CNC-koneiden tehokkuus ja kehittäminen
Mikkola, Joona (2015)
Mikkola, Joona
Savonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503303708
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503303708
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin Kuopion Woodi Oy:n tarpeisiin saada selville kolmen CNC-koneen kokonaistehokkuus. Opinnäytetyössä tutkittiin KNL-analyysin avulla koneiden tehokkuutta. Tulosten perusteella oli tarkoitus etsiä ja miettiä kehittämisideoita yhdessä yrityksen työntekijöiden kanssa. Näiden tietojen avulla yritys voisi tulevaisuudessa tehostaa koneidensa toimintaa.
Opinnäytetyössä käytettiin KNL-laskentaa, jonka avulla selvitettiin tuotantokoneiden kokonaistehokkuutta. Työssä käytetyn kellotusmenetelmän avulla kerättiin tietoa työajan käytöstä koneilla tuotannon eri osa-alueissa. Työ aloitettiin tutustumalla KNL-laskentaa ja millaista tietoa laskennassa tarvittaisiin. Käytössä oli yrityksen oma kellotusohjelma, jolla tarvittavat ajat saatiin. Kellotukset suoritettiin yrityksen tiloissa tammikuussa 2015. Kellotusten päätyttyä ryhdyttiin analysoimaan tuloksia, ja tutkimaan niiden pohjalta kehitysehdotuksia.
Työn tuloksena saatiin arvokasta tietoa yrityksen tarpeisiin häiriöistä, asete-ajoista ja terähuollosta. Lisäksi saatiin myös tärkeät kokonaistehokkuusarvot, joita olisi hyvä seurata tulevaisuudessakin. Näiden tuloksien avulla saatiin pohdittua tulevaisuuden kehittämisen tarpeita. Erilaisia kehittämisen kohteita oli monia, joten yhtä tiettyä ratkaisua ei löydetty. Muutoksia tarvitaan niin teriin, ohjelmiin kuin työskentelyynkin.
Opinnäytetyössä käytettiin KNL-laskentaa, jonka avulla selvitettiin tuotantokoneiden kokonaistehokkuutta. Työssä käytetyn kellotusmenetelmän avulla kerättiin tietoa työajan käytöstä koneilla tuotannon eri osa-alueissa. Työ aloitettiin tutustumalla KNL-laskentaa ja millaista tietoa laskennassa tarvittaisiin. Käytössä oli yrityksen oma kellotusohjelma, jolla tarvittavat ajat saatiin. Kellotukset suoritettiin yrityksen tiloissa tammikuussa 2015. Kellotusten päätyttyä ryhdyttiin analysoimaan tuloksia, ja tutkimaan niiden pohjalta kehitysehdotuksia.
Työn tuloksena saatiin arvokasta tietoa yrityksen tarpeisiin häiriöistä, asete-ajoista ja terähuollosta. Lisäksi saatiin myös tärkeät kokonaistehokkuusarvot, joita olisi hyvä seurata tulevaisuudessakin. Näiden tuloksien avulla saatiin pohdittua tulevaisuuden kehittämisen tarpeita. Erilaisia kehittämisen kohteita oli monia, joten yhtä tiettyä ratkaisua ei löydetty. Muutoksia tarvitaan niin teriin, ohjelmiin kuin työskentelyynkin.