Benefits of Managing Organizational Capability
Toth, Ilona (2015)
Toth, Ilona
Saimaan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504224735
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504224735
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata yksityiskohtaisesti kyvykkyyden johtamisen ja organisatorisen kyvykkyyden käsitteitä. Kyvykkyyden johtaminen tarkoittaa organisatorisen kyvykkyyden kokonaisvaltaista hallintaa. Organisatorinen kyvykkyys taas muodostuu yksilökyvykkyyksien yhdistämisestä suuremmaksi kokonaisuudeksi, joka tuottaa organisaatiolle tuloksentekokykyä. Monet yleisesti organisaation kehittämiseen liittyvät seikat ovat myös yhteydessä kyvykkyyden johtamisprosessiin. Kyvykkyyden johtamisen kokonaisprosessin hallinta edellyttää perehtymistä myös tiedonhallintaan, laatujohtamiseen, muutosjohtamiseen, monikulttuuriseen yritysilmapiiriin, sekä erityisesti dynaamisiin kyvykkyyksiin, joita ovat esimerkiksi innovaatiokyky ja uudistumiskyky. Inhimillisen pääoman kvantitatiivisen mittaamisen ja arvottamisen pitää myös näkyä kokonaisvaltaisessa kyvykkyyden johtamisprosessissa.
Kyvykkyyden johtamisen hallintaan on viimeisten vuosikymmenten aikana rakennettu useita malleja. Yksi tunnetuimmista ja arvostetuimmista malleista on kyvykkyyden johtamismalli, People Capability Maturity Model (People CMM), jonka tutkijat rakensivat Carnegie-Mellon yliopistossa Yhdysvalloissa vuonna 1995. Organisaation kyvykkyys määritetään viiden kyvykkyystason perusteella, joihin liittyvät avainprosessialueet avustavat kyvykkyystason määrittämisessä. Malli kehitettiin alun perin hyödynnettäväksi ohjelmistoalalla, joten se soveltuu erinomaisesti kyvykkyyden johtamisen lähtökohdaksi tässä opinnäytetyössä, koska työn empiirisessä osassa esitelty yritys toimii IT-alan palvelutuottajana.
Opinnäytetyön empiriaosassa tarkastelun kohteena oli tapausyrityksen yhden osaston kyvykkyyden johtamisen nykytaso ja merkitys liiketoiminnalle. Näitä seikkoja selvitettiin laadullisella haastattelututkimuksella. Tutkimustulokset vahvistavat kyvykkyyden hallinnan monimuotoisen luonteen. Selvän ja tarkan prosessiohjeistuksen lisäksi kyvykkyyden menestyksekäs johtaminen edellyttää ylemmältä johdolta kommunikaatio-osaamista, ihmisten johtamisen taitoa sekä myös kykyä tuottaa taloudellista tulosta.
Kyvykkyyden johtamisen hallintaan on viimeisten vuosikymmenten aikana rakennettu useita malleja. Yksi tunnetuimmista ja arvostetuimmista malleista on kyvykkyyden johtamismalli, People Capability Maturity Model (People CMM), jonka tutkijat rakensivat Carnegie-Mellon yliopistossa Yhdysvalloissa vuonna 1995. Organisaation kyvykkyys määritetään viiden kyvykkyystason perusteella, joihin liittyvät avainprosessialueet avustavat kyvykkyystason määrittämisessä. Malli kehitettiin alun perin hyödynnettäväksi ohjelmistoalalla, joten se soveltuu erinomaisesti kyvykkyyden johtamisen lähtökohdaksi tässä opinnäytetyössä, koska työn empiirisessä osassa esitelty yritys toimii IT-alan palvelutuottajana.
Opinnäytetyön empiriaosassa tarkastelun kohteena oli tapausyrityksen yhden osaston kyvykkyyden johtamisen nykytaso ja merkitys liiketoiminnalle. Näitä seikkoja selvitettiin laadullisella haastattelututkimuksella. Tutkimustulokset vahvistavat kyvykkyyden hallinnan monimuotoisen luonteen. Selvän ja tarkan prosessiohjeistuksen lisäksi kyvykkyyden menestyksekäs johtaminen edellyttää ylemmältä johdolta kommunikaatio-osaamista, ihmisten johtamisen taitoa sekä myös kykyä tuottaa taloudellista tulosta.