Porin seudun päiväkotien aistiympäristöjen kartoitus
Yli-Anttila, Janniina (2015)
Yli-Anttila, Janniina
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015090214258
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015090214258
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Porin seudun päiväkotien aistiympäristöjä sekä koekäyttää ja arvioida Satakunnan Ammattikorkeakoulun esteettömyys ja saavutettavuus työryhmän suunnittelemaa OIVA-työkalua, joka on kehitetty esteettömyyden arviointiin ja raportointiin. Teoriamateriaali kerättiin ajankohtaisista kirjallisuus- ja Internet-lähteistä. Tutkimusmateriaali kerättiin päiväkoteihin tehdyillä kartoituskäynneillä. Työn teoriaosuudessa (luvut 2–4) paneudutaan tutkimuksen ymmärtämisen kannalta oleellisia teoriatietoja, kuten aisti- ja erityisherkkyyksiä.
Tavoitteena oli selvittää neljästä eri päiväkodista viiden eri päiväkotiryhmän tilojen aistiympäristöjä sekä koekäyttää ja arvioida OIVA-työkalua. Tutkimus tehtiin, jotta saataisiin käsitys siitä, miten eri aistit otetaan huomioon päiväkotien tiloissa. Aistiärsykkeisiin poikkeavasti reagoiva lapsi tuo haastetta päiväkotiryhmän arkeen, joten kartoittamalla päiväkotien aistiympäristöt, oli mahdollista löytää haastetta tuovat seikat ja muuttaa niitä. OIVA-työkalu koekäytettiin, jotta saataisiin selvitettyä sen toimivuus ja mahdolliset kehityskohteet.
Tutkimusmenetelmänä aineiston keräämisessä käytettiin laadullista havainnointia ja tutkimuskohteen avainhenkilöiden haastattelua. Jokaiseen päiväkotiin tehtiin kartoituskäynti, jonka aikana tilaa havainnoitiin sekä tyhjänä, että lapsiryhmän ollessa paikalla lisäksi työntekijöitä haastateltiin. Työntekijöitä haastateltiin, jotta tilan toimivuudesta ja aistimaailmasta saataisiin kokonaisvaltainen kuva.
Tutkimuksen valmistuttua tehtiin OIVA-työkalusta saamien raporttien pohjalta yhteenveto päiväkotien aistiympäristöistä. Tulosten analysoinnin jälkeen selvisi, että päiväkoti ryhmien tiloissa on pääsääntöisesti miellyttävä aistimaailma. Aistiärsykkeet, jotka toivat eniten aistiärsykettä, olivat lähes samat jokaisessa päiväkodissa.
Tavoitteena oli selvittää neljästä eri päiväkodista viiden eri päiväkotiryhmän tilojen aistiympäristöjä sekä koekäyttää ja arvioida OIVA-työkalua. Tutkimus tehtiin, jotta saataisiin käsitys siitä, miten eri aistit otetaan huomioon päiväkotien tiloissa. Aistiärsykkeisiin poikkeavasti reagoiva lapsi tuo haastetta päiväkotiryhmän arkeen, joten kartoittamalla päiväkotien aistiympäristöt, oli mahdollista löytää haastetta tuovat seikat ja muuttaa niitä. OIVA-työkalu koekäytettiin, jotta saataisiin selvitettyä sen toimivuus ja mahdolliset kehityskohteet.
Tutkimusmenetelmänä aineiston keräämisessä käytettiin laadullista havainnointia ja tutkimuskohteen avainhenkilöiden haastattelua. Jokaiseen päiväkotiin tehtiin kartoituskäynti, jonka aikana tilaa havainnoitiin sekä tyhjänä, että lapsiryhmän ollessa paikalla lisäksi työntekijöitä haastateltiin. Työntekijöitä haastateltiin, jotta tilan toimivuudesta ja aistimaailmasta saataisiin kokonaisvaltainen kuva.
Tutkimuksen valmistuttua tehtiin OIVA-työkalusta saamien raporttien pohjalta yhteenveto päiväkotien aistiympäristöistä. Tulosten analysoinnin jälkeen selvisi, että päiväkoti ryhmien tiloissa on pääsääntöisesti miellyttävä aistimaailma. Aistiärsykkeet, jotka toivat eniten aistiärsykettä, olivat lähes samat jokaisessa päiväkodissa.