Alle 29-vuotiaiden lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilannekuva Kajaanissa 2015
Valli, Ritva Helena (2015)
Valli, Ritva Helena
Lahden ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503183305
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503183305
Tiivistelmä
Opinnäytteeni on ajankuva syntymäseudultani. Tutkimustehtävänä on vastata kysymykseen, millainen on alle 29-vuotiaiden lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilannekuva Kajaanissa 2015.
Opinnäytteessä kerätään ja analysoidaan runsas ja ajankohtainen kajaanilaislasten ja -nuorten hyvinvointia tarkasteleva tietovaranto. Tutkimustiedon aineistolähtöinen sisällönanalyysi osoittaa, ettei kajaanilaislasten ja -nuorten hyvinvointikuvassa 2015 ole välitöntä uhkaa. Valtaosa alueen lapsista ja nuorista voi hyvin, ja oirehtiva kymmenesosa saa tarvitsemansa tuen. Maakuntaa rasittava muuta maata heikompi sosioekonominen tilanne, vaikeutuva nuorisotyöttömyys sekä nuorten jatkokoulutuspaikkojen väheneminen ovat kuitenkin syrjäytymisen riskitekijöitä. Vaarana on niukan talouskasvun leimaaman tulevaisuuden näköalattomuus. On arvioitavissa, että koulutukseen ja työhön hakeutuminen lisäävät paikkakunnalta pois muuttavien opiskelijoiden, nuorten aikuisten sekä lapsiperheiden määriä. Tämä kehityskulku ennakoi Kainuun maakunnan autioitumista.
Hallitusohjelmaan kirjatun nuorisotakuun tavoitteiden sekä muun muassa oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) ja lastensuojelulain (13.4.2007/417) velvoittamien lasten ja nuorten hyvinvointia turvaavien tehtävien toteuttaminen edellyttävät kuntien ohjaus- ja palveluverkostoilta monialaista yhteistyötä. Lakisääteisten velvoitteidensa täyttämiseksi ja hyvinvointisuunnitelmien laatimiseksi kunnat tarvitsevat ajankohtaista tietoa lasten ja nuorten kasvuoloista ja hyvinvoinnin ti-lasta. Jatkuvasti päivittyvää hyvinvointitietoa tarvitaan tiedolla johtamisen pohjaksi. Tämän tutkimustyön tarkoitus on esittää kohdennetusti koottua ajankohtaista hyvinvointitietoa Kajaanin nuorten ohjaus- ja palveluverkostotyön koordinaattorin tarpeisiin.
Tutkimustyön yhteenvedossa perustellaan jatkotutkimusaiheet sekä kuvataan tutkimuksen tiedonkeruun ja raportoinnin etenemisen myötä opinnäytetyössä kehitetty hyvinvointitiedon keräämisen käsikirjamalli. Ajankohtaisen hyvinvointi-tiedon käytettävyys edellyttää kuitenkin, että käsikirjamallin sijasta ohjaus- ja palveluverkoston tietovarantoja ryhdytään hyödyntämään yhteisen tietorakenteen kautta. Tutkimus päätyykin esittämään, että Kajaanin nuorten ohjaus- ja palvelu-verkostolle luodaan yhteinen tietojärjestelmä verkostotiedon hallinnoimiseksi.
Opinnäytteessä kerätään ja analysoidaan runsas ja ajankohtainen kajaanilaislasten ja -nuorten hyvinvointia tarkasteleva tietovaranto. Tutkimustiedon aineistolähtöinen sisällönanalyysi osoittaa, ettei kajaanilaislasten ja -nuorten hyvinvointikuvassa 2015 ole välitöntä uhkaa. Valtaosa alueen lapsista ja nuorista voi hyvin, ja oirehtiva kymmenesosa saa tarvitsemansa tuen. Maakuntaa rasittava muuta maata heikompi sosioekonominen tilanne, vaikeutuva nuorisotyöttömyys sekä nuorten jatkokoulutuspaikkojen väheneminen ovat kuitenkin syrjäytymisen riskitekijöitä. Vaarana on niukan talouskasvun leimaaman tulevaisuuden näköalattomuus. On arvioitavissa, että koulutukseen ja työhön hakeutuminen lisäävät paikkakunnalta pois muuttavien opiskelijoiden, nuorten aikuisten sekä lapsiperheiden määriä. Tämä kehityskulku ennakoi Kainuun maakunnan autioitumista.
Hallitusohjelmaan kirjatun nuorisotakuun tavoitteiden sekä muun muassa oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) ja lastensuojelulain (13.4.2007/417) velvoittamien lasten ja nuorten hyvinvointia turvaavien tehtävien toteuttaminen edellyttävät kuntien ohjaus- ja palveluverkostoilta monialaista yhteistyötä. Lakisääteisten velvoitteidensa täyttämiseksi ja hyvinvointisuunnitelmien laatimiseksi kunnat tarvitsevat ajankohtaista tietoa lasten ja nuorten kasvuoloista ja hyvinvoinnin ti-lasta. Jatkuvasti päivittyvää hyvinvointitietoa tarvitaan tiedolla johtamisen pohjaksi. Tämän tutkimustyön tarkoitus on esittää kohdennetusti koottua ajankohtaista hyvinvointitietoa Kajaanin nuorten ohjaus- ja palveluverkostotyön koordinaattorin tarpeisiin.
Tutkimustyön yhteenvedossa perustellaan jatkotutkimusaiheet sekä kuvataan tutkimuksen tiedonkeruun ja raportoinnin etenemisen myötä opinnäytetyössä kehitetty hyvinvointitiedon keräämisen käsikirjamalli. Ajankohtaisen hyvinvointi-tiedon käytettävyys edellyttää kuitenkin, että käsikirjamallin sijasta ohjaus- ja palveluverkoston tietovarantoja ryhdytään hyödyntämään yhteisen tietorakenteen kautta. Tutkimus päätyykin esittämään, että Kajaanin nuorten ohjaus- ja palvelu-verkostolle luodaan yhteinen tietojärjestelmä verkostotiedon hallinnoimiseksi.