"Sporttia ja spurttia päivään!" - liikunnallisia menetelmiä esiopetukseen
Nieminen, Anu (2015)
Nieminen, Anu
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503113032
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503113032
Tiivistelmä
Päiväkoti-ikäisten lasten tulisi liikkua kaksi tuntia joka päivä. Tämä liikkuminen voi olla kestoltaan
eri- mittaista. Tärkeää on, että lapsi hengästyisi. Liikunnan tulisi olla monipuolista ja tukea lapsen
täysipainoista kasvua ja kehitystä.
Lapsen motorinen kehitys vaikuttaa osaltaan lapsen oppimiseen ja kehittymiseen. Motorisen kehityksen
ohella motivaatio ja aikaisemmat kokemukset vaikuttavat oppimiseen ja haluun oppia. Esikouluiässä
muovataan lasten käsitystä oppimisesta sekä muodostetaan käsitys oppijana. Liikunta on
yksi tapa tai menetelmä oppia ja opettaa. Lukuisat tutkimukset puoltavat liikuntaa menetelmänä
opettaa lapsia. Hyviä tuloksia on saatu mm. lasten keskittymiseen liittyen, oppimiseen sekä koulumenestykseen.
Suoritin opinnäytetyöni yhteistyössä Laukaan kirkonkylän päiväkodin kanssa. Haastattelin henkilökuntaa
ja kokosin sen pohjalta työlleni tavoitteet. Tavoitteenani oli selvittää lisääkö suunnitelmallisuus
liikuntaa arkeen ja mitä omaleimaista ja uutta liikunnan lisääminen antaa päiväkodin arkeen.
Ohjasin päiväkodilla lapsiryhmää kolmena päivänä. Videoin tuokioni sekä kyselin lapsilta ja henkilökunnalta
mielipiteitä.
Saatujen tutkimustulosten pohjalta voidaan todeta, että suunnitelmallisuus lisää liikuntaa arkeen.
Suunnitelmallisuus madaltaa kynnystä kokeilla uudenlaisia tapoja ohjata. Lisäksi käytännöstä saatu
malli helpottaa henkilökuntaa hahmottamaan, mitä suunnitelmalla ja liikunnan lisäämisellä tarkoitettiin.
Asenteisiin vaikuttaminen vaatii aikaa ja asioiden sisäistämistä.
Omaleimaisuus ja uutuus näkyvät tekemisessä ja toiminnassa monellakin tavalla. Ohjausviikon aikanani
lapset liikkuivat enemmän kuin aikaisemmin. He odottivat innolla seuraavaa päivää. Henkilökunta
kertoi saavansa paljon uusia tapoja nimenomaan opettamiseen ja pedagogiseen puoleen.
Työni tarkoitus on herätellä lasten kanssa työskenteleviä miettimään liikuntaa yhtenä menetelmänä
opettamisessa. Työssäni olen perehtynyt teoriaan ja lähestynyt tutkittavaa aihetta sen kautta. Teoriatiedon
ymmärtäminen auttaa meitä kasvattajia ohjaamaan lapsia tehokkaammin.
eri- mittaista. Tärkeää on, että lapsi hengästyisi. Liikunnan tulisi olla monipuolista ja tukea lapsen
täysipainoista kasvua ja kehitystä.
Lapsen motorinen kehitys vaikuttaa osaltaan lapsen oppimiseen ja kehittymiseen. Motorisen kehityksen
ohella motivaatio ja aikaisemmat kokemukset vaikuttavat oppimiseen ja haluun oppia. Esikouluiässä
muovataan lasten käsitystä oppimisesta sekä muodostetaan käsitys oppijana. Liikunta on
yksi tapa tai menetelmä oppia ja opettaa. Lukuisat tutkimukset puoltavat liikuntaa menetelmänä
opettaa lapsia. Hyviä tuloksia on saatu mm. lasten keskittymiseen liittyen, oppimiseen sekä koulumenestykseen.
Suoritin opinnäytetyöni yhteistyössä Laukaan kirkonkylän päiväkodin kanssa. Haastattelin henkilökuntaa
ja kokosin sen pohjalta työlleni tavoitteet. Tavoitteenani oli selvittää lisääkö suunnitelmallisuus
liikuntaa arkeen ja mitä omaleimaista ja uutta liikunnan lisääminen antaa päiväkodin arkeen.
Ohjasin päiväkodilla lapsiryhmää kolmena päivänä. Videoin tuokioni sekä kyselin lapsilta ja henkilökunnalta
mielipiteitä.
Saatujen tutkimustulosten pohjalta voidaan todeta, että suunnitelmallisuus lisää liikuntaa arkeen.
Suunnitelmallisuus madaltaa kynnystä kokeilla uudenlaisia tapoja ohjata. Lisäksi käytännöstä saatu
malli helpottaa henkilökuntaa hahmottamaan, mitä suunnitelmalla ja liikunnan lisäämisellä tarkoitettiin.
Asenteisiin vaikuttaminen vaatii aikaa ja asioiden sisäistämistä.
Omaleimaisuus ja uutuus näkyvät tekemisessä ja toiminnassa monellakin tavalla. Ohjausviikon aikanani
lapset liikkuivat enemmän kuin aikaisemmin. He odottivat innolla seuraavaa päivää. Henkilökunta
kertoi saavansa paljon uusia tapoja nimenomaan opettamiseen ja pedagogiseen puoleen.
Työni tarkoitus on herätellä lasten kanssa työskenteleviä miettimään liikuntaa yhtenä menetelmänä
opettamisessa. Työssäni olen perehtynyt teoriaan ja lähestynyt tutkittavaa aihetta sen kautta. Teoriatiedon
ymmärtäminen auttaa meitä kasvattajia ohjaamaan lapsia tehokkaammin.