Kuntoutuksella kohti työelämää : Verven Tampereen toimipisteen kuntoutujien tilanne työeläkekuntoutuksen jälkeen ja heidän kokemuksensa saamastaan palvelusta
Hokkanen, Aino (2015)
Hokkanen, Aino
Lahden ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015090414321
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015090414321
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa työhyvinvoinnin asiantuntija Verven Tampereen toimipisteen tuottamien palveluiden vaikuttavuudesta ja laadusta. Tarkastelun kohteena olivat erityisesti kuntoutujien työllistyminen ammatillisen kuntoutuksen päättymisen jälkeen sekä heidän kokemuksensa saamastaan palvelusta.
Opinnäytetyö oli ensisijaisesti kvantitatiivinen tutkimus, mutta siinä käytettiin myös kvalitatiivista tutkimusotetta saadun tiedon syventämiseen. Opinnäytetyön aineisto kerättiin Verven asiakasrekisteristä sekä postikyselyn avulla. Kyselylomake lähetettiin yhteensä 71:lle vuonna 2013 Vervessä kuntoutusprosessin päättäneelle henkilölle. Vastauksia palautui yhteensä 39, jolloin vastausprosentiksi muodostui noin 55 prosenttia.
Opinnäytetyön tuloksien perusteella 56,6 prosenttia vastaajista oli työllistynyt ammatillisen kuntoutuksen jälkeen. Vastaushetkellä työssä oli 43,6 prosenttia vastaajista. Vastaajista 13 prosenttia oli ollut töissä kuntoutusprosessin jälkeen, mutta eivät vastaushetkellä enää olleet töissä. Vastaajista 15,4 prosenttia oli opiskelemassa ja työelämän ulkopuolella oli yhteensä 41 prosenttia. Työllistymisen lisäksi vastaajat kokivat hyötyneensä eniten siitä, että kuntoutusprosessi lisäsi tietoutta omasta osaamisesta ja vahvuuksista, mikä on merkittävää motivaation ja kuntoutuksen onnistumisen kannalta. Palvelun laatuun liittyvät tulokset kertoivat, että kuntoutujan kokonaisvaltainen huomioiminen sekä yksilöllinen ohjaus ja tuki kuvautuivat pääosin hyvänä. Kehittämisehdotuksissa nousi esille, että työntekijältä odotettiin parempaa työelämätuntemista sekä monipuolisempaa tuen antamista. Palveluun odotettiin myös monipuolisuutta erilaisten työ- ja toimintakykyä mittaavien testien muodossa sekä palvelun nopeampaa etenemistä.
Tuloksia tarkastellessa voidaan todeta, että työllisyyden kannalta vaikea yhteiskunnallinen tilanne asettaa haasteita ammatilliselle kuntoutukselle. Työeläkekuntoutuksen työllisyysvaikutuksien tehostamiseksi tulisi lisätä kuntoutuksen yhteistyötä muun muassa sosiaali- ja terveysalan toimijoiden sekä työnantajien kesken.
Asiasanat: ammatillinen kuntoutus, kuntoutuja, työkyvyttömyys, työkyky, työllistyminen
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa työhyvinvoinnin asiantuntija Verven Tampereen toimipisteen tuottamien palveluiden vaikuttavuudesta ja laadusta. Tarkastelun kohteena olivat erityisesti kuntoutujien työllistyminen ammatillisen kuntoutuksen päättymisen jälkeen sekä heidän kokemuksensa saamastaan palvelusta.
Opinnäytetyö oli ensisijaisesti kvantitatiivinen tutkimus, mutta siinä käytettiin myös kvalitatiivista tutkimusotetta saadun tiedon syventämiseen. Opinnäytetyön aineisto kerättiin Verven asiakasrekisteristä sekä postikyselyn avulla. Kyselylomake lähetettiin yhteensä 71:lle vuonna 2013 Vervessä kuntoutusprosessin päättäneelle henkilölle. Vastauksia palautui yhteensä 39, jolloin vastausprosentiksi muodostui noin 55 prosenttia.
Opinnäytetyön tuloksien perusteella 56,6 prosenttia vastaajista oli työllistynyt ammatillisen kuntoutuksen jälkeen. Vastaushetkellä työssä oli 43,6 prosenttia vastaajista. Vastaajista 13 prosenttia oli ollut töissä kuntoutusprosessin jälkeen, mutta eivät vastaushetkellä enää olleet töissä. Vastaajista 15,4 prosenttia oli opiskelemassa ja työelämän ulkopuolella oli yhteensä 41 prosenttia. Työllistymisen lisäksi vastaajat kokivat hyötyneensä eniten siitä, että kuntoutusprosessi lisäsi tietoutta omasta osaamisesta ja vahvuuksista, mikä on merkittävää motivaation ja kuntoutuksen onnistumisen kannalta. Palvelun laatuun liittyvät tulokset kertoivat, että kuntoutujan kokonaisvaltainen huomioiminen sekä yksilöllinen ohjaus ja tuki kuvautuivat pääosin hyvänä. Kehittämisehdotuksissa nousi esille, että työntekijältä odotettiin parempaa työelämätuntemista sekä monipuolisempaa tuen antamista. Palveluun odotettiin myös monipuolisuutta erilaisten työ- ja toimintakykyä mittaavien testien muodossa sekä palvelun nopeampaa etenemistä.
Tuloksia tarkastellessa voidaan todeta, että työllisyyden kannalta vaikea yhteiskunnallinen tilanne asettaa haasteita ammatilliselle kuntoutukselle. Työeläkekuntoutuksen työllisyysvaikutuksien tehostamiseksi tulisi lisätä kuntoutuksen yhteistyötä muun muassa sosiaali- ja terveysalan toimijoiden sekä työnantajien kesken.
Asiasanat: ammatillinen kuntoutus, kuntoutuja, työkyvyttömyys, työkyky, työllistyminen