Pelson vankilan rikosseuraamusesimiestyön kehittymisen suunnitelma
Juutinen, Nina (2014)
Juutinen, Nina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112617010
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112617010
Tiivistelmä
Rikosseuraamuslaitos (Rise) pitää yllä rikosoikeudellisten seuraamusten järjestelmää ja huolehtii omalta osaltaan yhteiskunnan turvallisuudesta täytäntöönpanemalla seuraamukset laillisesti ja turvallisesti. Pelson vankila toimii osana oikeusministeriön alaista Riseä. Vankila kuuluu Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamus-alueeseen ja on suljettu laitos, johon sijoitellaan kaikentyyppisiä vankeja. Vankilalla työskentelee 9 rikosseuraamusesimiestä (rse), jotka yhdessä toimivat 40 vartijan lähiesimiehinä.
Millainen on hyvä esimies? Esimiestehtävien kirjo on laaja ja vaativa. Sen lisäksi viitekehyksessä tarkastellaan turvallisuutta, johtajuutta ja johtamista sekä tunneälyä. Viitekehyksessä, empiirisessä tutkimuksessa ja toimenpide-esityksissä nojataan paikoin voimakkaastikin soveltaen syväjohtamisen malliin. Syväjohtaminen on oppimis- ja koulutusohjelma sekä johtajana ja esimiehenä kasvamisen malli (Nissinen 2004).
Opinnäytetyössä tarkastellaan Pelson vankilan valvontahenkilöstön (johtajat, rset, vartijat) käsitystä ko. vankilan rsetyöstä. Tutkimuksen päätavoitteena on luoda kehittymisen suunnitelma Pelson vankilan rsetyölle. Päätevoite jakaantuu tutkimuskysymyksiin (1. Löytyykö Pelson vankilan rsetyön tasosta merkittävissä määrin esimiestyön laadukkuuden parantamiseen liittyviä aihealueita? 2. Mitkä ovat Pelson vankilan rsetyön laadukkuuden parantavia aihealueita? 3. Millä toimenpiteillä Pelson vankilan esimiestyön laadukkuutta voidaan parantaa?), joiden pohjalta selvitetään ne esimiehisyyteen vaikuttavat osa-alueet, joita kannattaisi jatkossa rsetyöskentelyssä kehittää Pelson vankilassa.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena strukturoidun monivalintakyselyn muodossa. Kyselyn tuloksia verrattiin vastaajaryhmittäin, jolloin kehittymisen osa-alueiksi nousivat yrittämisen halu, kontrolloiva johtaminen, älyllinen stimulointi, inspiroiva tapa motivoida ja tehokkuus. Tulosten perusteella tuotettiin johtamiskäyttäytymistä kuvaavat johtajaprofiilit ja kehittymisen suunnitelma Pelson vankilan rsetyölle. Suunnitelma sisältää kehittymisen osa-alueet, lyhyen ja pitkän ajan tavoitteet ja osatavoitteet, toimenpide-esitykset, edellytykset (osaaminen, tietotekniikka, työkäytännöt, resurssit, verkostot, motivaatio, tuki jne.), aikataulun, vastuutahot ja arvioinnin. Se auttaa hahmottamaan ns. haastavia osa-alueita, tarpeita ja tavoitteita jokapäiväisessä rsetyössä ja konkretisoi niitä toimenpiteitä, joilla päästään laadukkaampaan työotteeseen. Lisäksi suunnitelma antaa mahdollisuuden kehittymisen arviointiin. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan luoda yhtä projektia vaan selkeä laadukkaaseen esimiehisyyteen pohjaava kulttuuri, joka muodostaa Pelson vankilan rsetyön selkärangan valvontahenkilöstön näkökulmasta ja vastaa vankilan oman toimintasuunnitelman haasteisiin myös tulevaisuutta ajatellen. Kehittymisen suunnnitelma tarjoaa rselle työkaluja itsetuntemuksen lisäämiseen ja sitä kautta oman rsetyön kehittämiseen. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi kansio, joka sisältää aiheeseen liittyvää tukimateriaalia.
Millainen on hyvä esimies? Esimiestehtävien kirjo on laaja ja vaativa. Sen lisäksi viitekehyksessä tarkastellaan turvallisuutta, johtajuutta ja johtamista sekä tunneälyä. Viitekehyksessä, empiirisessä tutkimuksessa ja toimenpide-esityksissä nojataan paikoin voimakkaastikin soveltaen syväjohtamisen malliin. Syväjohtaminen on oppimis- ja koulutusohjelma sekä johtajana ja esimiehenä kasvamisen malli (Nissinen 2004).
Opinnäytetyössä tarkastellaan Pelson vankilan valvontahenkilöstön (johtajat, rset, vartijat) käsitystä ko. vankilan rsetyöstä. Tutkimuksen päätavoitteena on luoda kehittymisen suunnitelma Pelson vankilan rsetyölle. Päätevoite jakaantuu tutkimuskysymyksiin (1. Löytyykö Pelson vankilan rsetyön tasosta merkittävissä määrin esimiestyön laadukkuuden parantamiseen liittyviä aihealueita? 2. Mitkä ovat Pelson vankilan rsetyön laadukkuuden parantavia aihealueita? 3. Millä toimenpiteillä Pelson vankilan esimiestyön laadukkuutta voidaan parantaa?), joiden pohjalta selvitetään ne esimiehisyyteen vaikuttavat osa-alueet, joita kannattaisi jatkossa rsetyöskentelyssä kehittää Pelson vankilassa.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena strukturoidun monivalintakyselyn muodossa. Kyselyn tuloksia verrattiin vastaajaryhmittäin, jolloin kehittymisen osa-alueiksi nousivat yrittämisen halu, kontrolloiva johtaminen, älyllinen stimulointi, inspiroiva tapa motivoida ja tehokkuus. Tulosten perusteella tuotettiin johtamiskäyttäytymistä kuvaavat johtajaprofiilit ja kehittymisen suunnitelma Pelson vankilan rsetyölle. Suunnitelma sisältää kehittymisen osa-alueet, lyhyen ja pitkän ajan tavoitteet ja osatavoitteet, toimenpide-esitykset, edellytykset (osaaminen, tietotekniikka, työkäytännöt, resurssit, verkostot, motivaatio, tuki jne.), aikataulun, vastuutahot ja arvioinnin. Se auttaa hahmottamaan ns. haastavia osa-alueita, tarpeita ja tavoitteita jokapäiväisessä rsetyössä ja konkretisoi niitä toimenpiteitä, joilla päästään laadukkaampaan työotteeseen. Lisäksi suunnitelma antaa mahdollisuuden kehittymisen arviointiin. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan luoda yhtä projektia vaan selkeä laadukkaaseen esimiehisyyteen pohjaava kulttuuri, joka muodostaa Pelson vankilan rsetyön selkärangan valvontahenkilöstön näkökulmasta ja vastaa vankilan oman toimintasuunnitelman haasteisiin myös tulevaisuutta ajatellen. Kehittymisen suunnnitelma tarjoaa rselle työkaluja itsetuntemuksen lisäämiseen ja sitä kautta oman rsetyön kehittämiseen. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi kansio, joka sisältää aiheeseen liittyvää tukimateriaalia.