Sairaanhoitajien kokemukset lääkkeenmääräämisosaamisen kasvusta
Karhunen, Anne (2014)
Karhunen, Anne
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121720318
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121720318
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sairaanhoitajien kokemusten avulla, mitkä tekijät edistävät ja mitkä tekijät estävät, sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisosaamisen kasvua. Tavoitteena oli tuoda esille sairaanhoitajan roolia lääkkeenmääräämisessä, tuottaa uutta tietoa sairaanhoitajien kokemuksista lääkkeenmääräämisosaamista edistävistä ja estävistä tekijöistä. Lisäksi tavoiteltiin uutta tietoa, jota terveydenhuollon työyhteisöt ja sairaanhoitajan lääkkeenmääräämiskoulutusta kehittävät korkeakoulut voivat hyödyntää.
Tutkimuskohteena olivat sairaanhoitajien päiväkirjat (12kpl). Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen tutkimus ja päiväkirjat analysoitiin sisällön analyysin avulla. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä lääkkeenmääräämiskoulutusta.
Tutkimuksen mukaan sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisosaamisen kasvua edistivät potilaan perusteellisen tutkimisen oppiminen, sairaanhoitajasta itsestä lähtöisin olevat tekijät, sairaanhoitajan saama tuki ja lääkärin myönteinen asenne. Sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisosaamista estivät sairaanhoitajan epäselvä tehtäväkuva, lääkäreiden tekemät puutteelliset hoitosuunnitelmat ja sairaanhoitajan huoli konsultoinnin onnistumisesta. Koulutuksen aikana päiväkirja-aineistoa pitävien sairaanhoitajien mukaan työyhteisöt eivät olleet valmistautuneet sairaanhoitajan uuteen rooliin ja tehtävään riittävän hyvin. Lääkäreiden tekemät puutteelliset hoitosuunnitelmat estivät sairaanhoitajaa toteuttamasta uutta tehtävää ja roolia. Tulosten perusteella voidaan todeta, että työyhteisöjen tulee valmistautua sairaanhoitajan lääkkeenmääräämiseen järjestämällä sairaanhoitajalle riittävästi tukea ja ohjausta. Tulokset osoittavat myös sen, että sairaanhoitajan tehtäväkuva tulisi olla koulutuksen jälkeen työyhteisössä selkeä. Näin hankittua osaamista voidaan hyödyntää tehokkaammin.
Tutkimuskohteena olivat sairaanhoitajien päiväkirjat (12kpl). Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen tutkimus ja päiväkirjat analysoitiin sisällön analyysin avulla. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä lääkkeenmääräämiskoulutusta.
Tutkimuksen mukaan sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisosaamisen kasvua edistivät potilaan perusteellisen tutkimisen oppiminen, sairaanhoitajasta itsestä lähtöisin olevat tekijät, sairaanhoitajan saama tuki ja lääkärin myönteinen asenne. Sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisosaamista estivät sairaanhoitajan epäselvä tehtäväkuva, lääkäreiden tekemät puutteelliset hoitosuunnitelmat ja sairaanhoitajan huoli konsultoinnin onnistumisesta. Koulutuksen aikana päiväkirja-aineistoa pitävien sairaanhoitajien mukaan työyhteisöt eivät olleet valmistautuneet sairaanhoitajan uuteen rooliin ja tehtävään riittävän hyvin. Lääkäreiden tekemät puutteelliset hoitosuunnitelmat estivät sairaanhoitajaa toteuttamasta uutta tehtävää ja roolia. Tulosten perusteella voidaan todeta, että työyhteisöjen tulee valmistautua sairaanhoitajan lääkkeenmääräämiseen järjestämällä sairaanhoitajalle riittävästi tukea ja ohjausta. Tulokset osoittavat myös sen, että sairaanhoitajan tehtäväkuva tulisi olla koulutuksen jälkeen työyhteisössä selkeä. Näin hankittua osaamista voidaan hyödyntää tehokkaammin.