SUKUPOLVIEN KOHTAAMISIA JA TOIMIJOIDEN KUMPPANUUTTA PASILAN ASUKASTALOLLA
Pulli, Eeva (2015)
Pulli, Eeva
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111716676
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015111716676
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Pulli, Eeva. Sukupolvien kohtaamisia ja toimijoiden kumppanuutta Pasilan asukastalolla. Diak Etelä, Helsinki, syksy 2015, 68s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan ylempi koulutusohjelma. Päihteet ja syrjäytyminen, sosionomi (YAMK).
Pasilan asukastalolla Helsingissä toimivat Kalliolan setlementin kansalaistoiminta ja vapaaehtoistyö sekä Kalliolan Nuoret ry kumppanuussopimuksella Helsingin kaupungin leikkipuisto Lehdokin kanssa. Työelämälähtöisen opinnäytetyöni tavoitteena oli tarkastella Pasilan asukastalolla eri sukupolvien kohtaamista ja toimijoiden kumppanuutta laadullisia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Työni tarkoituksena oli nostaa esille Itä-Pasilan alueen asukkaiden ja asukastalolla työskentelevien ihmisten näkemyksiä asukastalon merkityksestä. Teoreettinen viitekehykseni käsitteli tilaa ja paikkaa, kohtaamista, kumppanuutta, yhteisöä ja yhteisöllisyyttä sekä asukastaloa kansalaistoimintana kulttuurisessa kontekstissa.
Aineistoni keräsin haastattelemalla seitsemää Pasilan asukastalon vakituista kävijää, eli alueen asukasta, sekä tekemällä kyselyn kaikille seitsemälle vakituisesti asukastalolla työskentelevälle ammattilaiselle. Haastattelemistani asukkaista kolme oli pääasiassa mukana asukastalotoiminnassa, kaksi leikkipuiston toiminnoissa ja kaksi nuorisotyössä. Kyselyyn vastanneista ammattilaisista kaksi työskenteli virallisesti asukastalotyössä, kaksi nuorisotyössä ja kolme leikkipuistossa. Aineistoni keräsin huhti- ja toukokuussa v.2015. Käsittelin aineistoni teoriaohjaavasti teemoittelemalla ja aineiston analyysilla. Pyrin luomaan kokonaiskuvan aiheestani ihmisten omien kokemuksien ja teorian vuo-ropuhelulla. Näin muodostin johtopäätökset tarkastelemalla fenomenologisesti käsillä olevaa ilmiötä.
Tutkimuskysymykseni olivat: Kuinka nuorisotyön, leikkipuiston sekä asukastalon kävijät kohtaavat asukastalolla? Miten leikkipuiston, nuorisotyön ja asukastalon kumppanuus näkyy yhteisessä tilassa ja toiminnassa? Kysymykset olivat tavallaan erillisiä, mutta pian tulosten tarkastelun aikana huomasin, että ne olivat hyvin tiiviissä, vastavuoroisessa suhteessa toisiinsa. Kokonaisvaltainen kohtaaminen edellytti toimijoiden kumppanuutta ja samalla leikkipuiston, nuorisotyön sekä asukastalon kumppanuus näkyi yhteisessä tilassa ja toiminnassa kun asukkaat kohtasivat toisensa.
Muihin ihmisiin tutustuminen kohtaamisten kautta oli kaikkia haastattelemiani yhdistävä merkitykselliseksi koettu asia. Toinen tärkeä kohtaamisen mahdollistumiseen ja onnistumiseen koettu tekijä oli vapaaehtoisuus. Toimijoiden kumppanuutta pidettiin hyvänä ja eri tahoja tukevana osana toimintaa, mutta kumppanuus olisi sujunut entistä paremmin, jos eri tahojen viestintätavoista olisi sovittu yhdessä tarkasti. Keskeiset tulokset asukastalon merkityksestä kokosin Asukastalokuvaan, jonka seitsemän tärkeintä, elementtiä olivat: matalan kynnyksen paikka, ihmiset, kohtaaminen, yhteisö ja yhteisöllisyys, kumppanuus, vapaaehtoisuus ja toiminnan läpinäkyvyys. Näistä aineksista syntyi kotoisa, avoin, suvaitsevainen kohtaamispaikka kaikille ihmisille.
Avainsanat: Asukastilat, nuorisotyö, leikkipuistot, kohtaaminen, yhteistyö, yhteisöllisyys, kumppanuus, laadullinen tutkimus, kansalaistoiminta
Pulli, Eeva. Sukupolvien kohtaamisia ja toimijoiden kumppanuutta Pasilan asukastalolla. Diak Etelä, Helsinki, syksy 2015, 68s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan ylempi koulutusohjelma. Päihteet ja syrjäytyminen, sosionomi (YAMK).
Pasilan asukastalolla Helsingissä toimivat Kalliolan setlementin kansalaistoiminta ja vapaaehtoistyö sekä Kalliolan Nuoret ry kumppanuussopimuksella Helsingin kaupungin leikkipuisto Lehdokin kanssa. Työelämälähtöisen opinnäytetyöni tavoitteena oli tarkastella Pasilan asukastalolla eri sukupolvien kohtaamista ja toimijoiden kumppanuutta laadullisia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Työni tarkoituksena oli nostaa esille Itä-Pasilan alueen asukkaiden ja asukastalolla työskentelevien ihmisten näkemyksiä asukastalon merkityksestä. Teoreettinen viitekehykseni käsitteli tilaa ja paikkaa, kohtaamista, kumppanuutta, yhteisöä ja yhteisöllisyyttä sekä asukastaloa kansalaistoimintana kulttuurisessa kontekstissa.
Aineistoni keräsin haastattelemalla seitsemää Pasilan asukastalon vakituista kävijää, eli alueen asukasta, sekä tekemällä kyselyn kaikille seitsemälle vakituisesti asukastalolla työskentelevälle ammattilaiselle. Haastattelemistani asukkaista kolme oli pääasiassa mukana asukastalotoiminnassa, kaksi leikkipuiston toiminnoissa ja kaksi nuorisotyössä. Kyselyyn vastanneista ammattilaisista kaksi työskenteli virallisesti asukastalotyössä, kaksi nuorisotyössä ja kolme leikkipuistossa. Aineistoni keräsin huhti- ja toukokuussa v.2015. Käsittelin aineistoni teoriaohjaavasti teemoittelemalla ja aineiston analyysilla. Pyrin luomaan kokonaiskuvan aiheestani ihmisten omien kokemuksien ja teorian vuo-ropuhelulla. Näin muodostin johtopäätökset tarkastelemalla fenomenologisesti käsillä olevaa ilmiötä.
Tutkimuskysymykseni olivat: Kuinka nuorisotyön, leikkipuiston sekä asukastalon kävijät kohtaavat asukastalolla? Miten leikkipuiston, nuorisotyön ja asukastalon kumppanuus näkyy yhteisessä tilassa ja toiminnassa? Kysymykset olivat tavallaan erillisiä, mutta pian tulosten tarkastelun aikana huomasin, että ne olivat hyvin tiiviissä, vastavuoroisessa suhteessa toisiinsa. Kokonaisvaltainen kohtaaminen edellytti toimijoiden kumppanuutta ja samalla leikkipuiston, nuorisotyön sekä asukastalon kumppanuus näkyi yhteisessä tilassa ja toiminnassa kun asukkaat kohtasivat toisensa.
Muihin ihmisiin tutustuminen kohtaamisten kautta oli kaikkia haastattelemiani yhdistävä merkitykselliseksi koettu asia. Toinen tärkeä kohtaamisen mahdollistumiseen ja onnistumiseen koettu tekijä oli vapaaehtoisuus. Toimijoiden kumppanuutta pidettiin hyvänä ja eri tahoja tukevana osana toimintaa, mutta kumppanuus olisi sujunut entistä paremmin, jos eri tahojen viestintätavoista olisi sovittu yhdessä tarkasti. Keskeiset tulokset asukastalon merkityksestä kokosin Asukastalokuvaan, jonka seitsemän tärkeintä, elementtiä olivat: matalan kynnyksen paikka, ihmiset, kohtaaminen, yhteisö ja yhteisöllisyys, kumppanuus, vapaaehtoisuus ja toiminnan läpinäkyvyys. Näistä aineksista syntyi kotoisa, avoin, suvaitsevainen kohtaamispaikka kaikille ihmisille.
Avainsanat: Asukastilat, nuorisotyö, leikkipuistot, kohtaaminen, yhteistyö, yhteisöllisyys, kumppanuus, laadullinen tutkimus, kansalaistoiminta