Nuorten suhtautuminen älylääkkeisiin Suomessa ja Hollannissa
Braam, Evelina (2015)
Braam, Evelina
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503173274
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503173274
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda ensikäden tietoa uudesta aiheesta, älylääkkeistä, sekä siitä miten nuoret suhtautuvat niihin Suomessa ja Hollannissa. Opinnäytetyössä sovellettiin laadullista tutkimusotetta. Aineisto koostui kymmenen nuoren avoimesta haastattelusta. Nuorista puolet oli suomalaisia ja puolet hollantilaisia. Haastattelut toteutettiin nuorten kotimaissa suomeksi ja englanniksi laadittua haastattelulomaketta apuna käyttäen. Haastatteluissa vastattiin kysymyksiin älylääkkeiden positiivisista ja negatiivisista puolista, nuorten omasta suhtautumisesta älylääkkeisiin ja mihin tarkoituksiin älylääkkeitä oli kokeiltu. Haastattelut litteroitiin ja aineistoa analysoitiin sisällönanalyysilla ja tyypittelyllä.
Älylääkkeisiin suhtauduttiin pohdiskelevasti ja negatiivisia puolia osattiin nimetä. Positiivisina puolina mainittiin henkilökohtaiset hyödyt kuten koulumenestyksen kasvaminen, tiedon omaksumisen nopeus ja keskittymiskyvyn kasvaminen kun taas negatiivisina seikkoina tuotiin esiin fyysinen ja henkinen riippuvuus, opintojen vaikeustason ja paineiden mahdollinen kasvu sekä medikalisoituminen. Lisäksi älylääkkeiden käyttöä pidettiin epäreiluna ja huijaamisena. Älylääkkeitä kokeilleet nuoret olivat käyttäneet niitä juhliessa, kotona opiskellessa ja kokeissa.
Haastatteluista nousivat esille älylääkkeistä ainoastaan ADHD– lääkkeet, vaikka myös Alzheimer ja narkolepsialääkkeet luetaan älylääkkeiksi. Haastatteluista ilmeni myös suomalaisten nuorten kiinnostus aiheeseen. Älylääkkeet voivat olla tulevaisuuden trendi myös Suomessa. Näinollen aiheesta on syytä olla tietoinen. Älylääkkeiden pitkäaikaisvaikutuksia tulee tutkia ja nuorten suhtautumista niihin on seurattava.
Älylääkkeisiin suhtauduttiin pohdiskelevasti ja negatiivisia puolia osattiin nimetä. Positiivisina puolina mainittiin henkilökohtaiset hyödyt kuten koulumenestyksen kasvaminen, tiedon omaksumisen nopeus ja keskittymiskyvyn kasvaminen kun taas negatiivisina seikkoina tuotiin esiin fyysinen ja henkinen riippuvuus, opintojen vaikeustason ja paineiden mahdollinen kasvu sekä medikalisoituminen. Lisäksi älylääkkeiden käyttöä pidettiin epäreiluna ja huijaamisena. Älylääkkeitä kokeilleet nuoret olivat käyttäneet niitä juhliessa, kotona opiskellessa ja kokeissa.
Haastatteluista nousivat esille älylääkkeistä ainoastaan ADHD– lääkkeet, vaikka myös Alzheimer ja narkolepsialääkkeet luetaan älylääkkeiksi. Haastatteluista ilmeni myös suomalaisten nuorten kiinnostus aiheeseen. Älylääkkeet voivat olla tulevaisuuden trendi myös Suomessa. Näinollen aiheesta on syytä olla tietoinen. Älylääkkeiden pitkäaikaisvaikutuksia tulee tutkia ja nuorten suhtautumista niihin on seurattava.