Pallas-Yllästunturin kansallispuiston luontokeskusten asiakaskyselyjen tulosten vertailu
Siirtola, Piia (2015)
Siirtola, Piia
Lapin ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501291751
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501291751
Tiivistelmä
Metsähallituksen luontopalvelut on tehnyt asiakaskyselyjä säännöllisesti kansallispuistoissa ja luontokeskuksissa. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston luontokeskuksiin kyselyt tehtiin vuosina 2010, 2011 ja 2012. Asiakaskyselyt tehdään Metsähallituksen vakiomenetelmällä, jolloin tulokset ovat verrattavissa luontokeskusten välillä ja luontokeskuksen omiin aiempiin tuloksiin. Kyselyyn kertyi vastauksia kolmesta luontokeskuksesta yhteensä 1 282 kappaletta.
Kellokkaan, Pallastunturin ja Tunturi-Lapin luontokeskuksien tuloksia vertaillaan keskenään hakien vastauksia seuraaviin tutkimusongelmiin: Millaisia eroja asiakaskyselyjen tuloksissa on ja mistä ne johtuvat? Miten luontokeskuksissa vierailevat ryhmät ja henkilöt näkevät ja kokevat palvelut ja aktiviteetit? Kellokkaan asiakasraportin auki kirjoittaminen kuuluu tähän opinnäytetyöhön ja kokonaisuudessaan asiakasraportti löytyy liitteistä.
Asiakaskyselyjen tulokset menevät suunnittelutoimikunnan käyttöön kehittämään ja edistämään luontokeskusten palveluita ja aktiviteetteja. Luontokeskusten asiakaskyselyjen tuloksista käy ilmi, että luontokeskusten ikäjakauma, seurueiden koostumus sekä rahankäyttö luontokeskuksissa ovat suhteellisen samanlaiset kaikissa keskuksissa. Suurimmat eroavaisuudet olivat sesonkien kävijämäärissä sekä marginaalisissa seuruekokoonpanoissa. Heinäkuulta syyskuulle oli selkeä huippuaika kaikissa luontokeskuksissa. Muista poiketen Kellokkaan luontokeskuksessa asiakkaita riitti myös lokakuun ja tammikuun välisenä aikana.
Suunnittelutoimikunnan tulisi kiinnittää huomiota seuraaviin tuloksista ilmenneisiin asioihin. Seuruekokoonpanoista päiväkoti- ja eläkeläisryhmät, matkanjärjestäjien sekä kerhon tai yhdistyksen jäsenistä koostuvat ryhmät ovat kaikissa luontokeskuksissa selkeä vähemmistö. Heidän palveluidensa ja aktiviteettiensa kehittäminen tuo luontokeskuksiin lisää kävijöitä. Luontokeskuksen kävijöiden ikärakenteen muuttuminen tulee huomioida palveluiden, aktiviteettien ja tuotevalikoiman kehityksessä. Ikärakenne muuttuu, koska suurin osa nykyisistä kävijöistä on 55–64-vuotiaita ja 10 – 15 vuoden kuluttua he eivät pysty samalla tavalla kulkemaan kansallispuistossa. Nuorempien ikäluokkien (25–44-vuotiaat) edustajia on selkeästi vähemmän.
Kellokkaan, Pallastunturin ja Tunturi-Lapin luontokeskuksien tuloksia vertaillaan keskenään hakien vastauksia seuraaviin tutkimusongelmiin: Millaisia eroja asiakaskyselyjen tuloksissa on ja mistä ne johtuvat? Miten luontokeskuksissa vierailevat ryhmät ja henkilöt näkevät ja kokevat palvelut ja aktiviteetit? Kellokkaan asiakasraportin auki kirjoittaminen kuuluu tähän opinnäytetyöhön ja kokonaisuudessaan asiakasraportti löytyy liitteistä.
Asiakaskyselyjen tulokset menevät suunnittelutoimikunnan käyttöön kehittämään ja edistämään luontokeskusten palveluita ja aktiviteetteja. Luontokeskusten asiakaskyselyjen tuloksista käy ilmi, että luontokeskusten ikäjakauma, seurueiden koostumus sekä rahankäyttö luontokeskuksissa ovat suhteellisen samanlaiset kaikissa keskuksissa. Suurimmat eroavaisuudet olivat sesonkien kävijämäärissä sekä marginaalisissa seuruekokoonpanoissa. Heinäkuulta syyskuulle oli selkeä huippuaika kaikissa luontokeskuksissa. Muista poiketen Kellokkaan luontokeskuksessa asiakkaita riitti myös lokakuun ja tammikuun välisenä aikana.
Suunnittelutoimikunnan tulisi kiinnittää huomiota seuraaviin tuloksista ilmenneisiin asioihin. Seuruekokoonpanoista päiväkoti- ja eläkeläisryhmät, matkanjärjestäjien sekä kerhon tai yhdistyksen jäsenistä koostuvat ryhmät ovat kaikissa luontokeskuksissa selkeä vähemmistö. Heidän palveluidensa ja aktiviteettiensa kehittäminen tuo luontokeskuksiin lisää kävijöitä. Luontokeskuksen kävijöiden ikärakenteen muuttuminen tulee huomioida palveluiden, aktiviteettien ja tuotevalikoiman kehityksessä. Ikärakenne muuttuu, koska suurin osa nykyisistä kävijöistä on 55–64-vuotiaita ja 10 – 15 vuoden kuluttua he eivät pysty samalla tavalla kulkemaan kansallispuistossa. Nuorempien ikäluokkien (25–44-vuotiaat) edustajia on selkeästi vähemmän.