Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Yksilön älyllinen työhyvinvointi
Kuusela, Johanna (2015)
Kuusela, Johanna
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015062613736
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015062613736
Tiivistelmä
Tietotyön kasvun myötä työelämässä ovat korostuneet ajattelun taidot, pään sisällä tehty työ. Työntekijöiltä vaaditaan nopeaa oppimista ja osaamista, luovuutta ja innovatiivisuutta, kykyä sopeutua muutoksiin ja kykyä vastata uusiin haasteisiin sekä kykyä ottaa vastaan suuria määriä tietoa ja käsitellä tätä tietoa. Tämä kaikki vaatii hyvää älyllistä kuntoa. Tämän päivän maailmassa ja työelämässä on alettu korostaa älyllisen hyvinvoinnin merkitystä työssä jaksamiseen ja työssä menestymiseen.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia niitä tekijöitä, jotka auttavat luomaan, ylläpitämään ja kehittämään yksilön älyllistä kuntoa. Lähtökohta tutkimuksessa oli, että jokaisen yksilön tulee ensisijaisesti ja omatoimisesti pitää huolta omasta älyllisestä kunnostaan. Opinnäytetyö rajattiin koskemaan yksilöä. Myös teoriaosuudessa älyllistä työhyvinvointia lähestyttiin yksilön näkökulmasta. Teoreettinen osa käsittelee älyllisiä resursseja ja yksilön älyllistä työhyvinvointia.
Tämä opinnäytetyö oli tutkimuksellinen opinnäytetyö ja tutkimus toteutettiin yleisenä tutkimustyönä ilman toimeksiantoa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusta, joka perustui strukturoituun haastatteluun. Haastattelurunko rakennettiin teoriatiedon pohjalta. Haastattelut tehtiin kolmelle henkilölle, jotka edustivat eri ammattialoja ja eri yrityksiä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata yksilöiden käsityksiä siitä, mitä on älyllinen työhyvinvointi. Mitkä tekijät lisäävät älyllistä työhyvinvointia? Mitkä tekijät puolestaan heikentävät älyllistä työhyvinvointia? Tavoitteena oli myös selvittää, mitkä ovat yksilöiden asenteet ja mielenkiinto älylliseen työhyvinvointiin liittyen.
Tutkimustulokset antoivat vastaukset etsittyihin kysymyksiin ja vahvistivat hyvin teoriaosuutta. Tutkimuksessa saatiin selville, että älyllinen työhyvinvointi ja siitä huolehtiminen ovat tietotyössä erittäin tärkeitä yksilön jaksamisen ja kehittymisen kannalta. Tutkimus myös selvitti, että valintoja tehdessämme, emme useinkaan ajattele aivojamme.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia niitä tekijöitä, jotka auttavat luomaan, ylläpitämään ja kehittämään yksilön älyllistä kuntoa. Lähtökohta tutkimuksessa oli, että jokaisen yksilön tulee ensisijaisesti ja omatoimisesti pitää huolta omasta älyllisestä kunnostaan. Opinnäytetyö rajattiin koskemaan yksilöä. Myös teoriaosuudessa älyllistä työhyvinvointia lähestyttiin yksilön näkökulmasta. Teoreettinen osa käsittelee älyllisiä resursseja ja yksilön älyllistä työhyvinvointia.
Tämä opinnäytetyö oli tutkimuksellinen opinnäytetyö ja tutkimus toteutettiin yleisenä tutkimustyönä ilman toimeksiantoa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusta, joka perustui strukturoituun haastatteluun. Haastattelurunko rakennettiin teoriatiedon pohjalta. Haastattelut tehtiin kolmelle henkilölle, jotka edustivat eri ammattialoja ja eri yrityksiä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata yksilöiden käsityksiä siitä, mitä on älyllinen työhyvinvointi. Mitkä tekijät lisäävät älyllistä työhyvinvointia? Mitkä tekijät puolestaan heikentävät älyllistä työhyvinvointia? Tavoitteena oli myös selvittää, mitkä ovat yksilöiden asenteet ja mielenkiinto älylliseen työhyvinvointiin liittyen.
Tutkimustulokset antoivat vastaukset etsittyihin kysymyksiin ja vahvistivat hyvin teoriaosuutta. Tutkimuksessa saatiin selville, että älyllinen työhyvinvointi ja siitä huolehtiminen ovat tietotyössä erittäin tärkeitä yksilön jaksamisen ja kehittymisen kannalta. Tutkimus myös selvitti, että valintoja tehdessämme, emme useinkaan ajattele aivojamme.