Uudenkaupungin elinkeinopolitiikka : toiminnan kuvaus ja vaikuttavuuden arviointi
Hakkarainen, Paul-Erik (2015)
Hakkarainen, Paul-Erik
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052811039
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052811039
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena on Uudenkaupungin kaupungin harjoittaman elinkeinopolitiikan kuvaus, tuloksellisuuden arviointi sekä tulevaisuuden haasteiden ennakointi.
Uusikaupunki laajeni hyvin nopeasti ja asukasluku lähes kolminkertaistui 1960–1980-luvuilla. 1990-luvulle tultaessa Uusikaupunki kohtasi yhden Suomen historian syvimmän aluetyöttömyyden, jossa pahimmillaan oli 3200 työtöntä ja 33,7 % työttömyys. Syyksi todettiin kapeaan suurteollisuuteen perustunut elinkeinorakenne.
Ongelmaa lähdettiin korjaamaan elinkeinopolitiikalla, jonka tärkeimpänä tavoitteena oli elinkeinorakenteen monipuolistaminen. Keskeisiä elinkeinopoliittisia toimenpiteitä vuosina 1993–2012 olivat kaupunkiorganisaation valjastaminen elinkeinotoimintaa palvelevaksi, aktiivisen yrittäjäyhteistyön harjoittaminen sekä yritystoimintaan johtavien toimitilaratkaisujen löytäminen. Opinnäytetyössä vuosien 1993–2012 elinkeinotoiminta kuvataan Uudenkaupungin elinkeinotoimenjohtajana ja sittemmin kaupunginjohtajana toimineen Kari Kosken näkemykseen pohjautuen.
Elinkeinopoliittisen toiminnan vaikuttavuutta analysoidaan tilastokeskuksen väestö- ja työllisyystilastojen pohjalta. Tarkastelujaksolla 1993–2012 alueen väestö on vähentynyt ja kokonaistyöpaikkojen määrä on ollut laskusuhdanteinen. Kuitenkin tarkasteltaessa työpaikkojen rakenteen muutoksia, on elinkeinopohja laajentunut ja monipuolistunut. Harjoitetun elinkeinopolitiikan voi todeta olleen vaikuttavaa ja tavoitteisiin nähden tuloksellista.
Uudenkaupungin elinkeinopolitiikan tavoitteita vuosille 2015–2020 kuvataan Uudenkaupungin strategiaa, elinkeino-ohjelmaa ja matkailu-ohjelmaa tarkastelemalla. Osion tavoitteena on ennakoida niitä haasteita, joita tulevaisuus Uudenkaupungin elinkeinopoliittiselle kentälle tuo tullessaan, esim. globalisaatio, digitalisaatio ja ilmastonmuutos.
Opinnäytetyö on tapaustutkimus, joka on tehty pääosin laadullisia tutkimusmenetelmiä, lähinnä narratiivista kerrontaa käyttäen, aihealueen kokonaisvaltaiseen ymmärrykseen ja tulevaisuuden ennakointiin pyrkien. Keskeisenä tutkimusmenetelmänä on sovellettu dokumenttianalyysiä, jossa metodina aineiston tiivistämiseksi ja selkeyttämiseksi on käytetty sisällönanalyysia.
Uusikaupunki laajeni hyvin nopeasti ja asukasluku lähes kolminkertaistui 1960–1980-luvuilla. 1990-luvulle tultaessa Uusikaupunki kohtasi yhden Suomen historian syvimmän aluetyöttömyyden, jossa pahimmillaan oli 3200 työtöntä ja 33,7 % työttömyys. Syyksi todettiin kapeaan suurteollisuuteen perustunut elinkeinorakenne.
Ongelmaa lähdettiin korjaamaan elinkeinopolitiikalla, jonka tärkeimpänä tavoitteena oli elinkeinorakenteen monipuolistaminen. Keskeisiä elinkeinopoliittisia toimenpiteitä vuosina 1993–2012 olivat kaupunkiorganisaation valjastaminen elinkeinotoimintaa palvelevaksi, aktiivisen yrittäjäyhteistyön harjoittaminen sekä yritystoimintaan johtavien toimitilaratkaisujen löytäminen. Opinnäytetyössä vuosien 1993–2012 elinkeinotoiminta kuvataan Uudenkaupungin elinkeinotoimenjohtajana ja sittemmin kaupunginjohtajana toimineen Kari Kosken näkemykseen pohjautuen.
Elinkeinopoliittisen toiminnan vaikuttavuutta analysoidaan tilastokeskuksen väestö- ja työllisyystilastojen pohjalta. Tarkastelujaksolla 1993–2012 alueen väestö on vähentynyt ja kokonaistyöpaikkojen määrä on ollut laskusuhdanteinen. Kuitenkin tarkasteltaessa työpaikkojen rakenteen muutoksia, on elinkeinopohja laajentunut ja monipuolistunut. Harjoitetun elinkeinopolitiikan voi todeta olleen vaikuttavaa ja tavoitteisiin nähden tuloksellista.
Uudenkaupungin elinkeinopolitiikan tavoitteita vuosille 2015–2020 kuvataan Uudenkaupungin strategiaa, elinkeino-ohjelmaa ja matkailu-ohjelmaa tarkastelemalla. Osion tavoitteena on ennakoida niitä haasteita, joita tulevaisuus Uudenkaupungin elinkeinopoliittiselle kentälle tuo tullessaan, esim. globalisaatio, digitalisaatio ja ilmastonmuutos.
Opinnäytetyö on tapaustutkimus, joka on tehty pääosin laadullisia tutkimusmenetelmiä, lähinnä narratiivista kerrontaa käyttäen, aihealueen kokonaisvaltaiseen ymmärrykseen ja tulevaisuuden ennakointiin pyrkien. Keskeisenä tutkimusmenetelmänä on sovellettu dokumenttianalyysiä, jossa metodina aineiston tiivistämiseksi ja selkeyttämiseksi on käytetty sisällönanalyysia.