Pistepilven hyötykäyttö tietomallinnuksessa
Huhtala, Roope (2015)
Huhtala, Roope
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504285303
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504285303
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin laserkeilauksella tuotettavaa pistepilveä ja sen käyttömahdollisuuksia osana tietomallinnusta. Pistepilvestä pyrittiin tuottamaan tietomalli mahdollisimman selkeillä menetelmillä. Tietomallinnuksen helpottamiseksi tutkittiin eri ohjelmien soveltuvuutta prosessiin, ja lopullinen tietomalli pyrittiin toteuttamaan Graphisoft ArchiCAD 17 -ohjelmalla. Tietomallinnuksen testikohteena toimi Tampereen ammattikorkeakoulun L-rakennus.
Laserkeilausmittaus on suhteellisen uusi menetelmä rakennusteollisuudessa. Laserkeilaimen toiminta perustuu mittalaitteesta lähtevään lasersäteeseen, joka palatessaan mittalaitteelle antaa mitatulle pisteelle koordinaattitiedot. Laserkeilain mittaa näin ympäristöään, ja kyseinen mittatieto on miljoonista koordinaattipisteistä koostuva kokonaisuus, joilla on kaikilla omat koordinaatit. Tätä pistejoukkoa kutsutaan yleisemmin pistepilveksi.
Projektissa tutkitaan pistepilven ominaisuuksia ja sen hyödyntämismahdollisuuksia tietomallinnuksen lähtötiedoiksi. Pistepilvi on erittäin tarkkaa mittatietoa, jonka hyödyntäminen on nykytekniikalla vielä hieman ongelmallista. Ongelmia tuottavat nykyään pistepilven suuri tiedostokoko, useat eri formaatit ja eri ohjelmat, joilla pistepilveä voidaan käsitellä. Työssä pyritäänkin löytämään järkevimmät ohjelmat hyödyntää pistepilven sisältämää informaatiota ja jalostaa se mahdollisimman tarkasti tietomalliksi.
Opinnäytetyötä tehdessä huomattiin hyvin varhaisessa vaiheessa, mitkä ovat tällä hetkellä suurimmat ongelmat tehokkaassa pistepilven hyödyntämisessä. Näitä olivat juuri suuret tiedostokoot, eri formaatit sekä useat pistepilven käsittelemiseen tarkoitetut ohjelmat. Kyseisiin ongelmiin pyritään opinnäytetyössä löytämään mahdollisimman järkevät ja helppokäyttöiset ratkaisut. Tietomallinnuksen todettiin onnistuvan suhteellisen hyvin löydetyillä menetelmillä.
Pistepilven käyttämiseen tarkoitetut ohjelmat kehittyvät vauhdilla myös tulevaisuudessa, jolloin pistepilven hyödyntämiseen voidaan löytää uusia menetelmiä. Mikäli tulevaisuudessa pistepilvi voitaisiin viedä suoraan tietomallinnusohjelmaan, jäisi työvaiheita pois ja prosessi nopeutuisi. Kyseisiä menetelmiä kannattaa tutkia, kun ohjelmat tulevaisuudessa kehittyvät.
Laserkeilausmittaus on suhteellisen uusi menetelmä rakennusteollisuudessa. Laserkeilaimen toiminta perustuu mittalaitteesta lähtevään lasersäteeseen, joka palatessaan mittalaitteelle antaa mitatulle pisteelle koordinaattitiedot. Laserkeilain mittaa näin ympäristöään, ja kyseinen mittatieto on miljoonista koordinaattipisteistä koostuva kokonaisuus, joilla on kaikilla omat koordinaatit. Tätä pistejoukkoa kutsutaan yleisemmin pistepilveksi.
Projektissa tutkitaan pistepilven ominaisuuksia ja sen hyödyntämismahdollisuuksia tietomallinnuksen lähtötiedoiksi. Pistepilvi on erittäin tarkkaa mittatietoa, jonka hyödyntäminen on nykytekniikalla vielä hieman ongelmallista. Ongelmia tuottavat nykyään pistepilven suuri tiedostokoko, useat eri formaatit ja eri ohjelmat, joilla pistepilveä voidaan käsitellä. Työssä pyritäänkin löytämään järkevimmät ohjelmat hyödyntää pistepilven sisältämää informaatiota ja jalostaa se mahdollisimman tarkasti tietomalliksi.
Opinnäytetyötä tehdessä huomattiin hyvin varhaisessa vaiheessa, mitkä ovat tällä hetkellä suurimmat ongelmat tehokkaassa pistepilven hyödyntämisessä. Näitä olivat juuri suuret tiedostokoot, eri formaatit sekä useat pistepilven käsittelemiseen tarkoitetut ohjelmat. Kyseisiin ongelmiin pyritään opinnäytetyössä löytämään mahdollisimman järkevät ja helppokäyttöiset ratkaisut. Tietomallinnuksen todettiin onnistuvan suhteellisen hyvin löydetyillä menetelmillä.
Pistepilven käyttämiseen tarkoitetut ohjelmat kehittyvät vauhdilla myös tulevaisuudessa, jolloin pistepilven hyödyntämiseen voidaan löytää uusia menetelmiä. Mikäli tulevaisuudessa pistepilvi voitaisiin viedä suoraan tietomallinnusohjelmaan, jäisi työvaiheita pois ja prosessi nopeutuisi. Kyseisiä menetelmiä kannattaa tutkia, kun ohjelmat tulevaisuudessa kehittyvät.