Muutoksen aika : Alueorganisaatiouudistus Kuopion varhaiskasvatuspalveluissa
Muona, Minna (2015)
Muona, Minna
Savonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111316402
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111316402
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö sai alkunsa Kuopion kaupungin varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö Jaana Lappalaisen aloitteesta tutkia Kuopion kaupungin varhaiskasvatuspalveluissa 1.8.2013 toteutetun alueorganisaatiouudistuksen vaikutuksia päivähoitoon. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten alueorganisaatiouudistus on vaikuttanut päivähoidon henkilöstön arkeen ja miten lapsen ääni kuuluu näissä vastauksissa. Tutkimukseen kuului lisäksi rinnakkaistut-kimus, jossa kuvattiin Kuopion kaupungin varhaiskasvatuksen organisaatiouudistuksen vaikutuksia päiväkodinjohtajan ja aluevastaavan päiväkodinjohtajan arkeen.
Teoreettinen viitekehys koostuu päivähoidon ja varhaiskasvatuksen historiasta ja nykyhetkestä, organisaation muutosprosessin vaiheista sekä pedagogisen johtamisen määrittelystä uusimpien tutkimusten valossa.
Varhaiskasvatuksen ja päivähoidon kentällä eletään murroksen aikaa, kiitos kauan odotetun 1.8.2015 voimaan astuneen Varhaiskasvatuslain sekä Suomen epävarman talouspoliittisen tilanteen. Hallituksen kaavailemat leikkaukset tulevat toteutuessaan rajaamaan lapsen subjektiivista oikeutta päivähoitoon sekä henkilöstön ja lasten välisen suhdeluvun nosto tulee nostamaan lapsiryhmien kokoa.
Muutos on tämän päivän työelämän pysyvä olotila. Nopea reagointi, epävarmuuden sietäminen, tietoperustan uu-distaminen sekä joustavuus ja yhteistyövalmiudet ovat työelämässä toimimisen perusedellytyksiä. Jokainen työyh-teisö joutuu jatkuvasti ottamaan käyttöönsä uusia menetelmiä selvitäkseen uudenlaisessa ympäristössä. Muutos ei merkitse kaikille samoja asioita ja usein johdon käynnistämät muutosprojektit eivät näyttäydy arjen työssä aivan niin kuin he ovat asian ajatelleet.
Tutkimus on laadullinen ja tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2015 haastattelemalla kymmentä Kuopion kaupungin varhaiskasvatuksen työntekijää. Haastattelu oli luonteeltaan strukturoimaton ja tutkimuskysymys oli: ” Miten Kuopion kaupungin varhaiskasvatuspalveluissa toteutettu alueorganisaatiouudistus näkyy henkilöstön arjessa?”
Analyysi toteutettiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, jossa eksplisiittinen tulos oli, että alueorganisaatiouudistus ei näy millään lailla henkilöstön arjessa. Implisiittiset ilmaukset nostivat esille kuitenkin pedagogisen johtamisen parantumisen ja siihen liittyvänä erityisesti päiväkodinjohtajan läsnäolon ja saatavuuden lisääntymisen. Muutoksenaikainen tiedottaminen ja viestintä koettiin huonolaatuiseksi ja riittämättömäksi.
Tutkimuksessa etsittiin myös lapsen ääntä ja se nousi esiin varsin heikosti. Niissä vastauksissa missä viitattiin lap-seen, vastaajat pohtivat, että lasten päivähoitohakemusten käsittelyyn ja lasten sijoittamiseen olisi tullut parannus-ta. Pedagogisen ohjauksen koettiin myös parantuneen jonkin verran.
Teoreettinen viitekehys koostuu päivähoidon ja varhaiskasvatuksen historiasta ja nykyhetkestä, organisaation muutosprosessin vaiheista sekä pedagogisen johtamisen määrittelystä uusimpien tutkimusten valossa.
Varhaiskasvatuksen ja päivähoidon kentällä eletään murroksen aikaa, kiitos kauan odotetun 1.8.2015 voimaan astuneen Varhaiskasvatuslain sekä Suomen epävarman talouspoliittisen tilanteen. Hallituksen kaavailemat leikkaukset tulevat toteutuessaan rajaamaan lapsen subjektiivista oikeutta päivähoitoon sekä henkilöstön ja lasten välisen suhdeluvun nosto tulee nostamaan lapsiryhmien kokoa.
Muutos on tämän päivän työelämän pysyvä olotila. Nopea reagointi, epävarmuuden sietäminen, tietoperustan uu-distaminen sekä joustavuus ja yhteistyövalmiudet ovat työelämässä toimimisen perusedellytyksiä. Jokainen työyh-teisö joutuu jatkuvasti ottamaan käyttöönsä uusia menetelmiä selvitäkseen uudenlaisessa ympäristössä. Muutos ei merkitse kaikille samoja asioita ja usein johdon käynnistämät muutosprojektit eivät näyttäydy arjen työssä aivan niin kuin he ovat asian ajatelleet.
Tutkimus on laadullinen ja tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2015 haastattelemalla kymmentä Kuopion kaupungin varhaiskasvatuksen työntekijää. Haastattelu oli luonteeltaan strukturoimaton ja tutkimuskysymys oli: ” Miten Kuopion kaupungin varhaiskasvatuspalveluissa toteutettu alueorganisaatiouudistus näkyy henkilöstön arjessa?”
Analyysi toteutettiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, jossa eksplisiittinen tulos oli, että alueorganisaatiouudistus ei näy millään lailla henkilöstön arjessa. Implisiittiset ilmaukset nostivat esille kuitenkin pedagogisen johtamisen parantumisen ja siihen liittyvänä erityisesti päiväkodinjohtajan läsnäolon ja saatavuuden lisääntymisen. Muutoksenaikainen tiedottaminen ja viestintä koettiin huonolaatuiseksi ja riittämättömäksi.
Tutkimuksessa etsittiin myös lapsen ääntä ja se nousi esiin varsin heikosti. Niissä vastauksissa missä viitattiin lap-seen, vastaajat pohtivat, että lasten päivähoitohakemusten käsittelyyn ja lasten sijoittamiseen olisi tullut parannus-ta. Pedagogisen ohjauksen koettiin myös parantuneen jonkin verran.