Kolmivuorotyön vaikutus työhyvinvointiin
Törn, Riikka; Flod, Katja (2015)
Törn, Riikka
Flod, Katja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502061977
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502061977
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata ja auttaa ymmärtämään sitä, millaisia kokemuksia hoitohenkilökunnalla on kolmivuorotyön vaikutuksesta työhyvinvointiin. Opinnäytetyö toteutettiin Hyvinkään sairaalan neurologisella osastolla. Kohderyhmänä olivat neurologisen osaston hoitajat, joihin kuului niin sairaanhoitajia kuin perushoitajia. Tavoitteena oli saada tulosten perusteella henkilöstön työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät kaikkien tietoon ja tämän pohjalta parantaa henkilöstön jaksamista ja luoda siihen mahdollisesti keinoja.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua yksilöhaastatteluna. Teemahaastattelu sisälsi kuusi eri teemaa: haastateltavien taustoitus, työaikajärjestelmä, vuorotyö, osaston erityispiirteet, työssä jaksaminen ja työhyvinvointi. Teemat ohjasivat haastatteluiden kulkua.
Opinnäytetyön tuloksista käy ilmi, että työhyvinvointiin vaikuttavina tekijöinä pidettiin osaston ilmapiiriä ja työkavereita. Esimiestyöskentely, mahdollisuus koulutuksiin, oma asenne ja palautteen saaminen työstä koettiin myös tärkeiksi työhyvinvointia edistäviksi tekijöiksi. Oman elämäntilanteen koettiin vaikuttavan työssä jaksamiseen ja perheen tuki koettiin tärkeäksi voimavaraksi. Työvuorosuunnittelu koettiin työhyvinvointia heikentäväksi tekijäksi, koska pidemmän aikavälin suunnitelmia on vaikea tehdä. Myös haastavat tilanteet potilastyössä, töiden jakautuminen epätasaisesti ja epäkohdista puhuminen tavalla, joka ei tuota tulosta, koettiin työhyvinvointia heikentäviksi tekijöiksi.
Jatkotutkimusaiheena voisi olla esimiestyöskentelyn vaikutus toteutettavaan hoitotyöhön ja henkilöstön työmotivaatioon. Esimerkiksi voisi selvittää, miten esimiestyöskentely toimisi voimavarana ja mitä kehitettävää siinä olisi alaisten näkökulmasta. Lisäksi eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä ja sen toimivuutta voisi tarkastella lisää. Voitaisiin esimerkiksi tutkia, miten yhteistyöstä saataisiin sujuvaa ja potilaiden hoitoa edistävää.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua yksilöhaastatteluna. Teemahaastattelu sisälsi kuusi eri teemaa: haastateltavien taustoitus, työaikajärjestelmä, vuorotyö, osaston erityispiirteet, työssä jaksaminen ja työhyvinvointi. Teemat ohjasivat haastatteluiden kulkua.
Opinnäytetyön tuloksista käy ilmi, että työhyvinvointiin vaikuttavina tekijöinä pidettiin osaston ilmapiiriä ja työkavereita. Esimiestyöskentely, mahdollisuus koulutuksiin, oma asenne ja palautteen saaminen työstä koettiin myös tärkeiksi työhyvinvointia edistäviksi tekijöiksi. Oman elämäntilanteen koettiin vaikuttavan työssä jaksamiseen ja perheen tuki koettiin tärkeäksi voimavaraksi. Työvuorosuunnittelu koettiin työhyvinvointia heikentäväksi tekijäksi, koska pidemmän aikavälin suunnitelmia on vaikea tehdä. Myös haastavat tilanteet potilastyössä, töiden jakautuminen epätasaisesti ja epäkohdista puhuminen tavalla, joka ei tuota tulosta, koettiin työhyvinvointia heikentäviksi tekijöiksi.
Jatkotutkimusaiheena voisi olla esimiestyöskentelyn vaikutus toteutettavaan hoitotyöhön ja henkilöstön työmotivaatioon. Esimerkiksi voisi selvittää, miten esimiestyöskentely toimisi voimavarana ja mitä kehitettävää siinä olisi alaisten näkökulmasta. Lisäksi eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä ja sen toimivuutta voisi tarkastella lisää. Voitaisiin esimerkiksi tutkia, miten yhteistyöstä saataisiin sujuvaa ja potilaiden hoitoa edistävää.