Alle kouluikäisen lapsen osallisuus ja sen tukeminen palvelutarpeen arvioinnissa
Kallioinen, Suvi; Granqvist, Eerika; Rantanen, Sanna (2015)
Kallioinen, Suvi
Granqvist, Eerika
Rantanen, Sanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015091314579
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015091314579
Tiivistelmä
Opinnäytetyössämme selvitimme lastensuojelun työntekijöiden toiminnassa esiintyviä, alle kouluikäisen lapsen osallisuutta tukevia tekijöitä palvelutarpeen arvioinnissa. Yhteistyökumppaninamme toimi eräs pääkaupunkiseudun lastensuojelun avohuollon yksikkö. Tavoitteenamme oli, että opinnäytetyön tulosten avulla yhteistyökumppanimme voi kehittää ja edistää alle kouluikäisten lasten osallisuuden tukemista ja toteutumista. Opinnäytetyössä tarkoituksenamme oli tutkia sitä, miten työntekijä huomioi alle kouluikäisen lapsen osallisuuden toiminnassaan ja millaisia ovat työntekijöiden näkemykset lapsen osallisuudesta ja sen tukemisesta. Nämä olivat myös opinnäytetyömme tutkimuskysymykset. Emme tarkastelleet lapsen subjektiivisen osallisuuden kokemuksen toteutumista, vaan näkökulma oli työntekijälähtöinen.
Opinnäytetyömme teoreettinen viitekehys koostui lapsen osallisuutta käsittelevien tieteenalojen näkökulmista ja teorioista sekä osallisuutta ohjaavasta lainsäädännöstä ja ammattietiikasta. Lisäksi opinnäytetyön teoriaosuudessa selvitimme palvelutarpeen prosessia lastensuojelun näkökulmasta ja esittelimme aiheesta aiemmin tehtyjä tutkimuksia. Tutkimusote opinnäytetyössä oli kvalitatiivinen. Tutkimusaineiston koostimme lastensuojelun työntekijöiden asiakastapaamisia havainnoimalla ja työntekijöiden ryhmähaastattelulla. Aineiston analyysimenetelmä oli teoriaohjaava sisällönanalyysi.
Havainnoidut työntekijät huomioivat lapsen osallisuuden teemoista eniten lapsen vaikuttamisen ja itsensä ilmaisemisen mahdollisuudet. Lapsen mahdollisuus valintaan ja päätöksiin itsenäisesti toteutui keskinkertaisesti. Vähiten työntekijät huomioivat lapsen mahdollisuuden tiedonsaantiin ja mahdollisuuden tukeen itsensä ilmaisussa. Haastattelemamme työntekijät kokivat osallisuuden olevan lapsen yksilöllistä huomioimista ja läsnäoloa. Ikä- ja kehitystason nähtiin vaikuttavan lapsen osallistumisen määrään ja osallisuuden tunnistamiseen. Vaikka osallisuutta pidettiin tärkeänä, sen ei koettu toteutuvan kokonaisvaltaisesti ajanpuutteen vuoksi. Tulosten mukaan lapsen osallisuus huomioidaan prosessin eri vaiheissa. Haastatellut työntekijät kokivat lapsen yksilöllisten tekijöiden ja tarpeiden vaikuttavan osallistumisen tukemiseen, minkä vuoksi osallisuuden tukemisen muodot vaihtelevat tapauskohtaisesti. Merkittävimpinä lapsen osallisuuden tukemista haastavina tekijöinä koettiin ajankäytön rajallisuus, työntekijöiden puutteelliset valmiudet, tilanteiden yksilöllisyys ja haasteet vanhempien taholta.
Opinnäytetyömme teoreettinen viitekehys koostui lapsen osallisuutta käsittelevien tieteenalojen näkökulmista ja teorioista sekä osallisuutta ohjaavasta lainsäädännöstä ja ammattietiikasta. Lisäksi opinnäytetyön teoriaosuudessa selvitimme palvelutarpeen prosessia lastensuojelun näkökulmasta ja esittelimme aiheesta aiemmin tehtyjä tutkimuksia. Tutkimusote opinnäytetyössä oli kvalitatiivinen. Tutkimusaineiston koostimme lastensuojelun työntekijöiden asiakastapaamisia havainnoimalla ja työntekijöiden ryhmähaastattelulla. Aineiston analyysimenetelmä oli teoriaohjaava sisällönanalyysi.
Havainnoidut työntekijät huomioivat lapsen osallisuuden teemoista eniten lapsen vaikuttamisen ja itsensä ilmaisemisen mahdollisuudet. Lapsen mahdollisuus valintaan ja päätöksiin itsenäisesti toteutui keskinkertaisesti. Vähiten työntekijät huomioivat lapsen mahdollisuuden tiedonsaantiin ja mahdollisuuden tukeen itsensä ilmaisussa. Haastattelemamme työntekijät kokivat osallisuuden olevan lapsen yksilöllistä huomioimista ja läsnäoloa. Ikä- ja kehitystason nähtiin vaikuttavan lapsen osallistumisen määrään ja osallisuuden tunnistamiseen. Vaikka osallisuutta pidettiin tärkeänä, sen ei koettu toteutuvan kokonaisvaltaisesti ajanpuutteen vuoksi. Tulosten mukaan lapsen osallisuus huomioidaan prosessin eri vaiheissa. Haastatellut työntekijät kokivat lapsen yksilöllisten tekijöiden ja tarpeiden vaikuttavan osallistumisen tukemiseen, minkä vuoksi osallisuuden tukemisen muodot vaihtelevat tapauskohtaisesti. Merkittävimpinä lapsen osallisuuden tukemista haastavina tekijöinä koettiin ajankäytön rajallisuus, työntekijöiden puutteelliset valmiudet, tilanteiden yksilöllisyys ja haasteet vanhempien taholta.