Pienjänniteverkon pitkän aikavälin suunnitelma
Ahonen, Kim (2015)
Ahonen, Kim
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504164414
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504164414
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä Metso Minerals Oy:n murskaintehtaan pienjänniteverkon pitkän aikavälin suunnitelma, joka koostui sähköverkon elinkaarikartoituksesta ja ennakkohuoltosuunnitelmasta. Idea työlle syntyi Metson tarpeesta kartoittaa tehdasalueen pienjänniteverkot, ja arvioida verkosta syntyvät kustannukset tulevaisuudessa. Työ aloitettiin kuvaamalla kaikki suunnitelmaan kuuluvat sähkökeskukset yksityiskohtaisesti, jonka jälkeen keskukset oli dokumentoituna sähköisessä muodossa. Kuvista selvisi tarvittava tieto keskuksien kunnosta ja kriittisyydestä.
Elinkaarikartoitukseen kuului kuntokartoitus, jossa arvioitiin verkon keskusten ja niitä syöttävien kaapeleiden kuntoa. Keskuksien fyysinen eheys ja komponenttien kunto tarkastettiin silmämääräisesti ja liitosten löystymisistä johtuvat lämpöviat tarkastettiin lämpökameralla. Lisäksi muutaman keskuksen vanhalle armeeratulle syöttökaapeleille tehtiin eristysvastusmittaus. Elinkaarikartoitukseen kuului myös kriittisyyskartoitus, jossa pyrittiin arvioimaan eri keskusten toimivuuden tärkeyttä. Kriittisyyskartoitus perustui keskuksien sähkönsyöttöjen katkeamisesta aiheutuviin seurauksiin. Mitä vakavampi seuraus katkosta aiheutuu, sitä kriittisempi keskus on. Lopuksi elinkaarikartoituksen pohjalta luotiin sähköverkolle viiden vuoden mittainen ennakkohuoltosuunnitelma, johon listattiin kaikki keskuksille tehtävät ennakkohuollot. Ennakkohuollot suunniteltiin niiden tärkeysjärjestyksen mukaan ja työt pyrittiin jaottelemaan tasaisesti viidelle vuodelle.
Kartoituksessa olleet keskukset olivat pitkälti elinkaaren molemmista ääripäistä. Osa keskuksista oli siis erittäin uusia ja osa erittäin vanhoja. Elinkaaren keskivaiheessa olevia keskuksia oli kartoituksessa niukasti. Keskusten kriittisyydet jakautuivat siten, että epäkriittisiä keskuksia oli enemmän kuin kriittisiä.
Ennakkohuoltosuunnitelma koostui suureksi osaksi kokonaisten keskusryhmien uusimisesta, ja keskuksien komponentteja vaihdettiin vähän. Ennakkohuolloista aiheutuvia kustannuksia ei ollut mahdollista jaotella aivan tasaisesti koko ennakkohuoltosuunnitelman aikavälille.
Pitkän aikavälin suunnitelman tekeminen oli aluksi haasteellista, mutta lopputuloksena kuitenkin saatiin rakennettua toimiva kokonaisuus. Sähköverkon kunnon tarkastaminen johti toimenpiteisiin, joiden avulla murskaintehtaan sähköverkon luotettavuutta ja turvallisuutta saatiin parannettua.
Elinkaarikartoitukseen kuului kuntokartoitus, jossa arvioitiin verkon keskusten ja niitä syöttävien kaapeleiden kuntoa. Keskuksien fyysinen eheys ja komponenttien kunto tarkastettiin silmämääräisesti ja liitosten löystymisistä johtuvat lämpöviat tarkastettiin lämpökameralla. Lisäksi muutaman keskuksen vanhalle armeeratulle syöttökaapeleille tehtiin eristysvastusmittaus. Elinkaarikartoitukseen kuului myös kriittisyyskartoitus, jossa pyrittiin arvioimaan eri keskusten toimivuuden tärkeyttä. Kriittisyyskartoitus perustui keskuksien sähkönsyöttöjen katkeamisesta aiheutuviin seurauksiin. Mitä vakavampi seuraus katkosta aiheutuu, sitä kriittisempi keskus on. Lopuksi elinkaarikartoituksen pohjalta luotiin sähköverkolle viiden vuoden mittainen ennakkohuoltosuunnitelma, johon listattiin kaikki keskuksille tehtävät ennakkohuollot. Ennakkohuollot suunniteltiin niiden tärkeysjärjestyksen mukaan ja työt pyrittiin jaottelemaan tasaisesti viidelle vuodelle.
Kartoituksessa olleet keskukset olivat pitkälti elinkaaren molemmista ääripäistä. Osa keskuksista oli siis erittäin uusia ja osa erittäin vanhoja. Elinkaaren keskivaiheessa olevia keskuksia oli kartoituksessa niukasti. Keskusten kriittisyydet jakautuivat siten, että epäkriittisiä keskuksia oli enemmän kuin kriittisiä.
Ennakkohuoltosuunnitelma koostui suureksi osaksi kokonaisten keskusryhmien uusimisesta, ja keskuksien komponentteja vaihdettiin vähän. Ennakkohuolloista aiheutuvia kustannuksia ei ollut mahdollista jaotella aivan tasaisesti koko ennakkohuoltosuunnitelman aikavälille.
Pitkän aikavälin suunnitelman tekeminen oli aluksi haasteellista, mutta lopputuloksena kuitenkin saatiin rakennettua toimiva kokonaisuus. Sähköverkon kunnon tarkastaminen johti toimenpiteisiin, joiden avulla murskaintehtaan sähköverkon luotettavuutta ja turvallisuutta saatiin parannettua.