ELINTAPAOHJAUKSEN VAIKUTTAVUUS MUISTITERVEYTEEN TERVEYSKESKUSTELUT-PROJEKTIIN OSALLISTUNEIDEN KOKEMANA
Laine, Ritva; Koivuoja, Sari (2015)
Laine, Ritva
Koivuoja, Sari
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501301770
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501301770
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa muistiterveyttä edistävän projektin, siinä käytettyjen menetelmien sekä henkilökohtaisten taustatekijöiden vaikuttavuudesta elintapamuutoksen toteutumiseen. Tavoitteena oli myös selvittää miten elintapaohjaus on vaikuttanut osallistujan terveydentilaan. Tutkimus liittyi Kouvolan seudun Muisti ry:n Terveyskeskustelut-projektiin, johon osallistui noin 100 iältään 40 - 65-vuotiasta naista. Heistä jokaisella oli vähintään yksi muistisairauden riskitekijä eivätkä he projektin alkaessa kuuluneet työterveydenhuollon piiriin.
Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna yhdelletoista projektiin osallistuneelle naiselle syksyllä 2014. Kouvolan seudun Muisti ry valitsi haastatteluun osallistujat harkinnanvaraisella otannalla. Viisi haastateltavaa sekä koehaastateltu olivat Kouvolasta, viisi Kotkasta. Kerätty aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Haastattelunauhoitteet litteroitiin ja tämän jälkeen taulukoitiin analysoitavaan muotoon Excel-taulukkolaskentaohjelmaan.
Tulosten perusteella taustatekijät toivat elintapamuutokseen niin etuja kuin haasteitakin. Niiden ei kuitenkaan koettu estävän muutoksen toteutumista. Ohjauskeinoista ryhmätoiminta oli monelle tärkein ja antoisin; sieltä saatiin ennen kaikkea vertaistukea. Tukea saatiin tarvittaessa myös ohjaajalta. Tiedonsaannin kannalta projektia pidettiin monipuolisena ja luentoja arvostettiin korkealle. Terveydentilaan projektilla ei nähty olevan merkittävää vaikutusta. Osallistujista osa saavutti alussa asettamansa tavoitteet, osa ei. Vaikka taustatekijöiden vaikutus on merkittävä ja niiden hallinta monesti ohjaajan ulottumattomissa, on yksilönäkökulmasta tarkasteltuna ohjauksella ollut myönteinen vaikutus. Yhteisönäkökulmasta katsottuna sillä ei ole ollut merkittävää vaikutusta. Kokonaisuutena voimme kuitenkin sanoa, että projekti on edesauttanut muutosta ja näin mahdollisesti myös toiminut muistisairauksia ennaltaehkäisevästi.
Tulosten avulla voidaan arvioida, ovatko ohjauskeinot ja niille annetut painoarvot olleet oikeita ja onko niillä saatu riittävä vaikutus, jotta ne edistäisivät muistiterveyttä. Jatkon kannalta olisi hyvä miettiä, miten osallistujien toivomaa jatkuvuutta voitaisiin tukea ja olisiko heidän tilannettaan mahdollista kartoittaa muutaman vuoden kuluttua.
Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna yhdelletoista projektiin osallistuneelle naiselle syksyllä 2014. Kouvolan seudun Muisti ry valitsi haastatteluun osallistujat harkinnanvaraisella otannalla. Viisi haastateltavaa sekä koehaastateltu olivat Kouvolasta, viisi Kotkasta. Kerätty aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Haastattelunauhoitteet litteroitiin ja tämän jälkeen taulukoitiin analysoitavaan muotoon Excel-taulukkolaskentaohjelmaan.
Tulosten perusteella taustatekijät toivat elintapamuutokseen niin etuja kuin haasteitakin. Niiden ei kuitenkaan koettu estävän muutoksen toteutumista. Ohjauskeinoista ryhmätoiminta oli monelle tärkein ja antoisin; sieltä saatiin ennen kaikkea vertaistukea. Tukea saatiin tarvittaessa myös ohjaajalta. Tiedonsaannin kannalta projektia pidettiin monipuolisena ja luentoja arvostettiin korkealle. Terveydentilaan projektilla ei nähty olevan merkittävää vaikutusta. Osallistujista osa saavutti alussa asettamansa tavoitteet, osa ei. Vaikka taustatekijöiden vaikutus on merkittävä ja niiden hallinta monesti ohjaajan ulottumattomissa, on yksilönäkökulmasta tarkasteltuna ohjauksella ollut myönteinen vaikutus. Yhteisönäkökulmasta katsottuna sillä ei ole ollut merkittävää vaikutusta. Kokonaisuutena voimme kuitenkin sanoa, että projekti on edesauttanut muutosta ja näin mahdollisesti myös toiminut muistisairauksia ennaltaehkäisevästi.
Tulosten avulla voidaan arvioida, ovatko ohjauskeinot ja niille annetut painoarvot olleet oikeita ja onko niillä saatu riittävä vaikutus, jotta ne edistäisivät muistiterveyttä. Jatkon kannalta olisi hyvä miettiä, miten osallistujien toivomaa jatkuvuutta voitaisiin tukea ja olisiko heidän tilannettaan mahdollista kartoittaa muutaman vuoden kuluttua.