelurunkoa. Haastatteluun osallistui kolme kuntaa, ja haastateltavia oli yhteensä seitsemän. Tulokset tuotettiin käyttämällä aineistolähtöistä eli induktiivista sisällönanalyysia.
Tulosten mukaan nuorisotakuu on lähtenyt hitaasti käyntiin Länsi-Uudellamaalla. On huomattu, että tahtotilaa nuorisotakuun käynnistämiseen on, mutta vallitseva taloustilanne Suomessa on vaikeuttanut selkeästi nuorisotakuun edellyttämien toimien käytäntöön panoa. Lisäksi koettiin, että organisoinnin puute on johtanut päällekkäisiin toimiin eri toimijoiden välillä. Haastatteluissa kävi ilmi, että asetetut tavoitteet ovat liian suuria resursseihin nähden. Nuorisotakuun toivottaisiin myös vastaavan enemmän nuoren yksilöllisiin tarpeisiin. Nuorten mielenterveysongelmat ovat suuri haaste nuorisotakuun toteutumiselle.
Johtopäätöksinä voitiin todeta, että nuorisotakuuta tulisi kehittää vastaamaan paremmin nuorten yksilöllisiä tarpeita. Nuorisotakuuta toteuttavien toimijoiden tulisi kehittää monisektorista yhteistyötä, jotta voitaisiin vähentää päällekkäisiä toimia. Nuorten ehkäisevään mie-lenterveystyöhön tulisi kohdentaa enemmän resursseja.
Opinnäytetyön avulla saatiin tietoa nuorisotakuun käynnistämisestä ja alkuvaiheista Länsi-Uudellamaalla. Jatkossa voisi olla hyvä selvittää nuorisotakuun toimivuutta nuorten näkökulmasta, sekä sitä, kuinka sen kehittämisessä on edistytty. Työtä tehdessä havaittiin, että Suomessa monet nuoret voivat psyykkisesti huonosti, joten myös tämän syitä olisi hyvä tutkia.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkielmatyyppisenä opinnäytetyönä. Aineisto kerättiin haastattelumenetelmällä käyttämällä teemahaastattelurunkoa. Haastatteluun osallistui kolme kuntaa, ja haastateltavia oli yhteensä seitsemän. Tulokset tuotettiin käyttämällä aineistolähtöistä eli induktiivista sisällönanalyysia.
Tulosten mukaan nuorisotakuu on lähtenyt hitaasti käyntiin Länsi-Uudellamaalla. On huomattu, että tahtotilaa nuorisotakuun käynnistämiseen on, mutta vallitseva taloustilanne Suomessa on vaikeuttanut selkeästi nuorisotakuun edellyttämien toimien käytäntöön panoa. Lisäksi koettiin, että organisoinnin puute on johtanut päällekkäisiin toimiin eri toimijoiden välillä. Haastatteluissa kävi ilmi, että asetetut tavoitteet ovat liian suuria resursseihin nähden. Nuorisotakuun toivottaisiin myös vastaavan enemmän nuoren yksilöllisiin tarpeisiin. Nuorten mielenterveysongelmat ovat suuri haaste nuorisotakuun toteutumiselle.
Johtopäätöksinä voitiin todeta, että nuorisotakuuta tulisi kehittää vastaamaan paremmin nuorten yksilöllisiä tarpeita. Nuorisotakuuta toteuttavien toimijoiden tulisi kehittää monisektorista yhteistyötä, jotta voitaisiin vähentää päällekkäisiä toimia. Nuorten ehkäisevään mie-lenterveystyöhön tulisi kohdentaa enemmän resursseja.
Opinnäytetyön avulla saatiin tietoa nuorisotakuun käynnistämisestä ja alkuvaiheista Länsi-Uudellamaalla. Jatkossa voisi olla hyvä selvittää nuorisotakuun toimivuutta nuorten näkökulmasta, sekä sitä, kuinka sen kehittämisessä on edistytty. Työtä tehdessä havaittiin, että Suomessa monet nuoret voivat psyykkisesti huonosti, joten myös tämän syitä olisi hyvä tutkia.