Teräsbetonilaatan mitoitus Autodesk Robot Structural Analysis Professional 2015 -ohjelmalla
Kantelinen, Ville (2015)
Kantelinen, Ville
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060812783
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060812783
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli perehtyä eurokoodin mukaiseen teräsbetonilaatan mitoitusprosessiin Autodesk Robot Structural Analysis 2015 FEM-menetelmällä toimivalla ohjelmalla ja luoda toimenpiteestä käyttöohje Insinööritoimisto Kantelinen Oy:lle sekä Karelia-ammattikorkeakoululle. Tarkoituksena oli suorittaa vertailulaskelmia myös muiden ratkaisumenetelmien kanssa ja siten tarkastella Robotilla saatujen tulosten luotettavuutta.
Työn alussa koulutusta ja konsultointia Robotin käyttöön tilattiin ohjelman asiantuntijalta, Insinööritoimisto HM-suunnittelu Oy:n Markku Jolkkoselta. Myös Autodeskin verkko-opetusmateriaalia ja verkkotukea käytettiin hyväksi. Kun ohjelman käytöstä oli saavutettu riittävät valmiudet, aloitettiin ohjeen kirjoitus. Ohjeen laatimisen lisäksi suoritettiin vertailulaskelmia Robotin, TASSU-ohjelman sekä erilaisten käsin laskettavien ratkaisumenetelmien välillä, kuten Massiva Betongplattor. Lisäksi vertailtiin myös eurokoodin ja vanhan RakMk:n B-sarjan välisiä eroja laskennallisen raudoituksen osalta.
Pääasiassa vertailusta saadut tulokset eri ratkaisumenetelmien välillä tukivat toisiaan ja osoittivat Robotilla tehdyn mitoituksen paikkansapitävyyden. Merkittävä ero muihin ratkaisumenetelmiin nähden oli Robotin kyky huomioida laattojen vapaasti tuettujen nurkkien nousu ja siitä aiheutuva vääntömomentti, joka aiheutti huomattavia eroja mm. vaadittavan raudoituksen määrässä etenkin kolmelta sivulta tuettujen laattojen tapauksissa. Eurokoodin ja RakMk:n välisen mitoituksen tuottama ero raudoituksessa osoittautui marginaaliseksi. Robot-ohjelma on otettu toimistossa käyttöön keväällä 2015 ja sen tuottamia tuloksia tullaan seuraamaan tarkasti. Tulevaisuudessa laatassa vaikuttavaan vääntöön tullaan kiinnittämään enemmän huomioita mitoitusta suoritettaessa.
Työn alussa koulutusta ja konsultointia Robotin käyttöön tilattiin ohjelman asiantuntijalta, Insinööritoimisto HM-suunnittelu Oy:n Markku Jolkkoselta. Myös Autodeskin verkko-opetusmateriaalia ja verkkotukea käytettiin hyväksi. Kun ohjelman käytöstä oli saavutettu riittävät valmiudet, aloitettiin ohjeen kirjoitus. Ohjeen laatimisen lisäksi suoritettiin vertailulaskelmia Robotin, TASSU-ohjelman sekä erilaisten käsin laskettavien ratkaisumenetelmien välillä, kuten Massiva Betongplattor. Lisäksi vertailtiin myös eurokoodin ja vanhan RakMk:n B-sarjan välisiä eroja laskennallisen raudoituksen osalta.
Pääasiassa vertailusta saadut tulokset eri ratkaisumenetelmien välillä tukivat toisiaan ja osoittivat Robotilla tehdyn mitoituksen paikkansapitävyyden. Merkittävä ero muihin ratkaisumenetelmiin nähden oli Robotin kyky huomioida laattojen vapaasti tuettujen nurkkien nousu ja siitä aiheutuva vääntömomentti, joka aiheutti huomattavia eroja mm. vaadittavan raudoituksen määrässä etenkin kolmelta sivulta tuettujen laattojen tapauksissa. Eurokoodin ja RakMk:n välisen mitoituksen tuottama ero raudoituksessa osoittautui marginaaliseksi. Robot-ohjelma on otettu toimistossa käyttöön keväällä 2015 ja sen tuottamia tuloksia tullaan seuraamaan tarkasti. Tulevaisuudessa laatassa vaikuttavaan vääntöön tullaan kiinnittämään enemmän huomioita mitoitusta suoritettaessa.