Lihavuuskirurgisen potilaan tuen ja ohjauksen kehittäminen Satakunnan sairaanhoitopiirissä
Katajisto, Helena (2014)
Katajisto, Helena
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121519729
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121519729
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Katajisto, Helena.
Lihavuuskirurgisen potilaan tuen ja ohjauksen kehittäminen Satakunnan sairaanhoitopiirissä. Diak, syksy 2014, 69 s., 2 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Terveyden edistämisen koulutusohjelma, Sosiaali- ja terveysalan ylempi amk-tutkinto, sairaanhoitaja (ylempi AMK).
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää lihavuuskirurgisen potilaan tiedon- ja ohjauksen tarpeita voimavaraistavan potilasohjauksen teoreettisen tietoperustan osa-alueilla leikkauksen jälkeen Satakunnan keskussairaalassa. Tavoitteena oli saada tietoa aiheista, joihin lihavuuskirurginen potilas tarvitsi tukea ja ohjausta leikkauksen jälkeen ja täten kehittää tuen antamista ja potilasohjausta tunnistamalla lihavuuskirurgisen potilaan leikkauksen jälkeisiä tuen ja ohjauksen kehittämistarpeita.
Aineisto kerättiin Sairaalapotilaan tiedontarve -mittarin (SPTT, © Leino-Kilpi, Salanterä, Hölttä 2003) teema-alueiden avulla, yksilöhaastatteluna Satakunnan alueen lihavuuskirurgisilta potilailta. Haastatteluun osallistui yhdeksän potilasta heinäkuun ja syyskuun 2014 välisenä aikana. Kaikki haastattelut nauhoitettiin. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Leikkauksia on suoritettu vuoden 2008 huhtikuusta alkaen 250 potilaalle.
Tulosten mukaan tiedontarpeita esiintyi lihavuuskirurgisen leikkauksen jälkeen biofysiologisella -, toiminnallisella -, kokemuksellisella -, sosiaaliyhteisöllisellä - ja taloudellisella osa-alueilla. Tiedontarpeena toiminnallisella osa-alueella ilmeni ravitsemukseen ja liikuntaan liittyviä kysymyksiä. Potilaiden suurin tiedontarve leikkauksen jälkeen liittyi kokemuksellisella osa-alueella psyykkiseen hyvinvointiin, jolloin tarvittiin lisääntyvästi tietoa ja tukea ulkoisen olemuksen ja psyyken muuttuessa. Haastatellut potilaat olivat tyytyväisiä leikkaukseen. He kokivat siitä olleen hyötyä.
Tässä tutkimuksessa lihavuuskirurgisen potilaan tuen ja ohjauksen kehittämistarpeet tunnistettiin toiminnallisella ja kokemuksellisilla osa-alueilla. Potilasohjauksessa tulee korostaa ateriointiin ja liikkumiseen liittyviä tietoja. Psyykkinen hyvinvointi tarvitsee lisääntyvästi tukea lihavuuskirurgisen leikkauksen jälkeen.
Asiasanat: lihavuus, lihavuuskirurgia, leikkaushoito, potilasohjaus, terveyden edistäminen, voimaantuminen, laadullinen tutkimus
Katajisto, Helena.
Lihavuuskirurgisen potilaan tuen ja ohjauksen kehittäminen Satakunnan sairaanhoitopiirissä. Diak, syksy 2014, 69 s., 2 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Terveyden edistämisen koulutusohjelma, Sosiaali- ja terveysalan ylempi amk-tutkinto, sairaanhoitaja (ylempi AMK).
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää lihavuuskirurgisen potilaan tiedon- ja ohjauksen tarpeita voimavaraistavan potilasohjauksen teoreettisen tietoperustan osa-alueilla leikkauksen jälkeen Satakunnan keskussairaalassa. Tavoitteena oli saada tietoa aiheista, joihin lihavuuskirurginen potilas tarvitsi tukea ja ohjausta leikkauksen jälkeen ja täten kehittää tuen antamista ja potilasohjausta tunnistamalla lihavuuskirurgisen potilaan leikkauksen jälkeisiä tuen ja ohjauksen kehittämistarpeita.
Aineisto kerättiin Sairaalapotilaan tiedontarve -mittarin (SPTT, © Leino-Kilpi, Salanterä, Hölttä 2003) teema-alueiden avulla, yksilöhaastatteluna Satakunnan alueen lihavuuskirurgisilta potilailta. Haastatteluun osallistui yhdeksän potilasta heinäkuun ja syyskuun 2014 välisenä aikana. Kaikki haastattelut nauhoitettiin. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Leikkauksia on suoritettu vuoden 2008 huhtikuusta alkaen 250 potilaalle.
Tulosten mukaan tiedontarpeita esiintyi lihavuuskirurgisen leikkauksen jälkeen biofysiologisella -, toiminnallisella -, kokemuksellisella -, sosiaaliyhteisöllisellä - ja taloudellisella osa-alueilla. Tiedontarpeena toiminnallisella osa-alueella ilmeni ravitsemukseen ja liikuntaan liittyviä kysymyksiä. Potilaiden suurin tiedontarve leikkauksen jälkeen liittyi kokemuksellisella osa-alueella psyykkiseen hyvinvointiin, jolloin tarvittiin lisääntyvästi tietoa ja tukea ulkoisen olemuksen ja psyyken muuttuessa. Haastatellut potilaat olivat tyytyväisiä leikkaukseen. He kokivat siitä olleen hyötyä.
Tässä tutkimuksessa lihavuuskirurgisen potilaan tuen ja ohjauksen kehittämistarpeet tunnistettiin toiminnallisella ja kokemuksellisilla osa-alueilla. Potilasohjauksessa tulee korostaa ateriointiin ja liikkumiseen liittyviä tietoja. Psyykkinen hyvinvointi tarvitsee lisääntyvästi tukea lihavuuskirurgisen leikkauksen jälkeen.
Asiasanat: lihavuus, lihavuuskirurgia, leikkaushoito, potilasohjaus, terveyden edistäminen, voimaantuminen, laadullinen tutkimus