Kantokäsittelyn kustannusten muodostuminen
Korhonen, Johannes (2015)
Korhonen, Johannes
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060912918
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060912918
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee kantokäsittelyn kustannuksen muodostumista. Kantokäsittelyn tarkoituksena on ehkäistä männyn, ja kuusenjuurikääpien Heterobasidion annosum ja Heterobasidion parviporum leviämistä. Juurikäävät aiheuttavat puiden lahoamista josta seuraa suuria rahallisia menetyksiä metsänomistajille. Kantokäsittelytyö on juurikääpien riskialueella suositeltavaa ja sitä tehdään huhtikuusta lokakuuhun havupuuvaltaisilla kivennäismaiden hakkuualoilla. Kantokäsittely on metsien terveyden kannalta tärkeää ja tästä syystä Suomen metsäkeskus myöntää Kemera-tukea juurikääpien torjuntaan. Tukea voidaan hakea kantokäsittelyaineisiin, käsittelytyöhön ja kannonnostoon sekä toteutusselvityksiin. Suomen metsäkeskus määrittää juurikäävän riskialueet, ja seuraa korvattavien töiden toteutumista sekä laatua. Kantokäsittelyn kustannusrakennetta selvitettiin haastatteluihin, kyselyihin ja aiempaan taustamateriaaliin pohjaavalla tutkimuksella kesän 2014 aikana. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mahdollisimman kattavasti, mistä kantokäsittelyn kustannuksen syntyvät.
Keskeisesti kustannukset muodostuvat kiinteistä kustannuksista, muuttuvista kustannuksista ja tuotoksen tappiosta. Kiinteät kustannukset koostuvat laitteista ja välineistä, joiden hankkiminen on välttämätöntä, jotta työtä voidaan ylipäätään tehdä. Muuttuvia kustannuksia koituu kuluvista tarvikkeista ja palveluista, joiden määrät vaihtelevat toiminnan laajuuden mukaan. Tutkimuksessa otettiin myös huomioon työvuoron ajanmenekki ja kantokäsittelytyöstä aiheutuva tuotoksen menetys verrattuna tilanteeseen, jossa kantokäsittelyä ei tehdä.
Tutkimuksen tuloksena saatiin selvitettyä juurikäävän kantokäsittelyn aiheuttamat kustannukset torjuntatyön tekijälle. Tämä tieto auttaa kantokäsittelytyön tekijää ja työn tilaajatahoa suunnittelemaan toimintaansa tehokkaammin. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin vastaako juurikäävän torjunnan Kemera-tuki kantokäsittelyn muodostamia kustannuksia. Tuloksia voidaan käyttää tukijärjestelmän kehittämiseen. Tutkimuksen ja opinnäytetyön tilaaja on energia-, maarakennus- ja metsäkonealan koneyrittäjien työnantajaliitto, Koneyrittäjien liitto ry.
Keskeisesti kustannukset muodostuvat kiinteistä kustannuksista, muuttuvista kustannuksista ja tuotoksen tappiosta. Kiinteät kustannukset koostuvat laitteista ja välineistä, joiden hankkiminen on välttämätöntä, jotta työtä voidaan ylipäätään tehdä. Muuttuvia kustannuksia koituu kuluvista tarvikkeista ja palveluista, joiden määrät vaihtelevat toiminnan laajuuden mukaan. Tutkimuksessa otettiin myös huomioon työvuoron ajanmenekki ja kantokäsittelytyöstä aiheutuva tuotoksen menetys verrattuna tilanteeseen, jossa kantokäsittelyä ei tehdä.
Tutkimuksen tuloksena saatiin selvitettyä juurikäävän kantokäsittelyn aiheuttamat kustannukset torjuntatyön tekijälle. Tämä tieto auttaa kantokäsittelytyön tekijää ja työn tilaajatahoa suunnittelemaan toimintaansa tehokkaammin. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin vastaako juurikäävän torjunnan Kemera-tuki kantokäsittelyn muodostamia kustannuksia. Tuloksia voidaan käyttää tukijärjestelmän kehittämiseen. Tutkimuksen ja opinnäytetyön tilaaja on energia-, maarakennus- ja metsäkonealan koneyrittäjien työnantajaliitto, Koneyrittäjien liitto ry.