Lentotuhkan stabilointi betoniin
Isohätälä, Petri (2015)
Isohätälä, Petri
Oulun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505117382
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505117382
Tiivistelmä
Energiantuotanto on ollut viime vuosina esillä hiilidioksidipäästöjen ja niistä johtuvan ilmastonmuutoksen vuoksi. Uusiutuvien energialähteiden käyttämisen polttoprosessissa tiedetään pienentävän hiilijalanjälkeä. Toisaalta poltto-prosessissa syntyvän tuhkan suuresta määrästä ja tuhkan käytöstä tai läjittämisestä ei ole juurikaan puhuttu.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, onko mahdollista stabiloida Pohjolan Voiman Laanilan voimalaitoksen lentotuhkaa, joka sisältää ajoittain lievästi kohonneita määriä haitta-aineita. Tavoitteena oli myös selvittää tuhkan laadun vaihtelun vaikutusta stabiloinnin onnistumiseen.
Lentotuhka stabiloitiin käyttämällä sitä betonin runkoaineena. Stabiloinnissa käytettiin sideaineena sementtiä ja teollisuuden sivutuotteina syntynyttä masuunikuonaa yhdessä ja erikseen. Lentotuhka stabiloitiin käyttämällä sitä betonin runkoaineena. Stabiloinnin onnistumisen mittarina käytettiin valmistettujen koekappaleiden puristuslujuuden kehittymistä 7, 14, 28 ja 91 vuorokauden iässä. Keväällä 2014 oli valmistettu eri tuhkaerästä näytesarja, joka toimii tämän opinnäytetyön pohjana. Näytesarjoista valittiin parhaiksi osoittautuneet näytteet, joita tässä opinnäytetyössä on tarkoitus toistaa eri tuhkaerästä. Aikai-semmin tehdyssä koe-erässä mitattiin puristuslujuuden kehittymistä 28 vuorokauden ikään asti. Aikaisempaan näytesarjaan poiketen tässä opinnäytetyössä mitattiin puristuslujuuden kehittymistä 91 vuorokauden ikään asti. Työ suoritettiin syksyn 2014 ja talven 2015 aikana Oulun ammattikorkeakoulun rakennuslaboratorion tiloissa ja välineillä.
Laanilan Voiman lentotuhkan laadun vaihtelun todettiin vaikuttavan merkittävästi betonin valmistuksessa tarvittavan veden määrään ja sitä kautta puristuslujuuden kehittymiseen. Opinnäytetyössä havaittiin myös, että kun käytettiin natriumhydroksidia ja natriumkloridia aktivaattoreina oikeina pitoisuuksina, loppulujuus kasvoi stabiloitavan lentotuhkan toimiessa runkoaineena.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, onko mahdollista stabiloida Pohjolan Voiman Laanilan voimalaitoksen lentotuhkaa, joka sisältää ajoittain lievästi kohonneita määriä haitta-aineita. Tavoitteena oli myös selvittää tuhkan laadun vaihtelun vaikutusta stabiloinnin onnistumiseen.
Lentotuhka stabiloitiin käyttämällä sitä betonin runkoaineena. Stabiloinnissa käytettiin sideaineena sementtiä ja teollisuuden sivutuotteina syntynyttä masuunikuonaa yhdessä ja erikseen. Lentotuhka stabiloitiin käyttämällä sitä betonin runkoaineena. Stabiloinnin onnistumisen mittarina käytettiin valmistettujen koekappaleiden puristuslujuuden kehittymistä 7, 14, 28 ja 91 vuorokauden iässä. Keväällä 2014 oli valmistettu eri tuhkaerästä näytesarja, joka toimii tämän opinnäytetyön pohjana. Näytesarjoista valittiin parhaiksi osoittautuneet näytteet, joita tässä opinnäytetyössä on tarkoitus toistaa eri tuhkaerästä. Aikai-semmin tehdyssä koe-erässä mitattiin puristuslujuuden kehittymistä 28 vuorokauden ikään asti. Aikaisempaan näytesarjaan poiketen tässä opinnäytetyössä mitattiin puristuslujuuden kehittymistä 91 vuorokauden ikään asti. Työ suoritettiin syksyn 2014 ja talven 2015 aikana Oulun ammattikorkeakoulun rakennuslaboratorion tiloissa ja välineillä.
Laanilan Voiman lentotuhkan laadun vaihtelun todettiin vaikuttavan merkittävästi betonin valmistuksessa tarvittavan veden määrään ja sitä kautta puristuslujuuden kehittymiseen. Opinnäytetyössä havaittiin myös, että kun käytettiin natriumhydroksidia ja natriumkloridia aktivaattoreina oikeina pitoisuuksina, loppulujuus kasvoi stabiloitavan lentotuhkan toimiessa runkoaineena.