Hakkuukoneen ja tukkimittarin tarkastusmittausmenetelmien vertailu männyn tyvipölkkyjen tilavuuden määrityksessä
Imponen, Henry (2015)
Imponen, Henry
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015091614675
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015091614675
Tiivistelmä
Hakkuukonemittaus on yleisimmin käytetty puutavaran luovutusmittausmenetelmä. Käytännön mittaustoiminnassa on saatu viitteitä, että hakkuukonemittauksella saataisiin tehdasmittausta suurempia tilavuuksia etenkin männyn tyvipölkyillä. Syyksi on epäilty hakkuukoneissa tyviosan tilavuuden laskentaan käytettävää tyviprofiilifunktiota.
Tässä opinnäytetyössä vertailtiin männyn tyvipölkkyjen tyviosien tilavuuksia toisiinsa hakkuukoneen ja tukkimittarin tarkastusmittausmenetelmillä. Tutkimusta varten hankittiin maanlaajuisesti kuuden tehtaan puunhankinta-alueilta yhteensä 793 koetyvipölkkyä 32 leimikolta. Koko aineistossa hakkuukoneen tarkastusmittausmenetelmä antoi tyvipölkyn tyviosille (100 senttimetrin etäisyys kaatoleikkauksesta) keskimäärin 5,4 % suuremman tilavuuden kuin tukkimittarin tarkastusmittausmenetelmä. Kokonaisilla tyvipölkyillä ja kolme metriä pitkillä tyvipölkyillä suhteelliset tilavuuserot olivat vastaavasti 1,5 % ja 2,1 %. Tilavuuserot vaihtelivat suuresti sekä hankinta-alueiden että leimikoiden välillä.
Opinnäytetyön tulokset vahvistavat epäilyjä, että mäntytukkien hakkuukonemittauksen ja tehdasmittauksen tuloksissa on eroa tyviosien tilavuuksissa. Koska tarkastusmittauksen tuloksia käytetään mittauslaitteiden kalibrointiin, siirtyy tarkastusmittauksessa oleva tilavuusero myös perusmittaukseen. Tyviprofiilifunktion systemaattisen virheen selvittäminen ja korjaustarpeen määrittäminen vaatii upotusmittausten tekemistä.
Tässä opinnäytetyössä vertailtiin männyn tyvipölkkyjen tyviosien tilavuuksia toisiinsa hakkuukoneen ja tukkimittarin tarkastusmittausmenetelmillä. Tutkimusta varten hankittiin maanlaajuisesti kuuden tehtaan puunhankinta-alueilta yhteensä 793 koetyvipölkkyä 32 leimikolta. Koko aineistossa hakkuukoneen tarkastusmittausmenetelmä antoi tyvipölkyn tyviosille (100 senttimetrin etäisyys kaatoleikkauksesta) keskimäärin 5,4 % suuremman tilavuuden kuin tukkimittarin tarkastusmittausmenetelmä. Kokonaisilla tyvipölkyillä ja kolme metriä pitkillä tyvipölkyillä suhteelliset tilavuuserot olivat vastaavasti 1,5 % ja 2,1 %. Tilavuuserot vaihtelivat suuresti sekä hankinta-alueiden että leimikoiden välillä.
Opinnäytetyön tulokset vahvistavat epäilyjä, että mäntytukkien hakkuukonemittauksen ja tehdasmittauksen tuloksissa on eroa tyviosien tilavuuksissa. Koska tarkastusmittauksen tuloksia käytetään mittauslaitteiden kalibrointiin, siirtyy tarkastusmittauksessa oleva tilavuusero myös perusmittaukseen. Tyviprofiilifunktion systemaattisen virheen selvittäminen ja korjaustarpeen määrittäminen vaatii upotusmittausten tekemistä.