Lapsen kiusaavan käytöksen puheeksi ottaminen vanhempien kanssa : Päiväkodin työntekijöiden näkemyksiä lasten välisestä kiusaamisesta ja siitä puhumisesta vanhemmille
Ylisirniö, Laura (2015)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Ylisirniö, Laura
Lapin ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112317249
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112317249
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tavoitteena oli kuulla lastentarhanopettajien näkemyksiä, ajatuksia ja mielipiteitä siitä, millaista olisi ottaa puheeksi lapsen kiusaava käytös tämän vanhempien kanssa. Aiheesta keskustelu on tärkeää, jotta voitaisiin mahdollisimman hyvin puuttua lasten väliseen kiusaamiseen ja ennaltaehkäistä sitä. Opinnäytetyöni merkitys alalle on se, että päiväkodin työntekijät voivat sitä lukiessaan huomata, että muillakin on samanlaisia tuntemuksia kuin heillä ja ettei kiusaamisesta puhumista kannata pelätä. Toteutin opinnäytetyön laadullisena kertatutkimuksena, jossa tutkimusmetodina käytin henkilökohtaista kolmeen tutkimusongelmien mukaiseen teemaan jaettua haastattelua. Nämä kaksi haastattelua toimivat tutkimusaineistona, jonka analysointiin käytin teemoittelua. Teoreettisena viitekehyksenä olivat erilaiset kirjat ja verkkolähteet, lehdet ja päiväkodeissa työharjoittelujeni aikana käydyt keskustelut.
Tutkimusongelmina opinnäytetyössäni ovat 1) miten lastentarhanopettajat määrittelevät lapsen kiusaavan käytöksen sekä 2) miten he puuttuisivat siihen ja kokisivat sen puheeksi ottamisen lapsen vanhempien kanssa. Opinnäytetyön orientaatioperustana on kiusaaminen todellisena ilmiönä varhaiskasvatuksessa, sen puheeksi ottaminen ja siihen puuttuminen. Tulokseksi sain, että kiusaamisesta puhuminen ei ole erityisen vaikeaa yleisellä tasolla. Yksittäisen lapsen kohdalla se saa kuitenkin miettimään, miten asia olisi paras ottaa esille. Vanhempien reaktiota ei voi tietää etukäteen ja se voi jännittää. Tärkeintä kiusaamista käsiteltäessä on hyväksyä lapsi ja nähdä tämän hyvät puolet. Lapsi ei kiusaa pahuuttaan ja ilman syytä. Kiusaava käytös vaikuttaa lapseen ja siksi aikuisia tarvitaan ottamaan asia puheeksi: se on kasvattajan velvollisuus ja lapsen etu.
Tutkimusongelmina opinnäytetyössäni ovat 1) miten lastentarhanopettajat määrittelevät lapsen kiusaavan käytöksen sekä 2) miten he puuttuisivat siihen ja kokisivat sen puheeksi ottamisen lapsen vanhempien kanssa. Opinnäytetyön orientaatioperustana on kiusaaminen todellisena ilmiönä varhaiskasvatuksessa, sen puheeksi ottaminen ja siihen puuttuminen. Tulokseksi sain, että kiusaamisesta puhuminen ei ole erityisen vaikeaa yleisellä tasolla. Yksittäisen lapsen kohdalla se saa kuitenkin miettimään, miten asia olisi paras ottaa esille. Vanhempien reaktiota ei voi tietää etukäteen ja se voi jännittää. Tärkeintä kiusaamista käsiteltäessä on hyväksyä lapsi ja nähdä tämän hyvät puolet. Lapsi ei kiusaa pahuuttaan ja ilman syytä. Kiusaava käytös vaikuttaa lapseen ja siksi aikuisia tarvitaan ottamaan asia puheeksi: se on kasvattajan velvollisuus ja lapsen etu.