Hoitotyön kirjaaminen päihdevieroitusosastolla : hoitohenkilökunnan näkemykset kirjaamisen kehittämisestä
Heinonen, Essi; Flink, Marjo (2015)
Lataukset:
Heinonen, Essi
Flink, Marjo
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504285256
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504285256
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Flink, Marjo & Heinonen, Essi. Hoitotyön kirjaaminen päihdevieroitusosastolla. Henkilökunnan näkemykset kirjaamisen kehittämisestä. Kevät 2015, 41 s., 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin toimipaikka, Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK).
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla henkilökunnan käsityksiä kirjaamisen vähimmäisvaatimuksista ja kirjaamisen kehittämistarpeista. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada päihdevieroitusosaston hoitohenkilökunta pohtimaan, kuinka kirjaamista tulisi kehittää saadun tiedon myötä. Opinnäytetyön idea oli lähtöisin päihdevieroitusosastolta.
Aineistona opinnäytetyössä oli viiden hoitohenkilökunnan jäsenen haastattelu. Aineisto kerättiin keväällä 2015 järjestämällä ryhmähaastattelut päihdevieroitusosastolla. Haastattelumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jonka analysointimenetelmänä oli sisällönanalyysi.
Hoitotyön kirjaamisen vähimmäisvaatimuksia hoitohenkilökunta nimesi useita. Kirjaamisen sisällön tuli olla johdonmukaista ja yksinkertaista. Tärkeänä pidettiin kirjauksen oikeanlaista otsikointia, jotta tietojen löytyminen helpottuisi. Kirjauksesta tuli myös löytyä motivaatio potilaan hoitoon ja esimerkiksi tulosyy. Henkilökunnan mielestä oli tärkeää, että asiat joita kirjataan, tuli perustella hyvin. Esimerkiksi jos henkilö antaa itsestään päihtyneen kuvan, kirjauksesta piti löytyä perusteet sille, miksi henkilö vaikuttaa päihtyneeltä.
Kirjaamisen laatuun vaikutti henkilökunnan mukaan monet asiat. Osaston kanslia koettiin liian rauhattomaksi ja meluisaksi ja haastattelussa pohdittiinkin vaihtoehtoja kirjaamistilanteen rauhoittamiseksi. Haastavan koettiin myös hidas ja toimimaton välineistö, joka vaikeutti kirjaamista selkeästi. Koneiden avautumista saattoi joutua odottamaan pitkään, jolloin kirjaamisen laatu saattoi kärsiä. Myös uuden potilastietojärjestelmän epäselvyys koettiin laatuun vaikuttavaksi tekijäksi. Näitä asioita henkilökunnan mielestä tuli kehittää enemmän.
Hoitohenkilökunta osasi nimetä hyvin kirjaamisen vähimmäisvaatimuksia. Hyvää kirjaamista pidettiin työtä helpottavan tekijänä ja huonoa kirjaamista taas työtä hankaloittavana tekijänä. Kirjaamisen sisällöllisiä tekijöitä he nimesivät useita. Kirjaamisessa tuli olla tärkeät asiat selkeästi ja ytimekkäästi. Henkilökunnan kehittämistarpeet liittyivät lähinnä työympäristöön ja välineistöön. Rauhaton kirjaamispaikka ja hitaat koneet vaikuttivat kirjaamiseen.
Avainsanat: päihdeongelmat, hoitotyö, kirjaaminen, kvalitatiivinen tutkimus
Flink, Marjo & Heinonen, Essi. Hoitotyön kirjaaminen päihdevieroitusosastolla. Henkilökunnan näkemykset kirjaamisen kehittämisestä. Kevät 2015, 41 s., 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin toimipaikka, Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK).
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla henkilökunnan käsityksiä kirjaamisen vähimmäisvaatimuksista ja kirjaamisen kehittämistarpeista. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada päihdevieroitusosaston hoitohenkilökunta pohtimaan, kuinka kirjaamista tulisi kehittää saadun tiedon myötä. Opinnäytetyön idea oli lähtöisin päihdevieroitusosastolta.
Aineistona opinnäytetyössä oli viiden hoitohenkilökunnan jäsenen haastattelu. Aineisto kerättiin keväällä 2015 järjestämällä ryhmähaastattelut päihdevieroitusosastolla. Haastattelumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jonka analysointimenetelmänä oli sisällönanalyysi.
Hoitotyön kirjaamisen vähimmäisvaatimuksia hoitohenkilökunta nimesi useita. Kirjaamisen sisällön tuli olla johdonmukaista ja yksinkertaista. Tärkeänä pidettiin kirjauksen oikeanlaista otsikointia, jotta tietojen löytyminen helpottuisi. Kirjauksesta tuli myös löytyä motivaatio potilaan hoitoon ja esimerkiksi tulosyy. Henkilökunnan mielestä oli tärkeää, että asiat joita kirjataan, tuli perustella hyvin. Esimerkiksi jos henkilö antaa itsestään päihtyneen kuvan, kirjauksesta piti löytyä perusteet sille, miksi henkilö vaikuttaa päihtyneeltä.
Kirjaamisen laatuun vaikutti henkilökunnan mukaan monet asiat. Osaston kanslia koettiin liian rauhattomaksi ja meluisaksi ja haastattelussa pohdittiinkin vaihtoehtoja kirjaamistilanteen rauhoittamiseksi. Haastavan koettiin myös hidas ja toimimaton välineistö, joka vaikeutti kirjaamista selkeästi. Koneiden avautumista saattoi joutua odottamaan pitkään, jolloin kirjaamisen laatu saattoi kärsiä. Myös uuden potilastietojärjestelmän epäselvyys koettiin laatuun vaikuttavaksi tekijäksi. Näitä asioita henkilökunnan mielestä tuli kehittää enemmän.
Hoitohenkilökunta osasi nimetä hyvin kirjaamisen vähimmäisvaatimuksia. Hyvää kirjaamista pidettiin työtä helpottavan tekijänä ja huonoa kirjaamista taas työtä hankaloittavana tekijänä. Kirjaamisen sisällöllisiä tekijöitä he nimesivät useita. Kirjaamisessa tuli olla tärkeät asiat selkeästi ja ytimekkäästi. Henkilökunnan kehittämistarpeet liittyivät lähinnä työympäristöön ja välineistöön. Rauhaton kirjaamispaikka ja hitaat koneet vaikuttivat kirjaamiseen.
Avainsanat: päihdeongelmat, hoitotyö, kirjaaminen, kvalitatiivinen tutkimus