Mökkeilyä ja matkailua : Vapaa-ajan asukkaiden matkailupalvelujen ja rahan käyttö Etelä-Pohjanmaalla
Tuuri, Hannu; Kortesluoma, Arja (2014)
Tuuri, Hannu
Kortesluoma, Arja
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2014
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5863-85-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5863-85-7
Tiivistelmä
Tämä vapaa-ajan asukkaiden matkailupalveluiden käyttöä, tarpeita ja toiveita kartoittava tutkimus on osa Matkailun koordinointi Etelä-Pohjanmaalla 2011–2014 –hanketta (MATKO3). Hankkeen tavoitteena on edistää matkailutoimialan kasvua ja kehitystä maakunnassa. Projektia rahoittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Manner-Suomen maaseuturahastosta ja kansallisesta rahasta. Hankkeen hallinnoinnista vastaa Seinäjoen ammattikorkeakoulun Elintarvike ja maatalouden yksikkö.
Tutkimuksen pohjimmaisena tavoitteena oli selvittää millaisia Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevien vapaa-ajan asuntojen asukkaat ovat palveluiden käyttäjinä ja matkailijoina ja millaisia kehittämistarpeita he näkevät vapaa-ajan asunnon sijaintipaikkakunnan palveluissa. Tässä tutkimuksessa vapaa-ajan asuntojen asukkailla tarkoitetaan vain niitä henkilöitä, joiden asuinpaikkakunta oli eri kuin vapaa-ajan asunnon sijaintipaikkakunta.
Tutkimuksen päätavoitetta lähestytään hakemalla vastauksia seuraaviin yksityiskohtaisempiin tutkimusongelmiin:
1) Kuinka suurta on vapaa-ajan asuntojen käytön määrä (mm. yöpymiset)?
2) Millainen on vapaa-ajan asuntojen asukkaiden profiili?
3) Mitä matkailupalveluja vapaa-ajan asuntojen asukkaat käyttävät?
4) Mistä vapaa-ajan asuntojen asukkaat saavat tietoa kuntien matkailu- ja muista
palveluista?
5) Kuinka paljon vapaa-ajan asuntojen asukkaat käyttävät rahaa vapaa-ajan
asuntojen sijaintipaikkakunnilla tai lähialueilla?
Tämän tutkimuksen tulokset perustuvat kahteen erilliseen tutkimusaineistoon; kyselyyn vapaa-ajan asuntojen omistajille ja kyselyyn kuntatoimijoille. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat sellaiset vapaa-ajan asunnon Etelä-Pohjanmaalla omistavat, joilla vapaa-ajan asunnon sijaintipaikkakunta oli eri kuin asuinpaikkakunta. Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä, johon yhteystiedot saatiin otoksena väestörekisterikeskuksen rekisteristä, käyttämällä yksinkertaista satunnaisotantaa määritetystä kohderyhmästä. Kyselylylomake lähetettiin 1200 henkilölle. Vastauksia kyselyyn saatiin 470 ja näin vastausprosentiksi muodostui 40,3 %. Valtaosa tämän tutkimuksen tuloksista perustuu tämän kyselyn aineistoon. Kuntatoimijoiden kirjekyselyyn saatiin vastaus kaikkien
18 Etelä-Pohjanmaan kunnan viranhaltijoilta.
Tutkimustulosten mukaan tutkimuksen kohderyhmän vapaa-ajan asukkaista 55 % asuu maakunnan ulkopuolella ja 45 % Etelä-Pohjanmaan jossakin muussa kunnassa, kuin missä vapaa-ajan asunto sijaitsee. Noin puolella vapaa-ajan asunto sijaitsi alle 100 km etäisyydellä vakituiselta asunnolta. Vapaa-ajan
asuntojen omistajista n. 80 % asuu 1 tai 2 hengen talouksissa ja he ovat pääsääntöisesti yli 50-vuotiaita. Lapsiperheitä vapaa-ajan asuntojen omistajista oli vain noin joka kymmenes. Oman perheen yöpymisiä kertyi jokaista vapaa-ajan asuntoa kohti keskimäärin 54 yötä per vuosi. Päiväkäyntejä omalle mökille tehtiin keskimäärin noin 10 kertaa vuodessa. Rahaa vapaa-ajan asukkaat käyttivät mökin sijaintipaikkakunnalla tai lähialueella keskimäärin 2 350 €/perhe, josta noin 280 € palveluihin ja loput ostoksiin ja hankintoihin.
Vapaa-ajan asukkaat hakevat monista lähteistä aktiivisesti tietoa alueen matkailupalveluista. Tärkein tiedonlähde vapaa-ajan asukkaille oli paikkakunnan paikallislehti. Mökkikuntien lähettämä materiaalipaketti koettiin merkittäväksi tietokanavaksi ja tyytyväisimpiä tiedonsaantiin olivat vapaa-ajan asukkaat niissä kunnissa, jotka suuntasivat kohdennettua markkinointia ja tiedottamista vapaa-ajan asukkailleen. Moni kunta Etelä-Pohjanmaalla ei selvityksen mukaan ole vielä riittävästi tiedostanut potentiaalia tässä kohderyhmässä.
Nyt saatujen tutkimustulosten pohjalta on nähtävissä erityisesti kaksi osa-aluetta, joihin kehittämistoimenpiteitä tulee jatkossa suunnata; kohdennettu tiedottaminen ja markkinointi alueen olemassa olevista tapahtumista ja palveluista sekä toisaalta uusien tapahtuminen ja palveluiden kehittäminen. Tutkimuksen mukaan mökkien talvikäyttö on nykyisellään verrattain vähäistä. Palvelutarjontaa
kehittämällä vapaa -ajan asukkaiden viipymää mökeillä voisi saada pidennettyä ja uudella hiljaisten kausien tapahtumatarjonnalla talviasuttaville mökeille olisi
mahdollista saada käyttöä nykyistä kesäsesonkiaikaa pidemmälle jaksolle.
Tutkimuksen pohjimmaisena tavoitteena oli selvittää millaisia Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevien vapaa-ajan asuntojen asukkaat ovat palveluiden käyttäjinä ja matkailijoina ja millaisia kehittämistarpeita he näkevät vapaa-ajan asunnon sijaintipaikkakunnan palveluissa. Tässä tutkimuksessa vapaa-ajan asuntojen asukkailla tarkoitetaan vain niitä henkilöitä, joiden asuinpaikkakunta oli eri kuin vapaa-ajan asunnon sijaintipaikkakunta.
Tutkimuksen päätavoitetta lähestytään hakemalla vastauksia seuraaviin yksityiskohtaisempiin tutkimusongelmiin:
1) Kuinka suurta on vapaa-ajan asuntojen käytön määrä (mm. yöpymiset)?
2) Millainen on vapaa-ajan asuntojen asukkaiden profiili?
3) Mitä matkailupalveluja vapaa-ajan asuntojen asukkaat käyttävät?
4) Mistä vapaa-ajan asuntojen asukkaat saavat tietoa kuntien matkailu- ja muista
palveluista?
5) Kuinka paljon vapaa-ajan asuntojen asukkaat käyttävät rahaa vapaa-ajan
asuntojen sijaintipaikkakunnilla tai lähialueilla?
Tämän tutkimuksen tulokset perustuvat kahteen erilliseen tutkimusaineistoon; kyselyyn vapaa-ajan asuntojen omistajille ja kyselyyn kuntatoimijoille. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat sellaiset vapaa-ajan asunnon Etelä-Pohjanmaalla omistavat, joilla vapaa-ajan asunnon sijaintipaikkakunta oli eri kuin asuinpaikkakunta. Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä, johon yhteystiedot saatiin otoksena väestörekisterikeskuksen rekisteristä, käyttämällä yksinkertaista satunnaisotantaa määritetystä kohderyhmästä. Kyselylylomake lähetettiin 1200 henkilölle. Vastauksia kyselyyn saatiin 470 ja näin vastausprosentiksi muodostui 40,3 %. Valtaosa tämän tutkimuksen tuloksista perustuu tämän kyselyn aineistoon. Kuntatoimijoiden kirjekyselyyn saatiin vastaus kaikkien
18 Etelä-Pohjanmaan kunnan viranhaltijoilta.
Tutkimustulosten mukaan tutkimuksen kohderyhmän vapaa-ajan asukkaista 55 % asuu maakunnan ulkopuolella ja 45 % Etelä-Pohjanmaan jossakin muussa kunnassa, kuin missä vapaa-ajan asunto sijaitsee. Noin puolella vapaa-ajan asunto sijaitsi alle 100 km etäisyydellä vakituiselta asunnolta. Vapaa-ajan
asuntojen omistajista n. 80 % asuu 1 tai 2 hengen talouksissa ja he ovat pääsääntöisesti yli 50-vuotiaita. Lapsiperheitä vapaa-ajan asuntojen omistajista oli vain noin joka kymmenes. Oman perheen yöpymisiä kertyi jokaista vapaa-ajan asuntoa kohti keskimäärin 54 yötä per vuosi. Päiväkäyntejä omalle mökille tehtiin keskimäärin noin 10 kertaa vuodessa. Rahaa vapaa-ajan asukkaat käyttivät mökin sijaintipaikkakunnalla tai lähialueella keskimäärin 2 350 €/perhe, josta noin 280 € palveluihin ja loput ostoksiin ja hankintoihin.
Vapaa-ajan asukkaat hakevat monista lähteistä aktiivisesti tietoa alueen matkailupalveluista. Tärkein tiedonlähde vapaa-ajan asukkaille oli paikkakunnan paikallislehti. Mökkikuntien lähettämä materiaalipaketti koettiin merkittäväksi tietokanavaksi ja tyytyväisimpiä tiedonsaantiin olivat vapaa-ajan asukkaat niissä kunnissa, jotka suuntasivat kohdennettua markkinointia ja tiedottamista vapaa-ajan asukkailleen. Moni kunta Etelä-Pohjanmaalla ei selvityksen mukaan ole vielä riittävästi tiedostanut potentiaalia tässä kohderyhmässä.
Nyt saatujen tutkimustulosten pohjalta on nähtävissä erityisesti kaksi osa-aluetta, joihin kehittämistoimenpiteitä tulee jatkossa suunnata; kohdennettu tiedottaminen ja markkinointi alueen olemassa olevista tapahtumista ja palveluista sekä toisaalta uusien tapahtuminen ja palveluiden kehittäminen. Tutkimuksen mukaan mökkien talvikäyttö on nykyisellään verrattain vähäistä. Palvelutarjontaa
kehittämällä vapaa -ajan asukkaiden viipymää mökeillä voisi saada pidennettyä ja uudella hiljaisten kausien tapahtumatarjonnalla talviasuttaville mökeille olisi
mahdollista saada käyttöä nykyistä kesäsesonkiaikaa pidemmälle jaksolle.