Juomamyynnin edistäminen Soppabaarissa
Rissanen, Tiina; Kaijansinkko, Sara (2014)
Rissanen, Tiina
Kaijansinkko, Sara
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501071067
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501071067
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana oli jyväskyläläinen ravintola-alan pienyritys Soppabaari. Tutkimusongelma oli juomamyynnin väheneminen Soppabaarissa, josta johdettiin tutkimuskysymykseksi, kuinka lisätä juomamyyntiä. Hypoteesiksi asetettiin henkilökunnan negatiivinen asennoituminen myyntityötä kohtaan. Tutkimuksen tavoitteina oli Soppabaarin juomamyynnin numeraalinen nostaminen ja Soppabaarin henkilökunnan myyntiin kohdistuvan asenteen muuttaminen positiiviseksi.
Ensisijaisena tutkimusmenetelmänä oli toimintatutkimus. Tutkimuksen toimintaosuus muodostui myyntivalmennuksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Valmennuksen suunnittelussa hyödynnettiin laadullista tutkimusmenetelmää eli haastattelua. Arvioinnissa käytettiin määrällistä tutkimusmenetelmää eli valmiin aineiston tutkimista ja valmennuksesta sekä toimeksiantajalta että Soppabaarin henkilökunnalta kerättyä palautetta. Aiheen laajuuden ja aikaisempien tutkimuksien vähyyden johdosta oli tärkeää saada monipuolista tutkimusmateriaalia ja tutustua laaja-alaiseen lähdemateriaaliin.
Tutkimuksen tulokset eivät vastanneet odotuksia. Määrällisiin tavoitteisiin ei päästy, eli juomamyyntiä ei saatu lisättyä. Työntekijöiden asenteissa oli havaittavissa aluksi pientä muutosta, mutta työntekijöiden vaihtuvuus saattoi vaikuttaa muutosten laajuuteen ja pysyvyyteen.
Soppabaarin työntekijöiltä kerätty palaute oli toivottua suppeampaa, mikä vaikeuttaa tutkimuksen arviointia. Opinnäytetyön osana kuitenkin luotiin kehittämistyökalu, joten toimeksiantaja sai konkreettisia apukeinoja myynnin johtamiseen.
Ensisijaisena tutkimusmenetelmänä oli toimintatutkimus. Tutkimuksen toimintaosuus muodostui myyntivalmennuksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Valmennuksen suunnittelussa hyödynnettiin laadullista tutkimusmenetelmää eli haastattelua. Arvioinnissa käytettiin määrällistä tutkimusmenetelmää eli valmiin aineiston tutkimista ja valmennuksesta sekä toimeksiantajalta että Soppabaarin henkilökunnalta kerättyä palautetta. Aiheen laajuuden ja aikaisempien tutkimuksien vähyyden johdosta oli tärkeää saada monipuolista tutkimusmateriaalia ja tutustua laaja-alaiseen lähdemateriaaliin.
Tutkimuksen tulokset eivät vastanneet odotuksia. Määrällisiin tavoitteisiin ei päästy, eli juomamyyntiä ei saatu lisättyä. Työntekijöiden asenteissa oli havaittavissa aluksi pientä muutosta, mutta työntekijöiden vaihtuvuus saattoi vaikuttaa muutosten laajuuteen ja pysyvyyteen.
Soppabaarin työntekijöiltä kerätty palaute oli toivottua suppeampaa, mikä vaikeuttaa tutkimuksen arviointia. Opinnäytetyön osana kuitenkin luotiin kehittämistyökalu, joten toimeksiantaja sai konkreettisia apukeinoja myynnin johtamiseen.