Kirjolohen (Oncorhynchus mykiss) merkintätutkimus Merikarvianjoella
Ojala, Ville (2015)
Ojala, Ville
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505127479
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505127479
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia kirjolohi-istutusten tuloksellisuutta ja kirjolohien (Oncorhynchus mykiss) liikkumista istutusten jälkeen Merikarvianjoella. Saatujen tulosten avulla voidaan istutuskäytäntöjä muokata käyttö- ja hoitosuunnitelman tavoitteiden mukaisiksi. Työn toimeksiantaja oli Merikarvianjoen Kalakierros. Kalakierros istuttaa pyyntikokoista kirjolohta joelle noin 6000-7000 kg vuosittain. Merikarvianjoen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan on kirjattu, että kaikkia mahdollisia istutuspaikkoja tulisi käyttää istutuksissa, jotta taattaisiin kaikkien kalastuspaikkojen kiinnostavuus sekä kalastuspaineen jakautuminen useammalle alueelle.
Edellä mainittujen tietojen saavuttamiseksi istutettujen kirjolohien pyyntiajankohta ja -paikka oli tarpeen selvittää. Tähän tarkoitukseen tutkimusmenetelmäksi parhaiten sopi kalamerkintä ja merkintämenetelmäksi yksilömerkintä. Kirjolohet merkittiin nuolimerkein ja istutettiin vuoden 2014 aikana. Istutusajankohdiksi valittiin kevät, kesä ja syksy. Istutuspaikoiksi valikoitiin kolme sijainniltaan ja profiililtaan erilaista koskialuetta Merikarvianjoelta. Kirjolohia merkittiin yhteensä 529 kappaletta.
Merkkipalautuksia tuli yhteensä 174 kappaletta, joista seitsemän merkkiä oli palautettu kahteen kertaan. Näin ollen merkkipalautuksia ilman tuplapalautuksia tuli yhteensä 167 kappaletta. Merkkien palautusprosentti oli noin 32 %. Tuloksista erottui selvästi kesän merkintäerä, josta merkkipalautuksia tuli huomattavasti vähemmän. Ainoastaan Stäävit-Vaaditin merkintäerästä palautuksia tuli kesälläkin kohtalaisen hyvin. Lankosken ja Stäävit-Vaaditin merkintäerien kirjolohet eivät juuri liikkuneet istutuskoskestaan muualle, sillä 97 % näistä kaloista saatiin istutuskoskesta. Salmelankosken erästä sen sijaan vain 45 % merkkipalautuksista saatiin istutuskoskesta. Paikkoihin, joihin kirjolohia ei istuteta, liikkui noin 6 % merkityistä kirjolohista.
Tulevina vuosina kesäajan istutuksia kannattaisi panostaa enemmän Stäävit-Vaaditille kuin muille tutkimuskoskille. Kesällä istutuksissa on kaksi pidempää taukoa, joten istutusmäärää ei kannata vähentää. Nykyinen istutusväli on noin 17 päivää, ja tämän tutkimuksen mukaan se on juuri sopiva istutusväli Merikarvianjoen kirjolohi-istutuksille. Tulosten mukaan uusia istutuspaikkoja ei kannata lisätä istutusohjelmaan. Jos tällaisia nykyisin istutuksilta vapaita alueita kuitenkin halutaan sisällyttää istutuksiin tulevaisuudessa, tulee istutuskustannuksia ja -käytäntöjä pohtia.
Edellä mainittujen tietojen saavuttamiseksi istutettujen kirjolohien pyyntiajankohta ja -paikka oli tarpeen selvittää. Tähän tarkoitukseen tutkimusmenetelmäksi parhaiten sopi kalamerkintä ja merkintämenetelmäksi yksilömerkintä. Kirjolohet merkittiin nuolimerkein ja istutettiin vuoden 2014 aikana. Istutusajankohdiksi valittiin kevät, kesä ja syksy. Istutuspaikoiksi valikoitiin kolme sijainniltaan ja profiililtaan erilaista koskialuetta Merikarvianjoelta. Kirjolohia merkittiin yhteensä 529 kappaletta.
Merkkipalautuksia tuli yhteensä 174 kappaletta, joista seitsemän merkkiä oli palautettu kahteen kertaan. Näin ollen merkkipalautuksia ilman tuplapalautuksia tuli yhteensä 167 kappaletta. Merkkien palautusprosentti oli noin 32 %. Tuloksista erottui selvästi kesän merkintäerä, josta merkkipalautuksia tuli huomattavasti vähemmän. Ainoastaan Stäävit-Vaaditin merkintäerästä palautuksia tuli kesälläkin kohtalaisen hyvin. Lankosken ja Stäävit-Vaaditin merkintäerien kirjolohet eivät juuri liikkuneet istutuskoskestaan muualle, sillä 97 % näistä kaloista saatiin istutuskoskesta. Salmelankosken erästä sen sijaan vain 45 % merkkipalautuksista saatiin istutuskoskesta. Paikkoihin, joihin kirjolohia ei istuteta, liikkui noin 6 % merkityistä kirjolohista.
Tulevina vuosina kesäajan istutuksia kannattaisi panostaa enemmän Stäävit-Vaaditille kuin muille tutkimuskoskille. Kesällä istutuksissa on kaksi pidempää taukoa, joten istutusmäärää ei kannata vähentää. Nykyinen istutusväli on noin 17 päivää, ja tämän tutkimuksen mukaan se on juuri sopiva istutusväli Merikarvianjoen kirjolohi-istutuksille. Tulosten mukaan uusia istutuspaikkoja ei kannata lisätä istutusohjelmaan. Jos tällaisia nykyisin istutuksilta vapaita alueita kuitenkin halutaan sisällyttää istutuksiin tulevaisuudessa, tulee istutuskustannuksia ja -käytäntöjä pohtia.