2024-03-29T15:13:32Zhttps://www.theseus.fi/oai/requestoai:www.theseus.fi:10024/4742024-01-25T09:27:26Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Hakala, Lilli
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-06-02T07:05:31Z
2008-06-02T07:05:31Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200806022666http://www.theseus.fi/handle/10024/474
10024/174
Opinnäytetyössä kartoitettiin verkkovideoiden tuotantoa Satakunnan Kansan sekä muiden suomalaisten lehtien verkkosivuilla. Työssä kartoitettiin videon tekoprosessia yleisellä tasolla sekä verkkolevitykseen tarkoitetun videon erityispiirteiden kautta. Työssä on myös kartoitettu sekä Satakunnan Kansan että muiden suomalaisten sanomalehtien verkkovideotuotantoa tällä hetkellä. Työssä on myös käsitelty sanomalehtien verkkovideoiden tulevaisuutta. Kartoituksessa lähdettiin liikkeelle videokuvan perusolemuksesta, sen toteutukseen liittyvistä asioista ja verkkovideoiden tuotannon erityispiirteistä. Työssä tarkasteltiin jo julkaistua videomateriaalia sekä Satakunnan Kansan että muiden suomalaisten sanomalehtien osalta. Työssä tarkasteltiin myös videoiden tuotannon nykytilaa Satakunnan Kansan sekä muiden sanomalehtien verkkosivuilla. Verkkopalvelujen videosisältöjen teknistä ja sisällöllistä laatua pyrittiin selvittämään Satakunnan Kansan lukijapanelisteille lähetetyn kyselyn avulla. Satakunnan Kansan ja muiden sanomalehtien tulevaisuudensuunnitelmia esitettiin ja kommentoitiin lyhyesti. Esille tulleisiin asioihin pyrittiin löytämään parannusehdotuksia sekä tekijän että asiantuntijoiden avustuksella. Verkkovideoiden tuotantoa ja kehitystä varten pyrittiin kehittämään käytännön konkreettisia ideoita.
The aim of this thesis is to chart the internet video production and publishing on the Satakunnan Kansa website and on the other Finnish dailies' websites. The study charted the process of making a video and the specifics that have to do with internet video. The production of internet videos at the moment in Satakunnan Kansa and other Finnish dailies is charted in this study. This thesis also treats the future of internet videos. The charting starts from the basic structure of video, things involved in making a video and the specifics of distributing a video over internet. This study handles the videos that have already been published as well on Satakunnan Kansa's website as the other dailies' websites. The study examined the current state of publishing internet videos on the website of Satakunnan Kansa and other dailies. The quality of the videos from the technical and contential point of view was surveyed by a questionnaire sent to the reader panelists of Satakunnan Kansa. The future plans of Satakunnan Kansa and other dailies were presented and commented on briefly. The outcome was examined by the author and professionals. Concrete suggestions for production and improving the internet videos were also made.
fin
verkkojulkaiseminen
verkkoviestintä
verkkojulkaisut
video
verkkolehdet
Hyvä ja toimiva video sanomalehden verkkopalvelussa
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/474/1/Hakala%20Lilli.pdf
File
MD5
5441b3c2be16a5bb585bdc80f3ca2e26
852238
application/pdf
Hakala Lilli.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/474/4/Hakala%20Lilli.pdf.txt
File
MD5
8bf12612eaac149a12ede3adc8860279
112647
text/plain
Hakala Lilli.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5922023-12-05T11:52:58Zcom_10024_12col_10024_160892
Theseus
author
Halkosaari, Antti
organization
Laurea ammattikorkeakoulu
2008-09-08T07:27:20Z
2008-09-08T07:27:20Z
2007
http://www.theseus.fi/handle/10024/592URN:NBN:fi-fe20071383
10024/270
Kameravalvontatekniikka on muutoksessa: analogiset järjestelmät ovat muuttumassa verkkopohjaisiksi. Aikaisemmasta poikkeavat asennus- ja kaapelointitavat muodostavat haasteen järjestelmiä suunnitteleville ja asentaville tahoille. Perinteisestä analogisesta kameravalvonnasta ollaan hiljalleen siirtymässä verkkopohjaiseen hajautettuun järjestelmään. Verkkopohjaiset kameravalvontajärjestelmät ovat kuitenkin nuoria analogiseen kameravalvontaan verrattuna. Uudet ja jatkuvasti kehittyvät verkkotekniikat tuovat uusia mahdollisuuksia kameravalvontakentälle nopeaan tahtiin.
Kipinän selvitykselle antoivat opinnäytetyön toimeksiantajan ArgoSec Consulting Group Oy:n turvallisuusjohtamista koskevissa asiakasprojekteissa kohtaamat uuteen tekniikkaan liittyvät ongelmat. Asiakkaat sekä palveluntuottajat eivät välttämättä ole selvillä mitä mahdollisuuksia ja uhkia uusi tekniikka tuo; osittain tekniikka siirtyy myös it-toimijoiden tontille.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli teorialähtöisen analyysin sekä asiantuntijahaastatteluiden keinoin selventää verkkopohjaisen kameravalvonnan tekniikoita, haasteita sekä hyviä käytäntöjä. Selvitysten tuloksena syntyi kattavampi kuva uuden tekniikan tuomista mahdollisuuksista. Selvitys tarjoaa hyödyllistä tietoa esimerkiksi sähkösuunnittelijoille tai verkkopohjaisen kameravalvonnan hankintaa suunnitteleville tahoille.
Verkkopohjaisen kameravalvonnan uutuusarvo on markkinoilla kova, mutta asiakkaat odottavat myös muiden kokemuksia uudesta tekniikasta. Uusi tekniikka vaatii enemmän yhteistyötä it-toimijoiden ja turvallisuusalan yritysten välillä. Vahva verkkoosaaminen on tulevaisuudessa myyntivaltti kameravalvonnan järjestelmätoimittajilla.
Video surveillance is evolving from analog systems to distributed intelligence. Cabling types and install procedures are moving more from traditional security to information technology, which constitutes a challenge. This also creates new possibilities for design engineers and sales organizations.
Because of the fast development in network video surveillance, it is not easy to stay up to date. The thesis was commissioned by ArgoSec Consulting Group, which is a consulting firm specialized in security management and risk governance. Its consultants have experienced in their security management projects the challenges which the new technology is creating.
The purpose of this study was to clarify the technologies and policies used in network video surveillance. This thesis can be used as a source of information for video surveillance mounters, designers and salesmen. It is also useful for companies who are planning to purchase new video surveillance systems. Information was gathered by analyzing theory and interviewing the experts in the video surveillance and information technology field.
Theory and interviews showed that there are many problems to be solved within network video surveillance. Technologies of surveillance are ready to be used, but customers are not sure about the reliability of new technologies; many of them are just waiting for the others to make the decisions. Some customers are also interested in new surveillance and are making purchase decisions to get the newest technology.
New network-based surveillance also requires more co-operation between security installers and network administrators. Network knowledge will be one of the key elements for security companies in the future.
fin
All rights reserved
valvonta
yritykset
turvallisuus
toimitilat
turva-ala
kamerat
tietoverkot
kameravalvonta
Kameravalvonta muutoksessa
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/592/1/ONT_Halkosaari.pdf
File
MD5
ba57ad2d7c6d24115b054d54341bd1db
950594
application/pdf
ONT_Halkosaari.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/592/4/ONT_Halkosaari.pdf.txt
File
MD5
04e26e73ec5d093b3ebfb0189291618d
128725
text/plain
ONT_Halkosaari.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/4922024-01-25T09:33:11Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Aaltonen, Päivi
author
Katajisto, Helena
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-06-05T10:25:57Z
2008-06-05T10:25:57Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200806042705http://www.theseus.fi/handle/10024/492
10024/153
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tietoa raportoinnin ja kirjaamisen kokemuksista ja kehittämistarpeista raportointikäytännön muutoksen jälkeen erikoissairaanhoidon sisätautivuodeosastojen hoitotyöntekijöille. Tutkimustehtävien avulla selvitettiin hoitajien kokemuksia työajan käytön muutoksesta kirjallisen raportoinnin myötä. Lisäksi selvitettiin muutoksen vaikutusta kirjaamiseen, hoitajien työhön, osaston toimintaan ja päätöksentekoon. Tutkimustehtäviin kuului myös kysymys sähköisestä kirjaamisesta. Aineisto kerättiin kyselomakkeen avulla syys-lokakuussa 2007. Kyselylomake sisälsi 25 strukturoitua ja kaksi avointa kysymystä, sekä kolme muuta vaihtoehtokysymystä. Vastauksia saatiin 42 kappaletta ja vastausprosentti oli 72. Määrällinen aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Avoimien kysymyksien vastaukset luokiteltiin sisällön erittelyllä. Tuloksia havainnollistettiin kuvioiden avulla ja avointen kysymysten vastauksia suorilla lainauksilla. Tutkimuksesta saatujen tulosten mukaan raportointikäytännön muutos oli parantanut kirjaamista merkittävästi ja hoitotyöhön koettiin olevan enemmän aikaa. Tutkimustulokset antavat hyvän lähtökohdan kehittää edelleen kirjallista raportointia suullisen raportoinnin sijaan ja näitä tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa lukuraportoinnin kehittämisessä. Jatkotutkimuksena voitaisiin selvittää hoitajien kokemuksia kirjallisesta raportoinnista sähköiseen kirjaamiseen siirtymisen myötä. Lisäksi voitaisiin selvittää kokemuksia sähköisen kirjaamisen vaikutuksista hoitotyöhön.
The aim of the master´s thesis was to study information on reporting and recording experiences and on the needs to develop them after the reporting practice has changed. The study was addressed to nursing staff working on internal disease bedpatient wards within special health care. By means of the research tasks the nurses´ experiences of changed use of working hours via written reporting were explored. In addition, the impact of the change on recording, on the nurses´ work, on the functioning of the ward and on decision-making was looked into. One of the research tasks also dealt with the issue of electronic recording. The material was gathered by means of a questionnaire in September and October, 2007. The questionnaire contained 25 structured and two open questions as well as three alternative questions. 42 responses were returned, the response rate being 72 %. The quantitative material was analyzed using statistical methods, and the responses to the open questions were classified by means of content analysis. The findings were illustrated by using figures and the responses to the open questions with direct quotations. The results showed that the change in the reporting practice had considerably improved recording, and that there was more time to be devoted to nursing. The results provide a good basis for further development of written reporting instead of oral reporting, and these results can be utilized in the future to develop numerical reporting. A topic for further research could focus on nurses´ experiences of written reporting as electronic recording is introduced. Also, experiences of the effects of electronic recording on nursing could be studied.
fin
hoitotyö
kirjaaminen
jatkuvuus
raportointi
Hoitotyöntekijöiden kokemuksia raportointikäytännön muutoksesta erikoissairaanhoidossa
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/492/1/aaltonen_katajisto.pdf
File
MD5
b68a7206776fb1458fa874feccbf33da
377875
application/pdf
aaltonen_katajisto.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/492/4/2008_samk_sote_aaltonen_paivi_katajisto_helena.pdf.txt
File
MD5
0127a9bb726cbf7aa8969323d16a09b5
101157
text/plain
2008_samk_sote_aaltonen_paivi_katajisto_helena.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/4912024-01-25T09:27:27Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Silander, Merja
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-06-05T08:51:34Z
2008-06-05T08:51:34Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200806052710http://www.theseus.fi/handle/10024/491
10024/159
Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa työssä käyvien MS-tautia sairastavien 25-40-vuotiaiden kokemuksista työterveyshuollon toiminnasta oman työssä selviytymisensä tukena. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka moni tästä ikäryhmästä on työelämässä, minkälaiseksi vastaajat kuvaavat työkykyään ja millaisia ongelmia heillä on työssä selviytymisessään. Tarkoituksena oli myös selvittää käyttävätkö työssä olevat 25-40-vuotiaat MS-tautia sairastavat työterveyshuoltopalveluja, millaisissa tilanteissa he ovat asioineet työterveyshuollossa ja minkälaista tukea he toivovat työterveyshuollolta työssä selviytymiseen. Tarkoituksena oli myös selvittää, kuinka hyödyllisenä MS-tautia sairastavat kokevat työterveyshuollon toiminnan.
Tutkimusaineisto kerättiin postitse lähetetyn kyselylomakkeen avulla, jossa oli sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Menetelmällä saatiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusaineistoa. Strukturoitujen kysymysten vastaukset analysoitiin Tixel-ohjelmaa käyttäen. Avointen kysymysten vastauksista laskettiin samaa tarkoittavat vastaukset yhteen ja ne kuvattiin kvantitatiivisesti sekä suoria lainauksia käyttäen.
Kyselylomake lähetettiin helmikuussa 2008 MS-yhdistysten 25-40-vuotiaille jäsenille (n=1099). Kyselyyn vastasi 444 henkilöä, joten vastausprosentiksi tuli 40. Vastaajista 71% oli työelämässä. 52% vastaajista kuvasi itsensä täysin työkykyisiksi. Jonkin verran alentuneeksi työkykynsä kuvasi 35% vastaajista. 41%:lla ei ollut minkäänlaisia työssä selviytymisen ongelmia. 34%:lla vastaajista työssä selviytymistä vaikeutti sairaudesta johtuva ongelma.
87 % vastaajista oli asioinut työterveyshuollossa. Yleisimmät käynnin syyt olivat oma terveys ja terveystarkastus työhön tullessa. Välttämättömänä tai hyödyllisenä työterveyshuollon toiminnan koki lähes puolet vastaajista (43%). Eniten toivottiin terveydentilan ja työssä selviytymisen seurantaa ja työolosuhteisiin vaikuttamista, työpaikkakäyntejä, työolojen arviointia ja toimenpide-ehdotuksia käyntien pohjalta.
The aim of this study was to find out what kind of experiences 25-40 years old working members of MS Society have about occupational health care. The purpose of this study was to find out how many of this age group is working, what kind of working ability they have and what kind of problems they have when they work. Another purpose was to find out, if this group of people uses occupational health care, in what kind of situations they use services and what kind of support they hope from occupational health scare. The aim was also to find out how useful they consider occupational health care.
A questionnaire was used for collecting the data. The questionnaire was posted to the respondents and it included both structured and open questions. This method produced both qualitative and quantitative research data. Tixel programme was used for analysing the answers of the structured questions. For open questions, answers with the same meaning were summed up and presented in a quantitative way.
The questionnaire was mailed to the 25-40 years old members of MS society
(n=1099) in February 2008. The questionnaire was answered by 444 respondents and the response rate was 40%. 71% of the respondents were working. 52% of the respondents have completely good working ability. 35% of the respondents had some problems with their ability to work. 41% of the respondents did not have any problems in their work. 34% of the respondents find that Multiple Sclerosis made work difficult.
87% of the respondents answered that they had used occupational health care. The most usual reasons for visiting occupational health service were personal health and physical examination in the beginning of the new employment. Almost half of the respondents (43%) consider occupational health care necessary and useful. The respondents expressed a wish that occupational health care should follow their health, visit the workplace, evaluate the working conditions there and make new and relevant proposals for improving the working conditions.
fin
MS-tauti
työterveyshuolto
työkyky
MS-tautia sairastavien kokemuksia työterveyshuollon toiminnasta työssä selviytymisen tukena : kyselytutkimus 25-40-vuotiaille MS-tautia sairastaville
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/491/1/2008_samk_sote_silander_merja.pdf
File
MD5
0de7371c261c49b1d61a4d0eff672281
463272
application/pdf
2008_samk_sote_silander_merja.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/491/4/2008_samk_sote_silander_merja.pdf.txt
File
MD5
fb9ede1cb3569ce62c1a20a40807f162
184893
text/plain
2008_samk_sote_silander_merja.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/4932024-01-25T09:37:48Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Levola, Johanna
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-06-05T10:26:03Z
2008-06-05T10:26:03Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200806052711http://www.theseus.fi/handle/10024/493
10024/169
Tämän opinnäytetyön aiheena oli kehittää autettuun ja ohjattuun kehitysvammaisten asuntola Apolloon tilapäisasumisenjakso, joka vastaisi paremmin asiakkaiden heidän omaistensa ja asuntolan työntekijöiden toiveita. Opinnäytteen liitteenä ovat tekemäni tilapäisasumisen perehdytyskansio, ja siihen liittyvät liitteet jossa esittelen tilapäisjakson toimintamallin. Tarve tilapäisasumiselle on kasvava kehitysvammaisten huoltajien ikääntyessä ja väestön eläessä yhä vanhemmiksi parantuneen sairaanhoidon myötä. Opinnäytteessä selvitettiin, miten tilapäisasumisen käyttäjien ja asuntolan vakituisen henkilökunnan mielipiteet tilapäisasumisen toimivuudesta ja hoidon laadusta erosivat toisistaan. Opinnäytteessä selvitettiin myös kehittämisideoita tilapäisasumisen jaksolle. Opinnäytteen kyselystä saatuja tietoja käytettiin hyväksi työn toiminnallisessa osassa, jossa kyselyyn pohjautuen luotiin tilapäisasumiseen toimiva asumisjakso. Opinnäytteen teoreettisessa osuudessa käsiteltiin kehitysvammaisuutta yleisesti, kehitysvammaisten asumisen vaiheita Suomessa, kehitysvammaisen ihmisen toimintakykyä ja hoitavan henkilökunnan työtapoja ja työtapoihin liittyviä eri menetelmiä ja teorioita. Teoreettisessa osuudessa on myös Porin kaupungin vammaispalvelutoimiston, Satakunnan erityishuoltopiirin sekä kuntouttavan työtoiminnan kuvaus. Opinnäytteen toiminnallisena osana työssä toteutettiin asuntola Apolloon laatukäsikirja eli perehdytyskansio. Kansio sisältää kuvauksen asiakkaan hoitojaksosta tilapäisasumisenjaksolla. Kansio sisältää teemoittain eteneviä idearunkoja sekä asiakkaalle, että hoitavalle henkilökunnalle. Kansiossa kuvataan myös asiakkaan kanssa ennen jakson alkua oleva alkutapaaminen, jaksolle haluttujen tavoitteiden laatiminen sekä asiakkaan vastaanottaminen asuntolaan. Opinnäytteen projektin tuloksena syntynyttä laatukäsikirjaa ja siihen liittyviä dokumentteja hyödynnetään Porin kaupungin Sosiaalitoimiston Vammaispalvelutoimistossa, sekä itse jaksolla tilapäisasumisen yksikön henkilökunnan perehdytykseen.
The aim of the present bachelor´s thesis was to develop such a period of temporary living for the residential home Apollo where mentally retarded people receive help and guidance that would better fulfill the needs of the clients, their relatives and the residential home employees. An orientation folder for temporary living and its appendages in which I introduce a functional model for temporary living have been attached to the graduate thesis. There is a growing need for temporary living in residential homes, as the guardians of people with mental retardation age and as the population lives longer thanks to improved health care. The thesis dealt with the issue of how the opinions of temporary dwellers and of the permanent residential personnel regarding the efficiency of this form of living and treatment quality differed from one another. In the thesis, ideas for developing a period of temporary living were also discussed. The information yielded by the enquiry that was part the thesis was utilized in the functional part of the work, in which a purpose-built period of residential living based on the enquiry was accomplished. In the theoretical part of the thesis, the following topics were discussed: mental retardation in general; mentally retarded people´s residential history and arrangements in Finland; the functional capability of a mentally retarded person and the nursing personnel´s approaches to work and different methods and theories thereof. The theoretical part also includes descriptions of the agency of services for the the disabled of the city of Pori, of the Satakunta Welfare District as well as of rehabilitative work activities. As the functional part of the work a quality manual, or an orientation folder, was composed for the residential home Apollo. It contains a description of a client´s spell of treatment in a period of temporary living and thematically proceeding outlines of ideas for use by both client and nursing personnel. In the folder, the initial meeting with the client before the period begins, the drawing up of needed goals and the admittance of the client to the residential home are described. The quality manual and its attendant documents that were the results of the project are utilized both in the disability services agency of the Pori city social welfare office and during the period of temporary living in order to help orient the personnel of the unit concerned.
fin
kehitysvammaiset
asuminen
asumispalvelut
perehdytys
Tilapäisasumisen kehittäminen asuntola Apollossa
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/493/1/2008_samk_sote_johanna_levola.pdf
File
MD5
c7433e86885c7780749155f9b298651f
625581
application/pdf
2008_samk_sote_johanna_levola.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/493/4/2008_samk_sote_johanna_levola.pdf.txt
File
MD5
a3554983376d25b5a598a07ff8f36d2a
168341
text/plain
2008_samk_sote_johanna_levola.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/4942024-01-25T09:33:12Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Korpela, Kati
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-06-05T10:26:10Z
2008-06-05T10:26:10Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200806052712http://www.theseus.fi/handle/10024/494
10024/153
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Palvelukoti Vanamon hoitohenkilökunnalle opas nielemisvaikeuksien tunnistamisesta ja nielemistä helpottavista auttamismenetelmistä. Oppaan tavoitteena oli lisätä hoitohenkilökunnan valmiuksia tunnistaa nielemisvaikeuksien erilaisia oireita sekä auttaa valitsemaan oikea auttamismenetelmä ravitsemuksen turvaamiseksi. Opinnäytetyön teoreettinen osuus pohjautuu ammatilliseen kirjallisuuteen. Teoreettisessa osuudessa käsiteltiin ravitsemusta, nielemisvaikeuksien esiintymistä ja niitä aiheuttavia sairauksia ikääntymisen näkökulmasta. Käsiteltävinä aiheina oli myös nielemisvaikeuksien tunnistaminen ja nielemisvaikeuksien diagnosoinnissa käytettävät tutkimukset sekä ikääntymisen liittyvät fysiologiset ja patologiset muutokset. Lisäksi käsiteltiin auttamismenetelmiä, jotka helpottavat ruokailua ja nielemistä sekä enteraaliseen ravitsemukseen turvautuminen. Teoreettisessa osuudessa käsiteltiin myös oppaan työstämiseen liittyviä kirjallisia ohjeistuksia ja terveysaineiston laatukriteereitä, joiden mukaan opas tuotettiin.Oppaan sisältö pohjautuu tähän teoriatietoon. Oppaan sisältö valittiin kohderyhmän tarvetta vastaavaksi. Tarve selvitettiin yhteispalaverissa Palvelukoti Vanamon osastonhoitajan, yhteistyöhenkilön kanssa. Oppaan arvioinnin apuna käytettiin kyselylomaketta osoitettuna kohderyhmän henkilöille. Kyselylomakkeessa oli suljettuja ja avoimia kysymyksiä.Opinnäytetyön tekemisen lähtökohtana oli Palvelukoti Vanamon hoitohenkilökunnan tarve saada tietoa nielemisvaikeuksista ja nielemisvaikeuksien tunnistamisesta sekä nielemistä helpottavista auttamismenetelmistä ja helposti nieltävistä ruoista ja juomista. Opasta työstäessä huomioitiin kohderyhmän työnkuvaan kuuluva ruoan valmistus työyksikössään. Opinnäytetyön tuotos on 12-sivuinen opas, joka tuli henkilökunnan käyttöön keväällä 2008.
Intention of this thesis work was to create a guide in recognising problems in swallowing and alleviating swallowing for the nursing staff of Palvelukoti Vanamo. The aim of the guide was to increase the capacity of the nursing staff to recognise the symptoms of swallowing problems and to help to choose the right helping method to ensure nutrition.The theoretic part of the thesis is strongly based on professional literature. The theoretic part dealed with nutrition, appearance of swallowing problems and diseases causing them from the perspective of ageing, recognising swallowing problems and the examinations used in diagnosing, physiological and pathological changes brought by ageing and helping methods that ease eating and swallowing and also ensuring nutrition by enteral nutrition. The theoretic part dealed also with literary directions related to working the guide and the quality criterion of sanitary material, after which the guide was created.
fin
nielemishäiriöt
nieleminen
ikääntyminen
auttaminen
ravitsemus
ohjeet
Opas hoitajille nielemisvaikeuksien tunnistamisesta ja nielemistä helpottavista auttamismenetelmistä
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/494/1/2008_samk_sote_korpela_kati.pdf
File
MD5
1de7f913959e2313554bd16ec3d180cc
731596
application/pdf
2008_samk_sote_korpela_kati.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/494/4/2008_samk_sote_korpela_kati.pdf.txt
File
MD5
2d7cbaef2cbf2843f19aaf3d5836760c
168986
text/plain
2008_samk_sote_korpela_kati.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/4952024-01-25T09:37:48Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Rantala, Terhi
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-06-05T11:18:37Z
2008-06-05T11:18:37Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200806052714http://www.theseus.fi/handle/10024/495
10024/169
Tämän opinnäytetyön aiheena oli tarkastella etä-isien mahdollisuutta olla lastensa kasvattajana. Työssä keskityttiin lasten ja isien tapaamisiin ja heidän yhdessäoloon, isien kasvatusajatuksiin sekä ammatillisuutta ajatellen isien tuensaantiin. Tavoitteeksi asetettiin kartoittaa, millaista etä-isänä on kasvattaa lastaan ja ymmärtää heidän elämäänsä lastensa kasvattajana. Tutkimus toteutettiin syksyllä 2006. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusotetta. Tutkimustulokset koottiin puolistrukturoitujen kyselylomakkeiden avulla. Kyselylomake lähetettiin 25 etä-isälle, joista 12 etä-isää vastasi kyselyyn. Tutkimustuloksien tarkastelussa käytettiin induktiivista analyysia, jonka tarkoituksena on tarkastella aihetta monitahoisesti ja yksityiskohtaisesti. Opinnäytetyön tuloksissa todettiin, että etä-isä kykenee olemaan lastensa kasvattaja, jos siihen vain annetaan tilaisuus. Etä-isänä oleminen ei ole aivan yksinkertaista ja siihen vaikuttavat monet tekijät, kuten esimerkiksi huoltajuuden muoto, mahdollisuus tavata lapsia sekä äidin kanssa tekemä yhteistyö lasten kasvatuksessa. Vaikka etä-isä toimisi selkeästi kasvattajana ollessaan lastensa kanssa, ei häntä välttämättä oteta huomioon kasvattajana neuvoloissa, päivähoidossa ja kouluissa. Tutkimustuloksia tarkasteltaessa etä-isyys koettiin hyvin tärkeänä roolina elämässä. Eron jälkeen tiedostettiin isän roolin muuttuneen. Isyys koettiin selkeästi isänä olemisena eikä kaverisuhteena. Myös isyyden henkilökohtaiset heikkoudet tunnistettiin. Tutkimustuloksista kävi myös ilmi, että lyhyet tapaamiset vaikuttivat osaltaan etä-isyyden laatuun. Tuloksia tarkastellessa nähtiin kehittämiskohtia. Etä-isien ja heidän kanssaan työskentelevien tahojen välisessä yhteistyössä nähtiin parannettavaa. Myös etä-isien ja lasten muodostama perhe tulisi tunnustaa ja näin tukea paremmin lasten ja isien tapaamisia ja etä-isyyden onnistumista.
The purpose of this study was to survey father’s possibilities to raise his children, if father does not live with his children. In this study was concentrated children and fathers being together and father’s thoughts about up bringing. The aim of the study was to survey what kind of fathers, they were to their children and understood that kind of fatherhood, where fathers and children do not live together. The study was carried out in the autumn 2006. The method of the study was used a qualitative study. The material for this thesis was collected with half-structured questionnaires. The questionnaire was posted to the 25 father. Response rate was 48 per cent. It was used inductive analysis to survey the results of this study, because it was purpose to survey this study multiphase and in detail. The results showed that the fathers, who do not live their children, were able to raise their children, if they got the chance. That kind of fatherhood was not quite simple. Even if fathers would clearly be as a raiser, when they spend time with their children, it was not necessary taken them consideration an example at the school. The fathers of this study took their fatherhood very seriously. Being father was important role for them. Some development points were found as reviewing the results. The example in a co-operation between worker of social services and heath care and fathers, who do not live with their children, was seen that it needed an improvement. Also father’s, who does not live with his children, and his children as a family should recognize. That way we could support fatherhood better, when father and his children do not live together.
fin
tapaamisoikeus
kasvatus
lapsen asema
avioero
roolit
avoero
miehet
isyys
avioerolapset
Etä-isä lastensa kasvattajana
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/495/1/2008_samk_sote_rantala_terhi.pdf
File
MD5
b8e263e5ea872ad5ee107f6219cb44b5
440579
application/pdf
2008_samk_sote_rantala_terhi.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/495/4/2008_samk_sote_rantala_terhi.pdf.txt
File
MD5
fab7d3b73746db2bf46cc243cab4685e
163143
text/plain
2008_samk_sote_rantala_terhi.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/4962024-01-25T09:33:11Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Reima, Satu
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-06-06T09:39:01Z
2008-06-06T09:39:01Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200806062722http://www.theseus.fi/handle/10024/496
10024/153
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä projektina Vammalan aluesairaalaan esite, joka kertoo heidän osastostaan. Tavoitteena oli informaatiota antamalla saada Vammalan aluesairaalaan lisää opiskelijoita ja jakaa heille lisää tietoa osastosta. Opinnäytetyön aihe saatiin Vammalan leikkausosaston opiskelijavastaavalta Kirsi Pajurannalta. Opiskelijoiden mielenkiinto Vammalan leikkausosastoa kohtaan olivat esitteen lähtökohtana. Esitteen tarkoitus on luoda ennakkokäsitys Vammalan leikkausosastosta ja sen toiminnasta. Opiskelijat voivat näin ollen tutustua tulevaan harjoittelupaikkaan pienen esitteen avulla. Lisäksi lähtökohtana käytettiin teoriatietoa leikkaussalityöstä, sairaanhoitajan työstä, ja koulutuksen tuomasta vastuusta. Vammalan aluesairaalan leikkausosastoa kuvataan esitteessä myös valokuvin ja lyhyin selityksin. Opinnäytetyö koostuu kolmesta osasta. Ensimmäisessä osassa käsitellään opinnäytetyöhön liittyviä teoreettisia ja menetelmällisiä lähtökohtia. Toiseen osaan on kerätty teoriatietoa, jonka pohjalta myös esite on muodostunut. Varsinainen esite on opinnäytetyön kolmas osa.
The purpose of this thesis was to come up with student information file for the student of Vammala operating theatre. The purpose of the file is to present information by photos and brief explanations what kind of learning enviroment Vammala’s operating theatre is. With a help of this thesis students can make acquaintance to Vammala’s operating department.The premise of this final project was theoretical information about operating-theatre and responsibility that nursing education brings.Thesis consist three parts. First part agitates theory and methods. Second part is also about theory and about the booklet. The booklet is the actual third part.
fin
sairaanhoitajat
opiskelijat
harjoittelu
hoitotyö
leikkaussalit
esitteet
käytännön opetus
oppimisympäristö
aluesairaalat
Vammalan aluesairaala sairaanhoitajaopiskelijan oppimisympäristönä
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/496/1/2008_samk_sote_reima_satu.pdf
File
MD5
26cfab6cfad7959e5ba795cac7ec8745
724665
application/pdf
2008_samk_sote_reima_satu.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/496/4/2008_samk_sote_reima_satu.pdf.txt
File
MD5
9bce726ed22db1a0ba3092cfc6a4ff9c
63686
text/plain
2008_samk_sote_reima_satu.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/4982024-01-25T09:33:12Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Diefenbaugh, Tarja
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-06-09T10:33:51Z
2008-06-09T10:33:51Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200806092728http://www.theseus.fi/handle/10024/498
10024/153
Tämän opinnäytetyön aiheena oli tyypin 2 diabeteksen hoidonohjauksen laatu. Opinnäytetyöllä oli kaksi tarkoitusta. Ensimmäisenä tarkoituksena oli rakentaa mittari tyypin 2 diabeetikoiden hoidonohjauksen laadun mittaamiseen sekä toisena tarkoituksena oli kartoittaa tyypin 2 diabeetikoiden hoidonohjauksen laatua käyttämällä rakennettua mittaria. Tutkimuksessa käytetty mittari rakennettiin tyypin 2 diabeteksen hoidonohjauksen kansallisten ja kansainvälisten laatukriteerien pohjalta. Määrällinen tutkimusaineisto kerättiin laaditulla kyselylomakkeella tyypin 2 diabeetikoilta Satakunnan keskussairaalan diabetespoliklinikalla helmikuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana 2008. Aineisto analysoitiin tilastollisesti käyttäen Tixel-ohjelmaa. Tulosten perusteella tyypin 2 diabeetikot olivat tyytyväisiä saamaansa hoidonohjaukseen, mutta olivat vain osittain tyytyväisiä elämänlaatuunsa. Hoidonohjauksen suunnitelma ja riittävä hoidonohjaus eri osa-alueilta lisäsivät tyytyväisyyttä hoidonohjaukseen. Hoidonohjauksessa painotettiin keskeisiä alueita, kuten ruokavaliota, liikuntaa, painonhallintaa sekä verensokerin mittaamista ja hoitoa. Tutkimustulokset osoit-tavat, että hoidonohjauksen kehittämishaasteita oli lähinnä hoidonohjauksen suunnitelmaa, ohjaussuunnitelman sisältöä ja hoidonohjauksen tiedon soveltamista koskien. Hoidonohjauksen suunnitelmallisuus yksilöllisyyden ja kirjaamisen osalta oli puut-teellista, eikä hoidonohjausta arvioitu säännöllisesti. Hoidonohjauksessa käsiteltiin niukasti lisäsairauksiin, henkiseen jaksamiseen ja vertaistukeen liittyviä asioita. Hoidonohjauksen tietojen soveltaminen ja asetettujen tavoitteiden saavuttaminen oli haastavaa.Opinnäytetyössä laadittu kyselylomake osoittautui käyttökelpoiseksi hoidonohjauksen kartoituksessa. Kyselylomaketta voidaan jatkossa hyödyntää tyypin 2 diabeteksen hoidonohjauksen suunnittelussa, kartoittamisessa ja kehittämisessä.
The aim of this study was to develop the quality of patient education for type 2 diabetes. This study had two purposes. First purpose was to develop an instrument to measure quality of patient education for type 2 diabetes. Second purpose was to evaluate the patient education they receive. The instrument used in this study was developed based on the Finnish and international quality standards for patient education for type 2 diabetes. The quantitative material was collected with the developed questionnaire at Satakunta Central Hospital diabetes clinic between the beginning of February and the end of April in 2008. The material was analysed statistically using the Tixel-programme. According to the results, people with type 2 diabetes were content with the patient education they received, but they were not content with their quality of life. Plan for individual diabetes education and sufficient patient education in different content areas added satisfaction concerning patient education. The focus of patient education was in nutritional management, physical activity, weight control, monitoring and treatment for blood glucose. The results show that challenges for developing quality patient education were in the areas of plan, content areas and application of knowledge. An individual diabetes education plan was not developed or based on individual assessment of resources. Patient education documentation was insufficient and patient education was not under regular reviewing. Patient education did not deliver enough information on complications, psychological wellbeing and support groups. Individuals with diabetes had difficulties applying the received knowledge and meeting the clinical targets. In this study the developed questionnaire was useful in evaluation of the patient education for type 2 diabetes. In the future, the questionnaire could be used in planning, evaluating and developing patient education.
fin
aikuistyypin diabetes
potilasneuvonta
terveysneuvonta
laatu
Tyypin 2 diabeteksen hoidonohjaus : Laatukriteerien toteutuminen asiakkaiden näkökulmasta
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/498/1/diefenbaugh_tarja.pdf
File
MD5
a0dac419d9ec0771aac80009cd6b683f
372434
application/pdf
diefenbaugh_tarja.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/498/4/2008_samk_sote_diefenbaugh_tarja.pdf.txt
File
MD5
9bea247347112b960bd6282bce456297
135233
text/plain
2008_samk_sote_diefenbaugh_tarja.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5002024-01-25T09:37:49Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Pietinhuhta, Jaana
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-06-12T07:19:28Z
2008-06-12T07:19:28Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200806122739http://www.theseus.fi/handle/10024/500
10024/169
Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää Porin lastensuojelun perhetyön yksikön asiakasperheiden kokemuksia perhetyön tuen vaikutuksia heidän elämänhallintaansa. Tarkoituksena oli selvittää, mitkä asiat perheen elämässä olivat muuttuneet perhetyön yksikön tuen vaikutuksesta sekä millaisia olivat perheen kokemukset yhteistyöstä perhetyöntekijöiden ja läheis- ja viranomaisverkoston kanssa.
Tutkimusaineistoni kokosin haastattelemalla kahdeksaa Porin lastensuojelun perhetyön yksikön asiakasperheen edustajaa. Aineiston keräsin marraskuussa 2005. Tutkimuksessani käytin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruumenetelmänä käytin puolistrukturoitua teemahaastattelua.
Lastensuojelun avohuollon perhetyön toimintatavat perustuvat kiinteään yhteistyöhön perheen kanssa. Asiakkuuden taustalta ilmenee monenlaisia elämänhallinnan vaikeuksia, mm. vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat ja yleinen jaksamattomuus sekä lasten ja nuorten koulunkäyntiongelmat ja rajattomuus. Perhetyön yksikön moniammatillisen tiimin tuki, ohjaus ja konkreettiset toimintatavat ovat asiakaslähtöisiä, suunniteltuja ja määräaikaisia.
Tutkimuksessani käy ilmi, että asiakasperheet kokivat perhetyön käytännönläheisen ja konkreettisen tuen auttaneen heitä eteenpäin vaikeassa elämäntilanteessa. He kokivat psyykkisten voimavarojensa selvästi lisääntyneen ja perhetilanteensa rauhoittuneen. Perhetyön yksikön tekemällä työllä näyttää siis tutkimuksen valossa olevan merkitystä perheitä voimaannuttavana avohuollon tukitoimena. Perhetyöllä saadaan perheiden tilanteisiin muutoksia, joilla voidaan turvata lasten ja nuorten oikeus turvalliseen kasvuympäristöön sekä tasapuoliseen ja monipuoliseen kehitykseen.
The purpose of this thesis is to clarify the influence of family work on the client families, and their experience of control of their situation. The goal is to define which factors in their lives have been changed as a result of the influence of family work, and to establish their experience of working together with social workers, and the individuals in their social networks.
I collected the research material by interviewing eight representatives of the client families who had received family work . The material was gathered in November of 2005. In my research I used a qualitative method. I gathered the research material by using a semi-structured theme interview.
The operational modes of the child welfare`s non-institutional social care are based on close co-operation with the family. The clients’ previous histories reveal multiple difficulties in the families’ control of life; abuse of controlled substances, mental health problems, general lack of energy, and children and adolescents with school attendance problems and with a lack of boundaries. The support, counseling, and concrete practices of the multi-professional team of family work are client-oriented, well planned and periodic.
My research shows that the client families experience was that the support of the family work helped them with their difficulties in life. They experienced that their psychological resources clearly increased, and that their family situations settled down. It is evident that the family work have had a significant role in empowering the families. Through the family work changes could be made regarding the difficult situations of the families. The childrens’ and adolenscents’ right to a safe environment to grow up in, and their right to equal and diverse development can thus be secured.
fin
lastensuojelu
perhetyö
vanhemmuus
Porin lastensuojelun perhetyön yksikön asiakasperheiden kokemuksia perhetyöstä
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/500/1/2008_samk_sote_pietinhuhta_jaana.pdf
File
MD5
c4f35d40fef466f9ec63016056be0283
933654
application/pdf
2008_samk_sote_pietinhuhta_jaana.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/500/4/2008_samk_sote_pietinhuhta_jaana.pdf.txt
File
MD5
c5edc093904e29b4ca59ff94902b763b
104390
text/plain
2008_samk_sote_pietinhuhta_jaana.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5012024-01-25T09:47:47Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Hokkanen, Anita
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-06-12T07:46:03Z
2008-06-12T07:46:03Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200806122741http://www.theseus.fi/handle/10024/501
10024/159
Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia arviointia, suunnittelua ja yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä työskentelevien kuntoutusohjaajien työssä. Lisäksi tavoitteena oli tuottaa tietoa jota voidaan hyödyntää kuntoutusohjaustoiminnan kehittämiseen ja parantamiseen Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä, sekä antaa lisätietoa lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämissuunnitelman laadintaan.Tutkimuksen lähestymistapa oli sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen. Tutkimus-aineisto kerättiin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntoutusohjaajilta kyselylomakkeella. Vastausprosentti oli 62.5 %. Aineisto analysoitiin Tixel- taulukko - ohjelmalla sekä avoimet kysymykset analysoitiin laadullisella sisällön analyysillä. Tulokset esitettiin frekvensseinä, prosentteina ja havainnollistettiin taulukoilla. Avoimien kysymysten vastauksissa käytettiin suoria lainauksia. Tutkielman teoreettisessa osuudessa käsiteltiin kuntoutusohjausta, erikoissairaanhoitoa, kuntoutusohjaajan toimenkuvaa sekä yhteistyötä. Kuntoutusohjausta käsiteltiin käytännön työn sisällön ja kuntoutusohjaajan toimenkuvan kautta. Yhteistyöstä tarkasteltiin erilaisia yhteistyötapoja eri yhteistyötahojen välillä. Kuntoutusohjaajat olivat eniten mukana asiakkaan kuntoutumisprosessin seurannassa, he tekivät pääsääntöisesti työtään asiakkaan kanssa, seuraten ja arvioiden asiakkaan kuntoutumisprosessia. Vähiten mukanaoloa oli kuntoutusprosessin kehittämistyössä sekä hoitolinjojen ja-hoitoketjujen kehittämisessä. Välitön asiakastyö näkyi asiakkaan ja kuntoutusohjaajan välisissä vuorovaikutussuhteissa. Yhteistyötä kuntoutusohjaajat tekivät eri viranomaistahojen kanssa vaihtelevasti. Yhteistyöverkosto muodostui asiakkaan tarpeista lähtien. Eniten yhteistyötä tehtiin asiakkaan ja oman organisaation muiden yksiköiden kanssa. Välillinen asiakastyö oli ensisijaisesti asiakkaan kuntoutusprosessin koordinointia ja yhteistyötä muiden tahojen kanssa.Kuntoutusohjaajien kehittämistoiveina oli itse arvioinnin kehittäminen, koulutuksen lisääminen, kuntoutusohjaajan roolin selkeyttäminen ja hallintokuntien rajojen poistaminen. Tarvetta oli myös oman työn tunnetuksi tekemiseen ja yhteistyöpalavereiden järjestämiseen yhteistyötahojen kanssa.
The topic of this bachelors thesis was to study the work performed by rehabilitation counsellors employed in the Health Care District of Southern Ostrobothnia, to produce information to be used in developing and improving rehabilitation counselling in the Health Care District of Southern Ostrobothnia and to provide additional information for drawing up a plan for arranging medical rehabilitation.The approach in the study was both quantitative and qualitative. The research material was gathered by means of a questionnaire from the rehabilitation counsellors working in the Health Care District of Southern Ostrobothnia. The response rate was 62.5 %. The material was analyzed by Tixel table programme, and the open questions were interpreted using the method of qualitative content analysis. The results were displayed in the form of frequencies and percentages and illustrated by means of tables. In the responses to the open questions direct quotations were used.The theoretical part of the thesis dealt with rehabilitation counselling, special health care, the job description of a rehabilitation counsellor and cooperation. Rehabilitation counselling was treated via the contents of practical work and the job description of a rehabilitation counsellor. Different means of cooperation with various cooperation partners were looked at.Rehabilitation counsellors were most actively involved in monitoring a client’s rehabilitation process: they worked primarily with the client, following and assessing his/her rehabilitation process. They were the least involved in improving the rehabilitation process and in developing nursing guidelines and nursing chains. Direct work with clients was seen in the contacts between client and rehabilitation counsellor. Rehabilitation counsellors cooperated with different authorities to a varying degree. The cooperation network was formed based on a client’s needs. Cooperation was most active with a client and with other units of one’s own organization. Indirect client work consisted mainly of coordinating a client’s rehabilitation process and of cooperation with other partners. The rehabilitation counsellors hoped that self-assessment could be developed, education increased and that the role of a rehabilitation counsellor would be clarified and the boundaries of administrations abolished. There was also need for making one’s own work known and for holding cooperation meetings with cooperation partners.
fin
kuntoutus
ohjaus
kuntoutusohjaajat
erikoissairaanhoito
kuntoutusohjaus
Mitä kuntoutusohjaus on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä?
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/501/1/2008_samk_sote_hokkanen_anita.pdf
File
MD5
202c36a8054efba3f6fd45b819aa7312
350216
application/pdf
2008_samk_sote_hokkanen_anita.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/501/4/2008_samk_sote_hokkanen_anita.pdf.txt
File
MD5
1fe99cb0dbd53df378889203fcf884a3
122240
text/plain
2008_samk_sote_hokkanen_anita.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5022024-01-25T09:33:12Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Pihlajaviita, Sanna
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-06-13T11:52:37Z
2008-06-13T11:52:37Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200806132752http://www.theseus.fi/handle/10024/502
10024/153
Tämän projektimaisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa koulutuskansio elvytyksestä Hatanpään kantasairaalan valvontaosastolle. Tarkoituksena oli päivittää Holopaisen (2003) Pirkanmaan ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä valvontaosastolle tekemän elvytyskansion tiedot. Tavoitteena oli tuottaa elvytysohjekansio, joka tukee osaston henkilöstön elvytystaitojen ylläpitämistä. Nopeasti aloitettu elvytys voi pelastaa ihmishenkiä ja antaa lisää hyviä elinvuosia elämään. Tutkimuksissa ja käytännön hoitotyössä on tullut esille terveydenhuollon ammattilaisten puutteita elvytystiedoissa ja -taidoissa. Osa henkilökunnasta kokee itse omaavansa puutteelliset elvytystiedot- ja taidot. Oikein suoritetulla hoitotyöllä saatetaan välttää elvytystilanteita tai niitä osataan ennakoida paremmin. Projektimainen opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Hatanpään kantasairaalan valvontaosaston osastonhoitajan ja elvytysvastaavan, Aija-Leena Raittilan kanssa. Opinnäytetyöprosessin alussa tapasimme ja loimme yhdessä tavoitteet työlle. Tavoitteena oli työn vastaavuus osaston tarpeisiin. Prosessin aikana olimme useasti yhteydessä sähköpostilla työn sisällöstä. Valmis tuotettu työ on ollut osaston henkilökunnan kommentoitavana. Elvytysohjekansion pohjana on käytetty elvytyksen Käypä hoito -suosituksia. Kansio on pyritty saamaan tiiviiksi ja helposti ymmärrettäväksi. Elvytysohjeista on tuotettu sekä kirjallinen kansio että CD:lle tallennettu PowerPoint -esitys. Opinnäytetyönä tuotetun ohjekansion tavoitteena on tukea henkilöstön elvytysosaamista, jolloin elvytys toteutuisi viiveettä ja oikein ohjeiden mukaisesti. Tulevaisuudessa henkilöstön osaamista voitaisiin kontrolloida esimerkiksi järjestämällä elvytyksestä koetilanteita. Elvytyskansiota tulisi päivittää säännöllisesti ja aina tarpeen mukaan.
The main objective of this project-like thesis was to produce an educational folder of resuscitation to the monitoring ward of Hatanpää city hospital. The aim was to update the data of the folder of resuscitation guidelines provided by Holopainen to the monitoring ward in 2003 as his thesis for Pirkanmaa university of applied sciences. The intention was to produce a folder of resuscitation guidelines that would support and maintain the staff’s resuscitation skills in the ward. If begun early, resuscitation can save lives and add good years to a person’s life.The evidence of practical nursing care and researches have shown a lack of knowledge in the resuscitation skills of the public health care professionals. Part of the staff feel that their own resuscitations knowledge and skills are inadequate. With the help of properly performed nursing practices, resuscitation situations may be avoided or they can be better anticipated.This project-like thesis has been conducted in co-operation with the head nurse of the monitoring ward of Hatanpää City Hospital and the person in charge of resuscitation practices, Aija-Leena Raittila. At the beginning of the thesis process we had a meeting during which we set goals for the folder and determined that the goal should be to adapt the folder of resuscitation guidelines to meet the needs of the ward. During the process, we often discussed the content of the work via email. The staff members of the ward have had their chance to comment on the finished product.The Finnish Current Care guidelines for resuscitation have been used as a basis for the folder of resuscitation guidelines. The intention was to make the folder comprehensible and compact. A literary folder, as well as a power point presentation stored on CD, have been made from the folder of resuscitation guidelines. Produced as a thesis, the purpose of the instructional folder is to support the resuscitation skills of the staff, to ensure that the basic life support/resuscitation would happen without delay and according to the correct instructions. In the future, the know-how of the staff could be controlled for example by arranging illustrative situations of resuscitation. The folder of resuscitation guidelines should be updated regularly and when necessary.
fin
sydämenpysähdys
elvytys
ohjeet
Hatanpään kantasairaalan valvontaosaston elvytysohjeiden päivitys Käypä hoito -suositusten mukaiseksi
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/502/1/pihlajaviita_sanna.pdf
File
MD5
b7cffc9edc4afe865306434aeec370fe
1082195
application/pdf
pihlajaviita_sanna.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/502/4/2008_samk_sote_pihlajaviita_sanna.pdf.txt
File
MD5
af0b1dfd59ae3178edfa655dafa9d191
101191
text/plain
2008_samk_sote_pihlajaviita_sanna.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5032024-01-25T09:58:21Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Tormonen, Anssi
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-06-17T12:20:32Z
2008-06-17T12:20:32Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200806172757http://www.theseus.fi/handle/10024/503
10024/163
Työn aiheena oli selvittää KTK-yritysten tulevaisuuden yhdistymis- ja yhteistyömahdollisuuksia. Tämä opinnäytetyö tehtiin tilaustyönä Kuljetuskeskusten Liitto ry:lle. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää KTK-yritysten toimitusjohtajien ja tärkeissä asemissa olevien henkilöiden mielipiteitä ja kokemuksia kyseisestä aihepiiristä. Opinnäytetyön teoriaosassa käsiteltiin brändiä, tunnettavuutta, yhteistyönperusteita, muutosta ja muutoksen onnistumisen tekijöitä. Muutoksen ja onnistumisen teoriaosat nähtiin tärkeinä, koska yhteistyöhön liittyvää kirjallisuutta ja tietämystä löytyi hyvin vähän. Opinnäytetyön tutkimusosan tiedot kerättiin lomakehaastatteluilla. Haastattelulomakkeessa oli sekä avoimia että suljettuja kysymyksiä. Lomakkeita lähetettiin 49 asianomaiselle ja vastauksia saatiin 16. Vastausprosentiksi saatiin näin ollen 33 prosenttia. Aluksi tarkoituksena oli tehdä enemmän suljettuja kysymyksiä, mutta kävi kuitenkin ilmi, että avoimet kysymykset olivat erittäin käytännöllisiä. Tutkimusten perusteella todettiin, että yhteistyöhalukkuutta löytyy. Yleinen harhaluulo oli, että yhteistyön toteuttajana toimisi Kuljetuskeskusten Liiton sijaan SKAL.
The purpose of this thesis was to investigate possibilities of future coalescence and collaboration for KTK companies. This thesis was commissioned by Kuljetuskeskusten Liitto ry. The objective of the thesis was to find out the opinions and experiences of the subject from the CEOs and persons in important positions in different KTK companies. Brand, image, collaboration, transitions and the factors of successful transition were dealth with in the theoretical part of the thesis. The transition and the factors of successful transition were seen as an important part of the thesis because literature and knowledge available was limited. The research part of this thesis was carried out with questionnaires. The questionnaires had both open-ended and closed-ended questions. The forms were sent to 49 relevant people and 16 answers were received. Therefore, the response rate was 33 per cent. Between the options of closed-ended questions and open-ended ones, the open-ended questions were found more useful and informative. The research showed willingness for collaboration. A common misconception was that the executioner of collaboration would be Finnish Transport and Logistics (SKAL) instead of Kuljetuskeskusten Liitto ry.
fin
mielipidetutkimus
yhteistoiminta
yhteistyö
haastattelututkimus
KTK-yritysten yhteistyön tulevaisuus
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/503/1/Tormonen_Anssi.pdf
File
MD5
e727ed87a8153169c2c10fdfa4f0ce80
431178
application/pdf
Tormonen_Anssi.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/503/4/Tormonen_Anssi.pdf.txt
File
MD5
fa722322154f212f098eed7d05af9879
66767
text/plain
Tormonen_Anssi.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5072024-01-25T09:33:11Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Saarinen, Anna
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-06-19T10:15:27Z
2008-06-19T10:15:27Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200806192761http://www.theseus.fi/handle/10024/507
10024/153
Perheväkivalta on lisääntynyt lähes joka vuosi ja sen uhriksi joutunut kieltää usein tapahtuneen väkivallan. Uhri hakeutuu myös harvoin itse avun piireihin. Tutkimuksissa on todettu, että kun uhrilta kysytään väkivallasta, hän usein kertoo asiasta. Siksi olisi tärkeää jo varhain puuttua yksilön terveyttä uhkaaviin tekijöihin. Tässä tutkimuksessa puhutaan perheväkivallan puheeksi ottamisesta Porin äitiys- ja lastenneuvoloissa.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia perheväkivallan puheeksi ottamista Porin äitiys- ja lastenneuvoloissa vuonna 2007. Tutkimus on kvantitatiivinen eli määrällinen. Tiedonhankintamenetelmänä käytettiin strukturoitua kyselylomaketta, joka sisälsi myös avoimia kysymyksiä. Kyselylomake suunnattiin kaikille Porin äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajille. Tulokset analysoitiin Tixel- taulukkolaskentaohjelman avulla sekä avointen kysymysten vastaukset sisällönerittelynä.
Tutkimustulokset osoittavat, että Porin äitiys- ja lastenneuvoloissa perheväkivaltaa tulee esille vähän. Näin ollen perheväkivallan puheeksi ottamista tapahtuu melko vähän. Terveydenhoitajilla on kohtalaiset tiedot perheväkivaltailmiöstä sekä eri auttamiskeinoista sosiaali- ja terveydenhuollon verkostossa. Terveydenhoitajat ottavat perheväkivallan puheeksi kysymällä ja keskustelemalla asiasta sekä käyttämällä perheväkivaltaseulalomaketta apuna. Terveydenhoitajat toivovat koulutusta väkivallasta ilmiönä, puheeksi ottamisesta sekä lisää tietoa perheväkivaltaa hoitavista tahoista.
Tutkimuksen tuloksia voisi tulevaisuudessa hyödyntää neuvolatyötä ja terveydenhoitajakoulutusta kehitettäessä. Terveydenhoitajille voisi järjestää koulutuspäivän, jossa he saisivat koulutusta perheväkivallasta, puheeksi ottamisesta sekä tietoa paikkakunnalla olevista perheväkivaltaa hoitavista tahoista. Jatkotutkimushaasteena voisi olla tutkimus perheväkivallan puheeksi ottamisesta Porin lähikuntien äitiys- ja lastenneuvoloissa. Saatuja tutkimustuloksia voisi verrata tämän tutkimuksen tuloksiin ja pohtia niiden mahdollisten eriävyyksien syitä.
Domestic violence has increased almost every year and the victims usually deny the violence which has happened. The victims rearly look for help by themselves. According the studies, the victims will tell about the violence if they are asked about it. This study is processing the bringing up domestic violence in maternity- and antenatal clinics in Pori.
The purpose of the study was to study bringing up domestic violence in maternity- and antenatal clinics in Pori. The study was quantitative. The method of the study was a structured questionnaire with open questions. The questionnaire was delivered to every public health nurses of maternity- and antenatal clinics in Pori. The results were analyzed with Tixel-chartprogram and open questions were analyzed as content analysis.
According to the study results, in the maternity- and antenatal clinics in Pori rarely face domestic violence and that is why also the bringing up the domestic violence is quite slight. The public health nurses in maternity- and antenatal clinics have quite a good knowledge of domestic violence as a phenomenon and how to help the victims together with different social- and healthcare co-operative networkers. The puplic health nurses bring up domestic violence by asking and discussing with the clients. They are also looking forward to additional education about bringing up and domestic violence as a phenomenon.
The results of this study could be used in development of the professional education of the public health nurses. It could also be challenging to study the bringing up domestic violence in maternity- and antenatal clinics in nearby regions of city of Pori.
fin
terveydenhuoltohenkilöstö
ennaltaehkäisy
äitiysneuvolat
perheväkivalta
vuorovaikutus
Perheväkivallan puheeksi ottaminen Porin äitiys- ja lastenneuvoloissa
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/507/1/2008_samk_sote_saarinen_anna.pdf
File
MD5
c515174342bfca04881dd832cb23155b
557809
application/pdf
2008_samk_sote_saarinen_anna.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/507/4/2008_samk_sote_saarinen_anna.pdf.txt
File
MD5
8a6a407ee06830b123e7be75d04928f0
108925
text/plain
2008_samk_sote_saarinen_anna.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5082024-01-25T09:27:22Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Sköld-Nurmi, Anu
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-06-19T10:17:59Z
2008-06-19T10:17:59Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200806192762http://www.theseus.fi/handle/10024/508
10024/153
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää asiakkaiden tyytyväisyyttä Rauman kansanterveystyön kuntayhtymän järjestämän rokotustilaisuuden laatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä tietoa, jonka perusteella rokotustilaisuuden laatua voidaan parantaa.
Mittarin esitestaus suoritettiin 17.10.2007 ja varsinainen tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella 24.10.2007 ja 7.11.2007 Rauman kansanterveystyön kuntayhtymän järjestämässä rokotustilaisuudessa. Kyselylomake sisälsi sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Rokotustilaisuuksissa kävi kyselykerroilla yhteensä 88 asiakasta ja vastauksia saatiin 40, joista kolme on esitestauskerralta.
Asiakkaat olivat pääasiassa tyytyväisiä Rauman kansanterveystyön kuntayhtymän järjestämän rokotustilaisuuden laatuun. Varsinkin tekninen laatu eli rokottaminen ja aseptiikka koettiin erittäin hyväksi, sen sijaan tiedonsaantiin ei oltu yhtä tyytyväisiä, mutta sekin koettiin melko hyväksi.
Toiminnallinen laatu koettiin myös pääosin hyväksi. Hoitajien asenteeseen ja käytökseen oltiin erittäin tyytyväisiä. Odotustilaa ja vastaanottotilaa asiakkaat pitivät toimivina ja rauhallisina. Rokotustilaisuus koettiin yleisesti tarpeelliseksi palveluksi. Odotusaika, aukioloaika ja sijainti aiheuttivat eniten tyytymättömyyttä.
Asiakkaiden käsitys organisaation imagosta oli melko hyvä. Yli puolet vastaajista koki oman ikäisten huomioimisen terveyspalveluiden järjestämisessä melko hyväksi ja viidennes kohtalaiseksi. Suurin osa asiakkaista piti Rauman kansanterveystyön kuntayhtymän palveluja hyvänä, vain joka kymmenes oli jokseenkin eri mieltä. Asiakkaiden Rauman kansanterveystyön kuntayhtymän järjestämille palveluille antamien kouluarvosanojen keskiarvo oli 8,8.
Asiakkaiden kehitysehdotukset palvelun laadun parantamiseksi olivat tilaisuuksien määrän lisääminen ja vapaaehtoisten rokotuksien saaminen paikanpäältä sen sijaan, että ne pitää itse hakea apteekista reseptillä.
The purpose of this Bachelor’s Thesis was to analyse customer satisfaction with the quality of the vaccination sessions organised by the Rauma Federation of Municipalities for Health Care. The objective of the study was to collect information that can be used to improve the quality of vaccination sessions.
The preliminary testing of the method of the study was carried out on 17th October 2007 and the actual research material was collected by questionnaires on 24th October 2007 and 7th November 2007, during the vaccination sessions organised by Rauma Federation of Municipalities for Health Care. The questionnaire included both open and closed questions. 88 customers participated in the vaccination sessions. Feedback was received from 40 customers, three of whom were from the preliminary testing session.
The feedback was generally positive regarding the quality of the vaccination sessions organised by the Rauma Federation of Municipalities for Health Care. The respondents were particularly satisfied with the technical quality, that is, vaccination and aseptics. However, they were not equally satisfied with the quality of the information received, although it was considered as “reasonably good.” Operational quality was mainly considered good, too. The respondents were very satisfied with the nurses’ attitude and courtesy. The waiting room and the reception were considered well designed and undisturbed. In general, vaccination sessions were considered useful. The most unsatisfactory topic areas were the time of waiting, opening hours and the location of the grounds.
The customers’ conception of the image of the organisation was reasonably good. More than half of the respondents felt that health services are organised reasonably well in regard to their own age group. The fifth of the respondents were somewhat satisfied with health services for their own age group. The services organised by Rauma Federation of Municipalities for Health Care were considered good by most of the respondents. Only one tenth of the respondents reported them as somewhat dissatisfactory. As measured by school grades, the services were given the mean value of 8.8. In order to improve the quality of the service, the customers suggested that the number of the vaccination sessions should be increased. Also, instead of having to buy the prescription vaccines at a pharmacy, the vaccines should be available in the vaccination location.
fin
asiakastyytyväisyys
laatu
rokottaminen
Rauman kansanterveystyön kuntayhtymän järjestämän rokotustilaisuuden asiakastyytyväisyyskysely
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/508/1/skold_nurmi.pdf
File
MD5
d844fe5082d8ba8f8b5cc128701d3b19
282922
application/pdf
skold_nurmi.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/508/4/2008_samk_sote_skold_nurmi_anu.pdf.txt
File
MD5
42fd8451ae47280862672786893f4987
75856
text/plain
2008_samk_sote_skold_nurmi_anu.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5102024-01-25T09:33:12Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Ahonen, Leena
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-06-23T10:33:59Z
2008-06-23T10:33:59Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200806232764http://www.theseus.fi/handle/10024/510
10024/153
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Porissa vuodesta 2005 toiminutta, Satakunnan Vanhustuki-yhdistyksen ylläpitämän Ikäihmisten neuvolan toimintaa. Kolmivuotinen projekti päättyi vuoden 2007 lopussa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada tietoa projektin vaikutuksista henkilöiden kotona selviytymiseen ja vanhusten neuvolatoiminnan tarpeellisuudesta. Kohderyhmänä olivat Satakunnan Vanhustuki ry:n ylläpitämän Ikäihmisten neuvolan asiakkaat, joita oli noin 600 henkilöä vuonna 2007.Opinnäytetyö tehtiin survey-tutkimuksena; aineisto kerättiin standardoidulla kyselylomakkeella. Lomake jaettiin asiakkaille neuvolakäyntien yhteydessä, tai se lähetettiin postissa, mikäli heille ei ollut käyntiä neuvolassa kyselylomakkeen jakeluaikana, joka oli marraskuu 2007. Tutkimuksessa käytettiin sekä laadullista tutkimusmenetelmää että määrällistä tutkimusmenetelmää. Useiden tutkimusten mukaan ikäihmiset haluavat asua kotonaan mahdollisimman pitkään, minkä mahdollistaminen on myös virallisen vanhuspolitiikan tavoite. Myös tässä Ikäihmisten neuvolan asiakkaille suoritetussa opinnäytetyön tutkimuksessa kävi selkeästi ilmi asiakkaiden tyytyväisyys tähän toimintaan, sekä se, että osaltaan neuvolatoiminta tukee ikäihmisten itsenäistä selviytymistä. Erityisen hyvänä koettiin mahdollisuus tulla käynnille neuvolan toimipisteeseen ilman ajanvarausta, ja lisäksi toimipisteen sijainti kaupungin keskustassa koettiin etuna. Neuvolan työntekijöiden suorittamat kotikäynnit koettiin hyvänä palveluna.Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalveluiden käytäntöjä joudutaan järjestelemään uudelleen. Tämän opinnäytetyön kyselyn tuloksia voidaan hyödyntää Ikäihmisten neuvolatoiminnan jatkuessa uudessa kolmivuotisessa projektissa (2008-2010). Jatkotutkimushaasteena olisi joidenkin alusta saakka neuvolatoiminnassa mukana olleiden toimintakyvyn seuranta tai neuvolatoiminnan vaikutukset toimintakykyyn.
The aim of the Bachelor’s thesis was to study the activities of an elderly people’s welfare clinic maintained by the Association for Supporting Old People in Satakunta. The three-year project terminated by the end of 2007. The feedback enquiry was designed to obtain information on how the project had affected the persons’ coping at home and, in particular, on how necessary elderly people’s welfare clinics were. The target group consisted of the clients, about 600 in 2007, of the elderly people’s welfare clinic that was maintained by the Association for Supporting Old People in Satakunta. The Bachelor’s thesis took the form of a survey, and the material was gathered by means of a standardized questionnaire. The questionnaire was handed to the clients as they were visiting the welfare clinic, or it was sent to them by post, if they did not happen to visit the clinic during the delivery of the questionnaire, which was the November of 2007. In the study both a qualitative and quantitative method were used. Several studies show that elderly people want to live at home for as long as possible, and it is also a goal of old age policy to make this possible. The study related to the Bachelor’s thesis made among the clients of the elderly people’s welfare clinic indicated clearly that clients were satisfied with these activities, and that a welfare clinic, for its part, supports elderly people’s independent coping. It was considered a big advantage that one could visit the welfare clinic without booking an appointment, and, moreover, the location of the clinic in the heart of the city was seen as positive. Home visits paid by the welfare clinic employees were regarded as good service.In future, it will be necessary to reorganize the practices of social and health care services. The results of this Bachelor’s thesis can be exploited in the new three-year project of the elderly people’s welfare clinic (2008 - 2010). Further reseach could be done among clients that have participated in the project from the beginning according the progress of their ability to function or the elderly people’s welfare clinic’s impact on their ability to function.
fin
vanhustenneuvolat
vanhukset
kotona asuminen
toimintakyky
ikääntyneet
turvattomuus
"Tämä toiminta on erittäin tarpeellista" : Tutkimus ikäihmisten kotona selviytymisen tukemisesta neuvolatoiminnan avulla
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/510/1/2008_samk_sote_ahonen_leena.pdf
File
MD5
15fd70e49b39e60c26fd04635b3ff6b7
474586
application/pdf
2008_samk_sote_ahonen_leena.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/510/4/2008_samk_sote_ahonen_leena.pdf.txt
File
MD5
d70b3c28f2d53e563bbae1c4586fe06b
159104
text/plain
2008_samk_sote_ahonen_leena.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5112024-01-25T09:37:49Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Ahonen, Petra
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-06-23T11:08:38Z
2008-06-23T11:08:38Z
2007
URN:NBN:fi:amk-200806232765http://www.theseus.fi/handle/10024/511
10024/170
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli lastensuojelun perhetyön sisällön kehittäminen Ulvilassa. Päätavoitteena oli kartoittaa perhetyöntekijöiden ammatillista osaamista Lastensuojelun perhetyön malli Ulvilassa. Kehittämistehtävät olivat: 1) perhetyön sisällön kartoittaminen lähtötilanteessa 2) täydennyskoulutus mahdollisuuksien kartoittaminen 3) täydennyskoulutuksen toteuttaminen 4) uusien työtapojen juurruttaminen käytäntöön sekä 5) lastensuojelun perhetyön uudistunut malli Ulvilassa. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä Ulvilan sosiaalitoimessa, sosiaalityön yksikössä, vuoden 2007 aikana. Kehittämistyö perustui Ulvilan sosiaalitoimessa toteutettuun projektiin Mitä on perhetyö? vuonna 2006, jonka tuloksena päädyttiin kartoittamaan perhetyön sisältöä.Kehittämistyön teoreettisessa osuudessa käsitellään perheiden ja vanhemmuuden kyvyistä huolehtia lastensa hyvinvoinnista, hoidosta ja kasvusta. Teoreettisessa osuudessa käsitellään perhetyön laajaalaisuutta ja keskitytään lastensuojelun avohuollon perhetyöhön. Kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksena. Aineistot koostuivat kohderyhmän haastatteluista, havainnoinnista, kenttäpäiväkirjasta, keskusteluista ja case- menetelmän käyttämisestä. Osana aineistonkeruumenetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Kerätyt haastatteluaineistot analysoitiin käyttämällä sisällön analyysiä. Tulokset esitetään kuvioita, taulukoita ja alkuperäisilmaisuja käyttämällä. Kehittämistyö tuki perhetyön käytännön toimintaa, jonka avulla kartoitettiin perhetyön ammatillista osaamista ja sen kautta toteutettiin täydennyskoulutuksen aloittaminen, perhetyöntekijöiden ohjauksen tehostaminen ja dokumentoinnin ohjeistaminen. Lastensuojelun avohuollon perhetyö muotoutuu omaksi yksikökseen ja Ulvilassa nousee tarve muunlaiselle perhetyölle tulevaisuudessa, josta on laadittu erikseen liitteenä oleva malli.
The purpose of this thesis was to develop the child welfare family work contents in Ulvila. The objective was to survey the family workers trade. The development tasks were 1) Survey the family work contents, 2) further education survey 3) further education realization 4) originate new methods in family work 5) a model of future family work in Ulvila. The thesis was implemented as a development project in the social work department during the whole year of 2007. The development project was based on the project what is family work? which took place in Ulvila during the year 2006.In the theoretical part of this study the resources of families and parenthood taking care of their children’s wellbeing, care and growth were examined and concentrated on the family work in child welfare.In this thesis the empirical part of the development project was implemented as action research. The study data consisted of text references, such as literature and previous project and research in the field, as well as focus group interviews, observation, field notes, discussion and case-study. The gathered data from interviews were analyzed by using content analysis. The results of the development project are presented by using the original phrases from interviews and tables.The key results from the interviews were further education, guidance, documentation and multiprofessionalism in family work.The development project supported the practice. The child welfare and family work take its form in its own department and the need for supporting type’s of family work rises in Ulvila, which is presented at the end of this thesis in the form of a chart.
fin
perhetyö
kehittäminen
lastensuojelu
dokumentointi
ohjaus
sosiaalipalvelut
koulutus
Ulvila
Voimavarana perhetyö : Ulvilan perhetyöntekijöiden kokemuksia perhetyön kehittämisestä Ulvilan malliin
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/511/1/2007_samk_sote_ahonen_petra.pdf
File
MD5
877f40cdaa129ecc3f3a25cd1829c60e
405492
application/pdf
2007_samk_sote_ahonen_petra.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/511/4/2007_samk_sote_ahonen_petra.pdf.txt
File
MD5
40d5b2f8d017414a6d1263e8cabdf865
151545
text/plain
2007_samk_sote_ahonen_petra.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5122024-01-25T09:37:49Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Ahonen, Tiina
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-06-23T11:18:04Z
2008-06-23T11:18:04Z
2007
URN:NBN:fi:amk-200806232766http://www.theseus.fi/handle/10024/512
10024/169
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin lapsilähtöistä työskentelyä lastensuojelulaitoksissa työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista lähestymistapaa, jossa ilmeni myös kvantitatiivisia piirteitä. Opinnäytetyön aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka suunnattiin kahdeksaan lastensuojelulaitokseen kuhunkin kolmelle työntekijälle. Opinnäytetyössä oli mukana neljä Porin kaupungin lastensuojelulaitosta sekä neljä Porissa sijaitsevaa yksityistä lastensuojelulaitosta. Opinnäytetyön teoriaosuudessa tarkasteltiin aluksi lapsuuden määritelmää yhteiskunta-muutoksen sekä lastensuojelulain näkökulmasta. Teoriaosuutta jatkettiin määrittelemällä lapsilähtöisyys-käsitettä erityisesti lastensuojelun näkökulmasta. Lastensuojelun sijaishuoltoa puolestaan tarkasteltiin valtakunnallisten sijaishuollon laatukriteerien avulla. Teoriaosuudessa käsiteltiin myös lastensuojelua yleisesti, vuoden 2007 lastensuojelulakiuudistusta sekä lastensuojelulaitoksissa toteutettavan työn haasteita. Opinnäytetyön tulosten mukaan lapsilähtöisyys ja sen ohella valtakunnalliset sijaishuollon laatukriteerit olivat tärkeä osa lastensuojelulaitoksissa toteutettavaa työtä. Lapsilähtöisessä työskentelyssä keskeisintä oli lapsen näkökulman huomioiminen sekä vuorovaikutus lapsen ja työntekijän välillä. Toiminnallisilla työmenetelmillä kuten peleillä ja leikeillä koettiin olevan hyvin keskeinen rooli lasten kanssa työskentelyssä. Lastensuojelulaitosta pidettiin lapselle turvallisena kasvuympäristönä ja työntekijöiden nähtiin olevan motivoituneita lasten kanssa työskentelyyn. Vuoden 2007 lastensuojelulaki koettiin pääsääntöisesti työtä vaikeuttavana ja lisäävänä. Poikkeuksena rajoitustoimenpiteet, joiden osalta lakiuudistus koettiin työtä selkiyttävänä. Tuloksista ilmeni myös muutama kehittämiskohde. Lapsilähtöisyyden tulisi ensinnäkin enemmän vakiinnuttaa asemaansa lastensuojelussa ja lastensuojelulaitoksissa. Suurin kehityskohde olisi kuitenkin, että lastensuojelulaitoksiin saataisiin enemmän työnteki-jöitä. Nykyisillä resursseilla lapsilähtöinen työskentely vaarantuu, koska työntekijät ei-vät pysty tarjoamaan lapsille aikuisen läsnäoloa niin paljon kuin haluaisivat. Lapsen huomioimista voitaisiin parantaa myös pienemmillä lapsiryhmillä, joissa olisi lisäksi mahdollisimman pieni ikähaitari. Lastensuojelulaitoksissa tulisi myös panostaa enemmän kodinomaisuuteen.
In this thesis was examined child-centeredness working in child welfare institutions from workers’ perspective. As a research method was used a qualitative approach with some quantitative features. Material of the thesis was collected by questionnaire which was directed to eight child welfare institutions, three workers in each institution. In this thesis there were four communal child welfare institutions and four private child welfare institutions which are located in Pori.At the first part of theory of the thesis was examined definition of childhood from the society transition and child welfare law. The theory was continued by determining the abstract of child-centeredness especially from child welfare institutions’ perspective. Substitute care was examined by national quality criterions of substitute care. Child welfare in general, new child welfare law of the year 2007 and challenges of work in child welfare institution were also handled in theory. According to results of the thesis child-centeredness with national quality criterions of substitute care are important parts of work in child welfare institutions. Most essential part of child-centered work was considering child’s point of view and interaction be-tween child and worker. Especially functional work methods like plays and games were seen as very essential part of working with children. Child welfare institutions were considered as a safe environment to grow with many features, and workers were seen being motivated on working with children. The child welfare law of the year 2007 was seen mostly as making difficulties and adding the work. An exception was that when it comes to restriction operations, the new law was seen more clear. Also some improvement targets were turned out from results. First of all child-centeredness should establish its place more in child welfare and in child welfare institutions. However, the biggest improvement target would be to get more workers in child welfare institutions. Child-centered work will be in danger with results of the moment because workers can’t offer children the present of an adult as much as they would want to. The child’s advantage could be advanced by smaller child groups with age difference as small as possible. Child welfare institutions should also pay attention to the home likeness.
fin
lapset
lastensuojelu
lastensuojelulaitokset
sijaishuolto
laatu
työntekijät
Lapsilähtöinen työskentely lastensuojelulaitoksissa työntekijöiden näkökulmasta
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/512/1/2007_samk_sote_ahonen_tiina.pdf
File
MD5
f30cb9e23b08a4b02e5a820f2d30e3a5
4789348
application/pdf
2007_samk_sote_ahonen_tiina.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/512/4/2007_samk_sote_ahonen_tiina.pdf.txt
File
MD5
dfeae9e2cba4c73d16a509a414aa5b26
137270
text/plain
2007_samk_sote_ahonen_tiina.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5132024-01-25T09:42:28Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Ahonkivi, Susanna
author
Holma, Anne
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-06-23T11:29:16Z
2008-06-23T11:29:16Z
2007
URN:NBN:fi:amk-200806232767http://www.theseus.fi/handle/10024/513
10024/153
Tämän projektin tarkoituksena oli järjestää virkistyspäivä 16.9.2006 Kankaanpään Seudun Reumayhdistykseen kuuluville jäsenille, jotka olivat omaishoitajia. Virkistyspäivän tavoitteena oli luoda puitteet vertaistukeen sekä antaa omaishoitajille sosiaalista tukea. Tässä projektissa sosiaalisella tuella tarkoitettiin fyysistä, emotionaalista ja tiedollista tukea. Päivän aikana omaishoitajat saisivat mahdollisuuden irtautua arjesta ja nähdä myös muita omaishoitajia. Projektin tavoitteena oli myös yhteistyö kolmannen sektorin kanssa, joka tässä tapauksessa oli Kankaanpään Seudun Reumayhdistys. Projektin käynnistymisessä oli tärkeää tehdä hyvät valmistelut, johon kuului muun muassa yhteistyötahojen selvittäminen sekä virkistyspäivän suunnittelu. Haimme tietoa omaishoitajuudesta eri lähteistä Tämä helpotti jatkossa projektin suunnittelua ja toteutusta. Virkistyspäivän sisällöksi valittiin saunominen, ruokailu, kasvo- ja jalkahieronta, seurapeli ja rentoutus. Kaikki sujui suunnitelmien ja aikataulun mukaan. Projektille asetetut tavoitteet saavutettiin. Omaishoitajat olivat kiinnostuneita ja osallistuivat aktiivisesti virkistyspäivään. Virkistyspäivän päätteeksi omaishoitajille annettiin palautekysely vastattavaksi. Saadun palautteen perusteella virkistyspäivä oli suunniteltu ja toteutettu hyvin. Palautekyselyn mukaan omaishoitajien odotukset päivästä täyttyivät. Omaishoitajat olisivat myös jatkossa kiinnostuneista vastaavanlaisista tapahtumista.
The purpose of this project was to organize a recreational day on 16th of September, 2006 for family caregivers and members of Kankaanpään Seudun Reumayhdistys. The aim of the day was to create a framework for peer support and to provide social support for the caregivers. In this project, social support referred to physical, emotional and informational support. The day provided the participants an opportunity to escape from their daily routines and to meet other caregivers. One of the aims of the project was to act in cooperation with the third sector, namely with Kankaanpään Seudun Reumayhdistys. First, the project needed to be carefully prepared and we were searching information about family caregiving from different sources. This phase included finding the cooperative partners and planning of the recreational day, which made the planning and execution of the project easier. The activities of the day included sauna, dinner, face and foot massage, parlour game and relaxation. Everything went according to plan and schedule. The aims of the project were achieved. The day was met with great interest and the participation was active. At the end of the day the caregivers were given a feedback form to fill in. According to the feedback, the recreational day was organized and carried out well. The expectations of the participants were met and the caregivers were interested in participating in similar events also in the future.
fin
omaishoitajat
virkistystoiminta
vertaistuki
"Irti arjesta" -päivä omaishoitajille
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/513/1/ahonkivi_holma.pdf
File
MD5
871d23343d35c5938d2bc6ca3025bf28
477969
application/pdf
ahonkivi_holma.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/513/4/2007_samk_sote_ahonkivi_susanna_ja_holma_anne.pdf.txt
File
MD5
2e41f9b9d46767049359d49da31b9aa6
75195
text/plain
2007_samk_sote_ahonkivi_susanna_ja_holma_anne.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5142024-01-25T09:52:50Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Annala, Ritva
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-06-23T11:44:13Z
2008-06-23T11:44:13Z
2007
URN:NBN:fi:amk-200806232768http://www.theseus.fi/handle/10024/514
10024/159
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) sosiaali- ja terveysalan opettajien kokemuksia yrittäjyysopintojen ja SAMKin yrityskiihdyttämötoiminnan toteutumisesta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjonnassa on viime vuosina tapahtunut yhteiskunnallisia muutoksia, jotka ovat tehneet mahdolliseksi yrittäjyyden lisääntymisen hyvinvointialalla. SAMKin tehtävänä on tarjota koulutusta, joka valmentaa opiskelijat työelämän tarpeita vastaaviin tehtäviin. Tutkimuksella selvitettiin sosiaali- ja terveysalan opettajien näkemyksiä yrittäjyysopintojen toteutumista. Tutkimus tehtiin sähköisesti toteutetulla kyselylomakkeella ja kyselyyn kutsuttiin sähköpostilla kaikki (N=94) sosiaali- ja terveysalan opettajat, toimialajohtaja ja koulutus- ja yksikönjohtajat. Kysymysryhmiä oli kaikkiaan kymmenen, joissa oli sekä monivalinta-, jana- ja nelikenttäkysymyksiä että mahdollisuus vapaalle tekstipalautteelle. Avoimet, vapaan tekstipalautteen vastaukset analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä soveltaen ja suljettuihin kysymyksiin annetut vastaukset kyselyssä käytetyn ohjelman tuottamien yhteenvetojen pohjalta. Kyselyyn kutsuttiin 94 opettajaa, joista kyselyyn vastasi 43 opettajaa, joten vastausprosentiksi saatiin 47,9 %. Kyselyn tuloksena todettiin, että 88,4 % vastanneista opettajista katsoi, että yrittäjyys ei kuulu heidän työvelvollisuuteensa kuuluvan opetusvelvollisuuden piiriin. Omakohtaista käytännön kokemusta yrittäjyydestä oli 42,1 %:lla opettajista. Opettajat toteavat valmiuksiaan opettaa yrittäjyyttä osin puutteellisiksi 44,7 %. Opettajilla todettiin olevan kuitenkin haluja ja valmiuksia kehittää omaa osaamistaan. Yli puolet (52,8 %) opettajista arvioi, että opetussuunnitelmassa oleva läpäisyperiaate yrittäjyysopinnoissa ei toteudu. Vajaa kolmannes (27,8 %) opettajista totesi, että yrittäjyysopintoja tulisi lisätä opetukseen ja 44,4 % todennäköisesti lisäisi yrittäjyysopintojen määrää. Erityisesti toivottiin lisää yhteistyötä alan yrittäjien kanssa. Yrityskiihdyttämötoiminnan periaatteita ei tuntenut mielestään riittävästi (77,1 %) opet-tajista mutta yli puolet heistä (57,1 %) näki sen soveltuvan sosiaali- ja terveysalan koulutukseen. Saatuja tuloksia on tarkoitus käyttää SAMKin sosiaali- ja terveysalan yrittäjyysopinto-jen sisältöjen ja erityisesti yrityskiihdyttämötoiminnan kehittämisessä sekä toimialan tutkimus ja kehittämistoiminnassa.
The purpose of the thesis was to report the experiences of the teachers of social welfare and health care in Satakunta University of Applied Sciences (SAMK) on the realisation of entrepreneurial studies and the activities of the SAMK Enterprise Accelerator. During recent years social changes have taken place in the supplies of social and health care services which has made possible an increase in entrepreneurship in welfare services. Satakunta University of Applied Sciences offers education that coaches the student to meet working life needs. The survey was made to find out the opinions of the teachers of social welfare and health care on the entrepreneurial studies. The survey was carried out by the means of an electronic questionnaire and all (N=94) teachers of social welfare and health care, the dean and the directors of the Faculty of Social Services and Health Care. There were altogether ten groups of questions with multiple choice questions, questions which were answered on lines and two-dimensional tables, as well as a possibility to give an optional feedback. The analysis of the open answers was made using an adapted material-based content analysis while the answers to closed questions were examined basing on the summary given by the applied ZEF programme. The results showed that 88,4% of the teachers said they do not see entrepreneurship belonging to their teaching duties. 42,1% of the teachers had empirical experience on entrepreurship. 44,7% of the teachers estimate their abilities to teach entrepreneurship are defective to some extent. However, the teachers were eager to develop their skills. More than half (42,1 %) of the teachers estimated that the curriculum’s penetrative principle is not carried out entrepreneurial studies. Short of one third (27,8%) of the teachers noted that entrepreneurial studies should be added to the curriculum and 44,4 % would probably increase the amount of entrepreneurial studies. Further collaboration with the entrepreneurs in social welfare was especially desired. The principles of the Enterprise Accelerator were not known to 77,1 % of the teachers but more than half of them (57,1 %) considered it adaptable to the education of social welfare. The results will be used in revising the contents of the curriculum and especially in developing the Enterprise Accelerator and the research and development activities in the Faculty of Social Services and Health Care.
fin
yrittäjyyskasvatus
ammattikorkeakoulut
sosiaaliala
terveydenhuoltoala
Yrittäjyys sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa : katsaus Satakunnan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yrittäjyysosaamiseen opettajille suunnatun kyselyn kautta
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/514/1/2007_samk_sote_annala_ritva.pdf
File
MD5
98af47036f3f5d05b8696c1346da7513
285804
application/pdf
2007_samk_sote_annala_ritva.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/514/4/2007_samk_sote_annala_ritva.pdf.txt
File
MD5
74b4213debe440f9c161f0df080900c7
144661
text/plain
2007_samk_sote_annala_ritva.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5152024-01-25T09:27:24Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Halmela, Matti
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-06-23T12:42:31Z
2008-06-23T12:42:31Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200806232769http://www.theseus.fi/handle/10024/515
10024/156
Syksyllä 2006 Maria Drockila Oy:n Ulvilan kynttiläpaja otti yhteyttä Satakunnan ammattikorkeakouluun. Kynttilöiden valmistuksessa oli ilmennyt laadullisia ongelmia. Pajassa valmistettuihin kynttilöihin oli muodostunut kuplia, minkä vuoksi tuotteita ei voitu myydä. Työ tehtiin tutkimalla kynttilöiden valmistuksessa käytettävää parafiinivahaa, sekä tutustumalla kynttiläpajojen työskentelytapoihin. Kupliintumisen lisäksi tutkimukseen kuului myös muiden laadullisten ongelmien tarkkailu. Kynttilöiden kuplat johtuvat parafiinivahaan liuenneesta ilmasta. Kupliintuminen voidaan estää kiehuttamalla parafiinistä ilma pois tai lisäämällä sulaan parafiiniin kovavahaa. Tässä tapauksessa kupliminen johtui siitä, ettei parafiiniaihioihin oltu lisätty kovavahaa. Kynttilöiden liian nopeaan jäähtymiseen esitettiin ratkaisuksi lämpöeristettyä kaappia.
Maria Drockila Inc. Ulvila's candle workshop contacted Satakunta University of Applied Sciences in autumn 2006. Quality problems had appeared in candle manufacturing. Bubbles occurred in candle surfaces which led to rejection of candles from sale. Quality properties of paraffin wax were studied as well as the control of manufacturing of candles. Besides the bubbling, the research included also other quality problem observations. Bubbles in candles are caused by dissolved air in paraffin wax. Bubbling can be prevented by boiling dissolved air off from paraffin or adding hard-wax to melted paraffin wax. In this case, the bubbling was caused by lack of added hard-wax in paraffin slabs. A heat insulated closet was offered as a solution to prevent too rapid cooling of the candles.
fin
pafariinit
kynttilät
laadunvalvonta
pafariinit
Parafiinikynttilöiden valmistuksen laatutekijöiden optimointi
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/515/1/Halmela%20Matti.pdf
File
MD5
28ab09226a5e18cc6dcadd7b11522603
13187596
application/pdf
Halmela Matti.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/515/4/Halmela%20Matti.pdf.txt
File
MD5
21462cc9a418c8a6a4a95ff353279059
39417
text/plain
Halmela Matti.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5162024-01-25T09:42:27Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Anttila, Katja
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-06-24T08:11:38Z
2008-06-24T08:11:38Z
2007
URN:NBN:fi:amk-200806242774http://www.theseus.fi/handle/10024/516
10024/159
Tässä opinnäytetyössä tutkimuskohteena oli kuuron lapsen kaksikielinen ja -kulttuurinen perhe. Tutkimuksen tavoitteena oli tehdä kuuroutta, viittomakieltä ja kuurojen maailmaa tutuksi antamalla sille kasvot - tässä tapauksessa ääni perheenjäsenten puheenvuoroissa. Toisena tavoitteena oli tehdä vammaisperheen ja kuuron lapsen perheen arkea tutuksi heidän parissaan työskenteleville ja heidän elämäänsä suunnitteleville ihmisille. Kolmantena tavoitteena on toimia eräänlaisena vertaisperheenä kirjallisessa muodossa. Tieto siitä, että muilla on samantyyppisiä vaikeuksia elämässään auttaa usein saman kohtalon kokeneita erilaisia perheitä ja niiden jäseniä voimaantumaan. Vanhemmat ja heidän perheenjäsenensä huomaavat, että heillä on oikeus vaatia viranomaisilta ja yhteiskunnalta oikeudenmukaisuutta, heillä on oikeus vaatia, että lakeja noudatetaan myös heidän kohdallaan, heillä on oikeus samanlaiseen hyvinvointiin kuin muillakin Suomen kansalaisilla perheenjäsenien vammoista tai erilaisuudesta riippumatta. Opinnäytetyö on laadullinen sosiaalinen vammaistutkimus, jonka toteutuksessa ja analysoinnissa käytettiin teemahaastattelun menetelmiä. Tutkimuksen tulokset esitettiin myös teemoittain jokainen perheenjäsen erikseen, jotta jokaisen ääni tulisi esille. Tutkimuksen viitekehyksinä oli vammaisuuden sosiaalinen malli ja osallistumisen esteet, sosiokulttuurinen näkökulma kuuroista, sekä ekokulttuurinen näkemys perheestä. Tutkimuksen tuloksia tarkasteltaessa nähdään, että vaikka perhe suhtautuu kuuroon jäseneensä samalla tavalla kuin muihinkin perheenjäseniin, niin kuuleva ympäristö rajaa kuuron ihmisen ja hänen perheensä mahdollisuuksia osallistua. Syynä tähän ovat viittomakielen taidon puute sekä asenteet. Yhden perheenjäsenen osallistumisen esteet vaikuttavat koko perheeseen. Tästä tutkimuksesta saatuja tuloksia voisi jatkossa hyödyntää kuurojen ja vammaisten sekä heidän perheidensä palveluja suunniteltaessa ja työntekijöitä koulutettaessa. Tutkimuksessa nousee tärkeäksi perheenjäsenten mielipiteen kuuntelu heidän asioistaan päätettäessä. Tutkimus tukee viranomaisten ja kuntoutustyöntekijöiden perhelähtöistä perheen kanssa yhteistyöhön pyrkivää työskentelytapaa.
In this study the research interest was a bilingual and bicultural family of a deaf child. The target of the research was to make deafness, sign language and deaf community familiar by giving it face - in this case a voice in family members discussions. The second target was to make familiar the every day life of family with disabled member or deaf child to those people, who work with the family and plan their life. The third target was to be a compairfamily in litteray form to those parents, who have got a little deaf child. The fact that others have same kind of problems often helps people to cope with their own problems. Parents and their family members will notice, that they have every right to demand justice from public authority and society. They have rihgt to demand law to be followed also in their case. They have every right to same welfare as any other citizen in Finland in spite of family members injuries or differencies. This sudy was a qualitative emancipating disability sudy which was implemented and analyzed by theme interview methods. The results of the research were also presented by themes of each family member separetely, so that everyone`s voice would be heared. The reference frame of research was the social pattern of disablement, limitation of participation, sociocultural view of deaf people and an ecocultural view of family. When examining the results it can be seen, that the environment limits deaf people`s chance to participate, even though his or her family stance toward deaf people similarly as to the other members. The reason for this are general attitudes and a lack of skills in sign language. Limitations of one family member affects entire family. The results obtained from this research could be exploited for planning services and training employees for deaf and disabled persons. The key point of this research is to hear the opinion of the family members, when deciding their matter. This research supports family - specific co - operative working routine by public authority and rehabilitation counselings.
fin
kuurot
lapset
kuulovammaiset
aistivammaiset
vammaisuus
viittomakieli
sosiaalinen käyttäytyminen
sosiaaliset suhteet
osallistuminen
Sara on kuuro : perheen puheenvuoro
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/516/1/2007_samk_sote_anttila_katja.pdf
File
MD5
f33187c04078e53cf61cb2f4cdf330be
247991
application/pdf
2007_samk_sote_anttila_katja.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/516/4/2007_samk_sote_anttila_katja.pdf.txt
File
MD5
68b84544f6148362429d68f10f72e485
201409
text/plain
2007_samk_sote_anttila_katja.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5172024-01-25T09:33:12Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Aro, Minna
author
Heimosalmi, Anu
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-06-24T08:27:52Z
2008-06-24T08:27:52Z
2007
URN:NBN:fi:amk-200806242775http://www.theseus.fi/handle/10024/517
10024/152
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Karhukuntien perusterveydenhuollon lääkäreiden vastaanottokäynnin yhteydessä toteuttamaa terveysliikuntaneuvontaa. Tutkimus toteutettiin osana Satakunnan ammattikorkeakoulun hallinnoimaa Terveysliikunnan palveluketju -projektia. Projektin tavoitteena on terveysliikunnan palveluketjun kehittäminen terveyssektorilla. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa palveluketjun nykyistä tilannetta lääkäreiden toteuttaman terveysliikuntaneuvonnan osalta. Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena, johon osallistui 25 kolmessa eri terveyskeskuksessa tai -asemassa työskentelevää lääkäriä. Tutkimuksen aineisto kerättiin postikyselyllä. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 83 %. Lääkärit suhtautuivat yleisellä tasolla positiivisesti terveysliikuntaneuvontaan. Valtaosa lääkäreistä näki lääkärin toteuttaman terveysliikuntaneuvonnan soveltuvan perusterveydenhuoltoon. Kaikki lääkärit näkivät terveysliikunnan merkityksen sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa tärkeänä. Lääkäreiden yleisin tapa antaa terveysliikuntaneuvontaa oli suullinen ohjaus. Kirjallisen ohjauksen ja fysioterapeuttien käyttö terveysliikuntaneuvonnassa oli vähäistä. Kaikki lääkärit antoivat terveysliikuntaneuvontaa, kuitenkin määrällinen toteutuminen vaihteli lääkäreittäin. Lääkärit toteuttivat vastaanotolla melko vähän liikuntaneuvontaa. Lääkäreiden kokema terveysliikuntaneuvontaan liittyvän täydennyskoulutuksen tarve vaihteli huomattavasti. Terveysliikunnan palveluketju oli harvinainen ja kuvatut ketjut olivat toisistaan eriäviä. Lääkäreiden kokema terveysliikunnan palveluketjun kehittämistarve vaihteli. Vastanneista lääkäreistä 81 % koki terveysliikunnan palveluketjun kehittämisen tarpeelliseksi.Eri organisaatioiden välillä ei näyttäisi olevan yhteistä perusterveydenhuollossa toteutettavaa terveysliikunnan palveluketjukäytäntöä. Myöskään organisaation sisäistä yhteisesti sovittua tapaa toimia tavoitteellisesti potilaan terveysliikuntatot-tumuksiin vaikuttamiseksi ei näyttäisi olevan. Tämän tutkimuksen tuloksia tullaan käyttämään suuntaa antavina tiedonlähteinä Terveysliikunnan palveluketju -projektin jatkuessa.
This thesis was exploring counselling in health-enhancing physical activity executed by doctors in Karhukunta primary health care in contact with visits in general practise. The survey was implemented as a part of Service Chain in Health-Enhancing Physical Activity -project administered by Satakunta Polytechnic High School. The target of the project is the development of service chain in health-enhancing physical activity in primary heath care. The purpose of this survey was to chart present picture of this service chain regarding to counselling in health-enhancing physical activity executed by doctors. The thesis was executed as an inquiry which was participated by 25 doctors working at three different health centres. The data was collected by posted inquiries. 83% of the receivers answered the inquiries. The doctors are well disposed towards health-enhancing physical activity in general. The greater part of doctors regarded counselling in health-enhancing physical activity executed by doctors as suitable for primary health care. All the doctors saw the meaning of health-enhancing physical activity as important part of prevention, treatment and rehabilitation of diseases. The most common way the doctors are giving counselling in health-enhancing physical activity is verbal advisement. The proportion of written advisement and use of physiotherapists in health-enhancing physical activity is insignificant. All the doctors gave counselling in health-enhancing physical activity however quantitative implementation varied between the doctors. The doctors executes counselling in health-enhancing physical activity rather a little in the general practise. The doctors saw the need for supplementary education remarkable variedly regarding to counselling in health-enhancing physical activity. The service chain of health-enhancing physical activity was rare and chains described were differing. The way doctors saw requirement for development of service chain in health-enhancing physical activity fluctuated. 81 % of the doctors who answered saw development of service chain in health-enhancing physical activity as necessary. There seems not to be a shared practise for service chain of health-enhancing physical activity realized in basic health care between different organizations. Either there seems not to be a shared way of action aiming to interact with patient's habits in health-enhancing physical activity inside the organization. The results of this survey are going to be used as indicative source of information while Service Chain in Health-Enhancing Physical Activity -project will continue.
fin
terveysliikunta
potilasneuvonta
perusterveydenhuolto
Selvitys Karhukuntien perusterveydenhuollon lääkäreiden vastaanottokäynnin yhteydessä toteuttamasta terveysliikuntaneuvonnasta
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/517/1/aro_heimosalmi.pdf
File
MD5
62f4890e2486c89befd21c371b1a5c1b
354074
application/pdf
aro_heimosalmi.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/517/4/2007_samk_sote_aro_minna_ja_heimosalmi_anu.pdf.txt
File
MD5
1b46da3a9b9361b795534e373467aa45
106137
text/plain
2007_samk_sote_aro_minna_ja_heimosalmi_anu.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5182024-01-25T09:37:48Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Ciftci, Heidi
author
Rantala, Sanna
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-06-24T08:39:17Z
2008-06-24T08:39:17Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200806242776http://www.theseus.fi/handle/10024/518
10024/169
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa joidenkin Satakunnan alueella toimivien yksityisissä ja kunnallisissa lastensuojelulaitoksissa työskentelevien sosionomien (AMK) kokemuksia omasta ammatillisesta osaamisestaan ja sen hyödyntämisestä lastensuojelulaitostyöskentelyssä. Opinnäytetyömme teoriaosuudessa käsiteltiin sosionomi (AMK) koulutusta, asiantuntijuutta, lastensuojelua yleisesti, lastensuojelulaitostyöskentelyä ja siinä käytettäviä työmenetelmiä.Työn keskeinen aineisto kerättiin lähettämällä puolistrukturoidut kyselylomakkeet valittujen lastensuojelulaitoksien sosionomeille (AMK). Kyselyt lähettiin lokakuussa 2007 ja niiden palautusaika oli kaksi viikkoa.Tulokset osoittivat, että sosionomit (AMK) kokivat hallitsevansa melko kattavasti sosionomi (AMK) koulutuksen opintosuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot. Sosionomit (AMK) osasivat mielestään hyödyntää ja soveltaa koulutuksen kautta saamia valmiuksia lastensuojelulaitostyöskentelyssä. Tulosten perusteella sosionomit (AMK) kokivat olevansa ammattitaitoisia ja omaavansa laaja-alaista osaamista. Sosionomi (AMK) koulutuksen nähtiin tarjoavan monipuolisesti resursseja sosiaalialalla toimimiseen ja vastaavan lastensuojelulaitostyöskentelyssä esiintyviin työelämän tarpeisiin. Sosionomit (AMK) näkivät kuitenkin tarpeelliseksi lisätä koulutukseen lastensuojelun lainsäädäntöön liittyviä opintoja ja käytännönläheisyyttä.Tekemästämme opinnäytetyöstä on hyötyä sosionomi (AMK) koulutuksen kehittämisessä, sosiaalialalle aikovien informoimisessa sekä kyselyyn osallistuneiden työn kehittämisessä.
The purpose of this thesis was to survey information of Bachelors of Social Services and Health Care experiences about their professional know-how and ability to use it in private and public children's homes in the area of Satakunta.In the theoretical part of this thesis was examined the education of Bachelor of Social Services and Health Care, expertism, child welfare in general, work in institutional care for children and the methods that are used in it.The central material of this thesis was gathered by sending halfstructured guestionnaire form to Bachelors of Social Services and Health Care who worked in the selected children's homes. The guestionnaire forms were sended in October 2007 and the time to response was two weeks. The results showed that Bachelors of Social Services and Health Care experienced that they knew quite well skills and information that was excluded in the study resume. Bachelors of Social Services and Health Care knew how to exploit and apply the skills they have learned through the education in children's home work. According to the results Bachelors of Social Services and Health Care felt that they are skilled and possessed wide know-how. Education of Bachelor of Social Services and Health Care was considered to offer versatile resources for working in the area of social welfare and respond the needs in children's home work. Bachelors of Social Services and Health Care experienced that education however should include more studies of child welfare legislation and should be more practical. Our thesis can be used in the development of Bachelor of Social Services and Health Care. It may be used for informing those who will apply to social welfare and it can also make use of those who participated our querry and wants to develop their work.
fin
sosionomit
valmiudet
koulutus
sosiaaliala
ammattitaito
ammattikorkeakoulut
lastensuojelulaitokset
lastensuojelu
Sosionomi (AMK) ammattilaisena lastensuojelulaitoksessa
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/518/1/ciftci_rantala.pdf
File
MD5
998dd2b4c0bd34f2f0de839f3a5ffe81
375240
application/pdf
ciftci_rantala.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/518/4/2008_samk_sote_ciftci_heidi_rantala_sanna.pdf.txt
File
MD5
3dd3b1519037286b2ded7e5f6c5f440d
163326
text/plain
2008_samk_sote_ciftci_heidi_rantala_sanna.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5202024-01-25T09:33:12Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Hämäläinen, Tiina
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-06-24T09:04:11Z
2008-06-24T09:04:11Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200806242778http://www.theseus.fi/handle/10024/520
10024/153
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Satakunnan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan Porin toimipisteen hoitotyön opiskelijoiden elintapoja. Kartoituksessa perehdyttiin ruokailu- ja liikuntatottumuksiin, alkoholin käyttöön sekä tupakointiin. Tavoitteena oli, että tieto Satakunnan ammattikorkeakoulun hoitotyön opiskelijoiden elintavoista lisääntyy, jolloin terveyden edistämistä koulutuksen aikana osataan suunnata oikein.Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Satakunnan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan Porin toimipisteen hoitotyön opiskelijat kolmelta eri vuosikurssilta. Ryhmät valittiin satunnaisesti. Tutkimusaineiston keruumenetelmänä käytettiin kyselyä. Kyselyyn vastasivat kaikki opiskelijat, jotka olivat kyselyä suoritettaessa paikalla oppitunnilla (N=71) Aineistonkeruu suoritettiin maaliskuussa 2008. Tutkimusaineisto käsiteltiin tilastollisesti käyttäen Tixel-ohjelmaa. Tutkimustulokset esitettiin sanallisesti ja havainnollistettiin kuvioiden avulla.Tulosten mukaan suurin osa (72 %) opiskelijoista ajatteli usein ruoan terveellisyyttä sitä valitessaan. Suurin osa (83 %) vastaajista söi päivän pääaterian opiskelijaruokalassa. Kasvisten, hedelmien ja marjojen syönti jäi osalla opiskelijoista (7 %) alle suositusten. Opiskelijat lisäsivät harvoin (8 %) pöydässä suolaa ruokaansa. Leivän päällä käytetyn levitteen laatu vaihteli jonkin verran.Päivittäin vapaa-ajan kuntoliikuntaa vähintään puoli tuntia harrasti vain 7 prosenttia opiskelijoista. Vastaajista hieman yli puolet (52 %) kertoi harrastavansa hyötyliikuntaa 15-30 minuuttia päivässä. Opiskelijoista suurin osa (82 %) ilmoitti liikunnan harrastamisen syyksi terveydestä ja kunnosta huolehtimisen. Opiskelijoista reilut puolet (66 %) ei tupakoinut ollenkaan. Tupakoivista suurin osa (83 %) poltti 1-10 savuketta päivässä ja suurin osa (74 %) halusi lopettaa tupakoinnin. Opiskelijoiden alkoholin käyttö painottui kuukausittaiseen käyttöön. Vastaajista reilut puolet (55 %) käytti alkoholia noin kerran kuussa tai harvemmin.Kyselyssä saatiin tietoa opiskelijoiden terveystottumuksista, jolloin koulutuksen aikana pystytään suuntaamaan terveystiedon antamista ja terveyden edistämistä oikein. Jatkotutkimushaasteena samanlaisen tutkimuksen voisi tehdä eri koulutusalojen opiskelijoille, jolloin koulutusalakohtaiset erot tulisivat näkyviin.
The purpose of the thesis was to portray the life style of healthcare students at Social and healthcare unit of Satakunta university of applied sciences located in Pori. The focus of the study was on nutritional- and exercise habits and consumption of alcohol and cigarettes. The aim of the study was to increase the amount of information on the life style of healthcare students at Satakunta University of applied sciences. This information could be used as a guideline when planning the health promotion activities during their studies. The target group of the study was healthcare students of three different classes at the Social and healthcare unit of Satakunta applied university in Pori. The groups were selected randomly. The study was conducted through a questionnaire. The questionnaire was filled in by all the students who where present in the class at the time the questionnaire was delivered (N=71). The material was collected in March 2008 and it was processed statistically with Tixel-program. The results were presented verbally and illustrated with diagrams. According to the results the majority of students (72%) often thought of health factors when choosing their food. Majority of the respondents (83%) had their primary meal at the student restaurant. Consumption of fruits and berries did not meet the recommended levels with part of the students (7%). Students only rarely added salt in their food (8%). There was some variation in the quality of the spread used on top of the bread. Only 7 percent of the students exercised at least half an hour on daily basis. Slightly more than half (52%) reported on 15-30 minutes of functional training per day. The majority of students (82%) stated the reason for exercising being general concern over health and physical condition. Over half of students (66%) did not smoke. The majority of those who did smoke (83%) smoked 1-10 cigarettes per day and majority of them (74%) wanted to quit smoking. Students’ consumption of alcohol accentuated monthly use. Over half of the respondents (55%) used alcohol once a month or less frequently. The questionnaire collected information on students’ habits concerning health issues, which can be used to correctly plan the health education and health promotion directed to students during their studies. For further studies a similar study could be conducted amongst students of different degree programs and thus differences between different units would show.
fin
opiskelijat
ammattikorkeakoulut
elintavat
terveys
ravitsemus
liikunta
päihteet
Satakunnan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan Porin toimipisteen hoitotyön opiskelijoiden elintavat
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/520/1/hamalainen_tiina.pdf
File
MD5
67bca5c261fec3ff5d1cc74c102a760a
373936
application/pdf
hamalainen_tiina.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/520/4/2008_samk_sote_hamalainen_tiina.pdf.txt
File
MD5
e87b603f5173201f62664bf9b0e12cc1
106328
text/plain
2008_samk_sote_hamalainen_tiina.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5232024-01-25T09:58:23Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Aarne, Miia
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-06-24T09:18:24Z
2008-06-24T09:18:24Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200806242781http://www.theseus.fi/handle/10024/523
10024/171
Tämän opinnäytetyön aiheena oli tuotteistaa työnantajani Elinar Oy Ltd:n toimittama IBM:n dokumenttienhallintaratkaisu tietylle kohderyhmälle. Lisäksi työn yhtenä osuutena oli dokumenttienhallintajärjestelmän myyntidemon määrittely. Tuotteistaminen eteni asiakaskohderyhmän valitsemisesta ja asiakkaan tarpeiden kartoittamisesta valmiiseen räätälöitävään tuotteeseen. Työssä pohdittiin myös tuotteistamisen yritykselle itselleen tuomia hyötyjä. Opinnäytetyön teoreettisessa osuudessa käsiteltiin konsernitason sisällönhallintaa, eli ECM-konseptia, dokumenttien- ja asianhallinnan periaatteita ja tavoitteita sekä IBM:n sisällönhallintaratkaisun (IBM DB2 Content Manager) ja dokumenttienhallintaratkaisun (IBM DB2 Document Manager) arkkitehtuureja, ominaisuuksia ja toimintoja. Näiden lisäksi teoreettisessa osuudessa käsiteltiin myös ohjelmistojen tuotteistamista yleisellä tasolla. Tuotteistamisprosessin alussa valittiin asiakaskohderyhmä ja tutkittiin siihen kuuluvia potentiaalisia asiakkaita Suomessa. Tämän jälkeen selvitettiin kohderyhmän mahdollisia liiketoimintaan ja dokumenttienhallintaan liittyviä ongelmia, joiden kautta voitiin johtaa dokumenttienhallintajärjestelmän tuomia hyötyjä asiakkaalle. Työssä selvitettiin myös Elinar Oy:n mahdollisia kilpailijayrityksiä, niiden toimintaperiaatteita, levinneisyyttä ja kokoa. Tärkeänä osana tuotteistamista oli tuotantoprosessin räätälöinti dokumenttienhallintajärjestelmille sopivaksi ja laatukriteerien asettaminen prosessin jokaiselle vaiheelle. Näiden vaiheiden seurauksena syntyy tuotannon tehokkuuden kannalta tärkeitä monikäyttöisiä komponentteja. Dokumenttienhallintajärjestelmä tuotteistettiin, koska Elinar Oy halusi selkeyttää dokumenttienhallinta -käsitettä ja tehdä tuotekeskeisestä markkinointiviestinnästä asiakaskeskeistä. Tulevaisuutta ajatellen Elinar Oy:llä on tuotteistamisen jälkeen käytössään asiakaskohderyhmälle suunnatut esitteet ja esittelymateriaalit sekä demojärjestelmä, joita voidaan hyödyntää myyntitilanteissa. Lisäksi tuotantoprosesseille asetetut laatukriteerit ohjaavat, tehostavat ja helpottavat prosessien läpivientiä ja takaavat työn hyvän laadun. Monikäyttöisiä komponentteja voidaan tarvittaessa käyttää uudelleen tulevissa dokumenttienhallintajärjestelmäprojekteissa. Tuotteistamisprosessin jälkeen Elinar Oy:n ammattitaito dokumenttienhallintajärjestelmien saralla tulee esille entistä paremmin, ja asiakas tietää saavansa laadukkaan ja testatun tuotteen, mikä pienentää tunnetta suuren riskin ottamisesta.
The purpose of this thesis was to productize an IBM document management solution, delivered by my employer Elinar Oy Ltd, for a specific target group. One part of the thesis was to specify a sales demo for a document management system. The productization proceeded from selecting a target group and listing customer requirements to a final product to be customized. The benefits of the productization for the company itself were also considered. The theoretical part of the thesis covered the concept of enterprise content management, the principles and goals of document and case management and the architecture, features and functions of IBM's content and document management solutions IBM DB2 Content and Document Manager. This part also discusses software productization in general. In the beginning of productization process a target customer group was selected and the potential Finnish customers in it were studied. After this the target group's potential issues with business and document management were analyzed, through which the customer benefits of the document management system could be determined. Also Elinar Oy's potential competitors, their operating principles, size and distribution were examined in the thesis. An important part of the productization was tailoring the production process to fit document management systems and setting quality criteria for each phase of the process. These phases produce reusable components which are important considering production efficiency. The document management system was productized because Elinar Oy wanted to clarify the concept of document management and transform their marketing from product-centered to customer oriented. After the productization Elinar Oy has marketing materials and a demo system aimed at the target customer group and they will be a benefit in a sales situation. Additionally the quality criteria set for production processes will guide, improve and ease process implementation as well as guarantee good work quality. Reusable components can be used again as needed in future document management system projects. After the solution is productized Elinar Oy's proficiency in document management systems will be even more apparent and the customer will know they are getting a tested high quality product, which will decrease the feeling of taking a risk.
fin
ohjelmistokehitys
ohjelmistoliiketoiminta
sisällönhallinta
tiedonhallintajärjestelmät
Dokumenttienhallintajärjestelmän tuotteistaminen tietyille kohderyhmille
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/523/1/Aarne%20Miia.pdf
File
MD5
153531beeefdbbf731fbac1ac1829a72
440226
application/pdf
Aarne Miia.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/523/4/Aarne%20Miia.pdf.txt
File
MD5
aa347f87b8e5e4b5d7668ea22dfd0c21
85567
text/plain
Aarne Miia.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5242024-01-25T09:37:52Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Henriksson, Maarit
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-06-24T09:25:17Z
2008-06-24T09:25:17Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200806242782http://www.theseus.fi/handle/10024/524
10024/159
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten AVH-potilaan ohjaus ja neuvonta jatkuvat AVH-yhdyshenkilön toteuttamana Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella potilaan siirtyessä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon.Opinnäytetyön teoriaosassa käsiteltiin aivoverenkiertohäiriötä, lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvaa ohjausta, neuvontaa ja kuntoutusohjausta ja niitä ohjaavia lakeja sekä ohjausta ja neuvontaa työnä. AVH-yhdyshenkilön työ eroaa selvästi kuntoutusohjaajan työstä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena kysely tutkimuksena joulukuussa 2007. Kyselyn kohderyhmänä olivat Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella perusterveydenhuollossa toimivat AVH-yhdyshenkilöt. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin avoimia kysymyksiä sisältävää kyselylomaketta. Kysely lähetettiin 13 AVH-yhdyshenkilölle, joiden yhteystiedot oli saatu Aivohalvaus- ja dysfasialiiton ylläpitämästä AVH-yhdyshenkilörekisteristä. Vastauksia tuli kahdeksalta AVH-yhdyshenkilöltä, jolloin vastausprosentiksi saatiin 61,5 %. Tulosten mukaan AVH-yhdyshenkilön työ pitää sisällään ohjausta, neuvontaa ja informaatiota aivoverenkiertohäiriöstä sairastuneelle ja hänen läheisilleen. Työ on myös ohjausta ja neuvontaa yhteistyötahoille sekä omalle työyhteisölle. AVH-yhdyshenkilö toimii kuntoutumisen prosessin seuraajana, varmistajana ja tukena. Kenelläkään vastanneista ei ollut AVH-vastaanottoa, vaan työ toteutui oman työn ohessa. AVH-yhdyshenkilöt tekevät moniammatillista yhteistyötä. Yhteistyö toteutuu muun muassa lääkärin, fysio-, toiminta-, ja puheterapeuttien, hoitajien, sosiaalitoimen, Kelan, kotisairaanhoidon ja kuntoutuslaitosten henkilökunnan kanssa. Kyselyssä kartoitettiin AVH-yhdyshenkilöiden toiveita AVH-yhdyshenkilön työn kehittämiseen. Toiveissa korostui koulutuksen tarve, työajan lisääminen AVH-yhdyshenkilötoimintaan sekä AVH-potilaan seurantamenetelmien luominen yhteistyössä niiden henkilöiden kanssa, joita sairastunut kohtaa kuntoutusprosessissaan. Kyselyn tuloksia voidaan hyödyntää AVH-yhdyshenkiltoimintaa kehitettäessä Satakunnan sairaanhoitopiirin alueen perusterveydenhuollossa.
The purpose of this Bachelor’s thesis was to find out how the counselling and guidance of a stroke patient, as carried out by a stroke counsellor, continue in the public health care in the Satakunta area.In the theory part the following topics were discussed; stroke, counselling in medical rehabilitation, guidance and rehabilitation counselling. The laws that govern the previous topics were also discussed as well as counselling and guidance as a part of a profession. A stroke councellor’s work differs greatly from a rehabilitation councellors work. This qualitative study was carried out with a questionnaire in December 2007. The target group of this study were the stroke councellors working in the public health care in the Satakunta area. The data collection method was a questionnaire with open questions. The questionnaire was sent out to 13 stroke councellors. The contact information of these councellors was derived from the stroke and dysfasia association register. Eight stroke councellors replied to the questionnaire, adding up to an overall respond percent of 61, 5.According to the results a stroke councellor’s work consists of councelling and guidance of the stroke patients and their relatives. The work also includes passing on information to other professionals and co-workers. A stroke councellor follows and supports the rehabilitation process. None of the stroke councellors had their own reception but rather worked as councellors along side their professions. The stroke councellors work as a part of a multiprofessional team. The co-operation is carried out with doctors, physio-, speech-and occupational therapists, nurses, social services, Kela, home nursing and rehabilitation centers.The issue of how the stroke councellors would like to develop their work was also addressed in the questionnaire. The following topics emerged: the need for further education, having more time to carry out stroke councellors duties and to create efficientfollow up methods in co-operation with the different professionals a stroke patients encounters.
fin
aivoverenkiertohäiriöt
ohjaus
neuvonta
kuntoutus
AVH-yhdyshenkilön rooli AVH-potilaan kuntoutusprosessissa
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/524/1/henriksson_maarit.pdf
File
MD5
d04ab2505f2736e7133bd48b6df734a4
485157
application/pdf
henriksson_maarit.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/524/4/2008_samk_sote_henriksson_maarit.pdf.txt
File
MD5
63928f6412c8ba3b22234a76cca4ce9c
178311
text/plain
2008_samk_sote_henriksson_maarit.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5252024-01-25T09:52:51Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Hurula, Virpi
author
Lönnqvist, Kirsi
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-06-24T10:13:40Z
2008-06-24T10:13:40Z
2007
URN:NBN:fi:amk-200806242784http://www.theseus.fi/handle/10024/525
10024/159
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Turun työvoimatoimiston Professin ammatillisen suunnittelun asiantuntijapalveluyksikössä vuonna 2005 olleiden asiakkaiden kuulumisia. Tarkoituksena oli kartoittaa sitä, miten asiakkaan ammatillinen kuntoutusprosessi oli edennyt Professissa ja miten se oli vaikuttanut asiakkaan ammatilliseen tilanteeseen. Tutkimuksessa selvitettiin myös asiakkaan tyytyväisyyttä Professissa saamaansa palveluun. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena syksyllä 2007. Kyselylomake lähetettiin 113 asiakkaalle. Vastauksia tuli 51 kpl, jolloin vastausprosentiksi saatiin 45%. Ammatillisen kuntoutuksen asiakkaat koostuvat ammattitaudin vuoksi alaa vaihtavista, vajaakuntoisista ja liikenne- ja tapaturman vuoksi ammatillista kuntoutussuunnitelmaa tarvitsevista asiakkaista. Toiminnan tavoitteena on henkilön ammatillisten resurssien selvittäminen, uudelleen kouluttaminen ja/tai työkokeilun ja työhönvalmennuksen kautta uuden ammatin löytyminen tai eläkeratkaisu. Tutkimukseemme vastanneista naisten ja miesten osuus jakautui tasaisesti. Iältään vastaajista suurin osa oli 41- 50 -vuotiaita. Tutkimuksestamme saatujen tulosten mukaan ammatillinen kuntoutus oli selkeyttänyt asiakkaiden tilannetta. Työttömien, sairauslomalla ja kuntoutustuella olevien määrä oli pienentynyt ammatillisen kuntoutusprosessin aikana. Asiakkaat ovat ohjautuneet opiskelemaan, uusiin työtehtäviin tai heidän työkykynsä on todettu työelämään riittämättömäksi ja he ovat saaneet eläkeratkaisun. Asiakkaiden tyytyväisyyttä Professin toimintaan kysyttiin kolmella kysymyksellä. Vastauksien perusteella näyttää siltä, että asiakas otetaan hyvin mukaan kuntoutussuunnitelman laadintaa ja he ovat melko tyytyväisiä Professista saamaansa palveluun. Lopputulokseen tyytyväisiä vastaajista oli noin puolet. Opinnäytetyömme oli Turun työvoimatoimiston Professin ammatillisen suunnittelun asiantuntijapalveluyksikön tilaustyö. Tuloksia on tarkoitus käyttää toiminnan esittelemiseen ja työn kehittämiseen.
The purpose of this dissertation is to find out the current situation of the clients who have used the services of the Vocational Planning Expert Service Unit “Professi” of Turku Employment Office during the year 2005. Our objective was to find out how the process of the vocational rehabilitation had progressed and how the rehabilitation process had affected to the professional situation of the clients. In our study we also asked the clients how satisfied they were with the services provided by Professi. The study was carried out as a quantitative survey in Autumn 2007. A total of 51 answers were received and the response rate was 45 percent. The clients in the vocational rehabilitation consist of persons who need to change their field because of an occupational disease, who have disabilities and who need a professional rehabilitation programme because of a traffic or other accident. The objective of the actions is to find out the professional resources of the clients, to give them retraining or/and to find a new profession through work-try-outs and preparatory training or to find the right pension solution for them. The share of the women and the men who answered to our survey was divided equally. The persons who answered the survey were mostly over 41 years old. According to the results of the study, the vocational rehabilitation process had clarified the clients’ situation. The number of unemployed jobseekers and persons who are on a sick leave or undergoing rehabilitation support decreased during the vocational rehabilitation process. The clients had started to study or to work in a new field, or their working capacity had been determined insufficient for working life and therefore they had retired with a pension solution. We asked three questions concerning client satisfaction with the services provided by Professi. Based on the answers, it seems that the clients were well consulted in the planning process of their rehabilitation. They were fairly satisfied with the services provided by Professi. Approximately half of the respondents was satisfied with the final result. Our dissertation was ordered by the Vocational Planning Expert Service Unit “Professi” of Turku Employment Office. The results of the study will be used for introducing and developing activities of the Unit.
fin
asiantuntijapalvelut
ammatillinen kuntoutus
asiakastyytyväisyys
kuntoutus
vajaakuntoiset
"Mitä sinulle kuuluu?" : Turun työvoimatoimiston Professin ammatillisen suunnittelun asiantuntijapalveluyksikössä vuonna 2005 olleiden asiakkaiden kuulumisia
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/525/1/hurula_lonnqvist.pdf
File
MD5
6f78a0eff553b6f4af8b1e29f004a036
463307
application/pdf
hurula_lonnqvist.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/525/4/2007_samk_sote_hurula_virpi_lonnqvist_kirsi.pdf.txt
File
MD5
d5db94209402dacc06b39fa3d1bcbbe1
157884
text/plain
2007_samk_sote_hurula_virpi_lonnqvist_kirsi.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5262024-01-25T09:33:12Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Jakonen, Eeva
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-06-24T10:35:09Z
2008-06-24T10:35:09Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200806242785http://www.theseus.fi/handle/10024/526
10024/153
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on Positiiviset ry:n internetfoorumin avulla kuvata minkälaisia elämänmuutoksia HIV-positiivisuus aiheuttaa yksilölle. Tutkimuksessa selvitetään myös millaista tukea Positiiviset ry sivuilla keskustelevat henkilöt ovat kokeneet saaneensa positiivisen HIV-diagnoosin aiheuttamaan elämänmuutokseen.Tutkimuksen tavoitteena on saada tietoa siitä, miten HIV-positiiviset kokevat elämänsä muuttuneen tartunnan jälkeen ja minkälaista tukea he ovat saaneet. Tutkimuksesta saadun tiedon avulla sairaanhoitajat pystyvät paremmin hoitamaan tartunnan saaneita ja ymmärtävät heitä paremmin.Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusotteella. Aineistonkeruumenetelmänä on sisällönanalyysi. Tutkimuksen kohdejoukkona oli Positiiviset ry:n internetsivuilla, www.positiiviset.fi, keskustelevat henkilöt. Sivuston kuudesta eri keskustelualueesta valitsin tarkemmaksi kohderyhmäksi "Positiiviset ja läheiset". Analysoitavia kommentteja oli yhteensä 53 ja ne olivat vuosilta 2004-2008.Tutkimustulosten mukaan, suurin osa tartunnan saaneista ei kokenut elämänsä muuttuneen kovinkaan paljoa. Ensimmäinen vuosi monilla meni asiaa käsitellessä ja siihen tottuessa, mutta alkushokin jälkeen monet jatkoivat elämäänsä aivan kuin aikaisemminkin. Sosiaaliset vaikutukset elämään koettiin suurimpana muutoksena, jotka liittyivät mm. parisuhteen löytämiseen ja perheen perustamisen mahdollisuuksiin.
The object of this thesis is, using the web forum of Positiiviset ry, to describe what kind of life changes being HIV positive creates for an individual. In this study, I will also find out what kind of support have people participating in the discussion on Positiiviset ry have felt to have received to the life change caused by their HIV diagnosis. The object of this study is to have knowledge on how the HIV positive individuals feel that their lives have changed after the infection and what kind of support have they been given. With the information gained from the study, nurses are better equipped to treat the persons who have the infection and to understand them better.The study was realized using qualitative measures. The method of gathering information is content analysis. The focus groups of this study are the persons participating in the discussion on the web forum of Positiiviset ry, www.positiiviset.fi. Of the six different discussion groups, I chose to focus on "Positiiviset ja läheiset" (engl. The positives and their close ones). There were 53 comments, made during the years 2004-2008, to analyze. According to the study, most of the infected don’t feel like their lives had changed that much. For many people, the first year went by dealing with the issue, but after the initial shock, continued to live their lives as before. The social ramifications were viewed as the greatest change, which included concerns about finding a relationship and the prospect of starting a family.
fin
HIV-tartunta
elämänmuutokset
HIV ja elämänmuutos diagnoosin jälkeen
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/526/1/2008_samk_sote_jakonen_eeva.pdf
File
MD5
04c4ae4e995bfcc2735c915ab0248ae9
277282
application/pdf
2008_samk_sote_jakonen_eeva.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/526/4/2008_samk_sote_jakonen_eeva.pdf.txt
File
MD5
0b2f6f213ea6f7528f257f1e976172a8
107822
text/plain
2008_samk_sote_jakonen_eeva.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5282024-01-25T09:33:12Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Juhala, Minna
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-06-26T07:52:39Z
2008-06-26T07:52:39Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200806262791http://www.theseus.fi/handle/10024/528
10024/153
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kolmivuorotyötä tekevän hoitohenkilökunnan sosiaalista hyvinvointia. Alan naisvaltaisuus, sekä epäsäännölliset työajat ja sosiaalisen elämän yhteensovittaminen houkuttivat tekemään tutkimuksen aiheesta. Aineisto koottiin maaliskuussa 2008 kyselytutkimuksena. Kyselylomakkeeseen vastasi Satakunnan keskussairaalan sisätautiosaston hoitajat. Kyselylomakkeita jäi osastolle 18 ja niistä palautui 14, joten vastausprosentiksi tuli 78. Tutkimus oli pääosiltaan kvantitatiivinen, mutta sisälsi myös kvalitatiivisen tutkimuksen piirteitä. Kyselyssä oli monivalintakysymyksiä, joissa käytettiin Likertin asteikkoa. Kysymyksiä tarkennettiin joiltakin osin avoimilla kysymyksillä. Kyselylomakkeella saadut tiedot käsiteltiin tilastollisesti Excel-ohjelmalla. Tutkimustulosten mukaan hoitohenkilökunta voi sosiaalisesti hyvin elämässään. Monet pitävät arkivapaita ja palkan mukana tulevaa lisäkorvausta hyvänä puolena vuorotyössä. Eniten sosiaalista huonovointisuutta koettiin ilta- ja viikonlopputyön suuressa määrässä ja oman vapaa-ajan yhteensovittamisessa ystävien vapaa-ajan kanssa. Kaikki vastaajista teki kolmivuorotyötä. Tutkimustulokset toimitetaan Satakunnan keskussairaalan konservatiivisen tulosalueen ylihoitajalle. Siellä tuloksia voidaan käyttää parhaaksi katsomalla tavalla sosiaalisen työhyvinvoinnin parantamiseen. Tutkimustuloksista tullaan tiedottamaan myös henkilöstölle.
The intension of this thesis was to examine the social wellness of care staff working three-shift rotation. The professions female domination, erratic working hours and social life consolidation prompted the research topic.The research was implemented during March 2008 in survey form. The recipients of the questionnaire were the nursing staff of the medical ward at Satakunta Central Hospital, in Pori. Eighteen questionnaires were distributed on the ward, and fourteen were completed and returned, giving a seventy-eight percent response rate. The research was mainly quantitative, but contained also qualitative research methods. The questionnaire was made up of multiple-choice questions, using the Likert Scale. Questions were particularised to some degree with the use of open questions. The information received from the questionnaires was statistically processed using the Excel program.The research findings show that care staff feel socially well with their work. Many feel that free time during weekdays and wage benefits are positive aspects of shift work. The most social unwellness was felt with the large amount of evening and weekend work, and the difficulties in organising their own free time with that of their friends. All of the questionnaire respondents did three-shift rotation.The research findings are to be presented to the Head Nurse of Internal Medicine at Satakunta Central Hospital. There the results can be used best to look at social wellness improvement. The staff will also be briefed on the research findings.
fin
työhyvinvointi
terveydenhuoltoala
hoitohenkilöstö
vuorotyö
Kolmivuorotyötä tekevän hoitohenkilökunnan sosiaalinen hyvinvointi
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/528/1/2008_samk_sote_juhala_minna.pdf
File
MD5
6f7cd95c42c224c303c0d0666c4a055f
183168
application/pdf
2008_samk_sote_juhala_minna.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/528/4/2008_samk_sote_juhala_minna.pdf.txt
File
MD5
8c53238c43f41d384a07fc9780d0034a
52082
text/plain
2008_samk_sote_juhala_minna.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5312024-01-25T09:33:12Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Ketko, Jenni
author
Koriseva, Marja
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-06-26T08:27:42Z
2008-06-26T08:27:42Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200806262792http://www.theseus.fi/handle/10024/531
10024/153
Opinnäytetyön aihe oli raskausajan diabetes. Opinnäytetyö käsittelee diabetesta, raskauden aikaista diabetesta sekä sen ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Projektin aiheen valitsimme, koska raskauden aikainen diabetes on yhä yleisempää odottavien äitien keskuudessa.Projektin tavoitteena oli antaa tuleville äideille tietoutta raskausajan diabeteksen ehkäisemisestä, riskitekijöistä ja hoidosta. Ensikäden tiedon raskausajan diabeteksesta äidit saavat neuvolassa terveydenhoitajalta.Tavoitteemme toteutimme luennon avulla, jonka kohderyhmäksi valitsimme odottavat äidit, erityisesti ne äidit, jotka sairastavat raskausajan diabetesta sekä äidit, joilla on riski sairastua siihen. Tuotoksena syntyi PowerPoint-ohjelmalla tehty diasarja. Projektimme hyöty oli tarkoitus kohdentaa suoraan odottaville äideille sekä neuvoloille. Myös itse tulevina terveydenhoitajina projektin kautta opimme suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan omaa ohjausta, opetusta ja neuvontaa. Palautteen luennosta keräsimme palautelomakkeen avulla.
The object of the project was gestation diabetes. The project consists of diabetes, gestation diabetes, prevention and treatment of it. We chose this project because gestation diabetes is more common among expectant mothers. The meaning of this project was to give information about prevention, risk factors and treatments of gestation diabetes to expectant mothers. The expectant mothers get their advance information from their public health nurse. The meaning of this project was to lecture to expectant mothers and especially for those mothers who has gestation diabetes and those who has a risk to get it. We made a PowerPoint-slideshow about gestation diabetes. The meaning of our project was to give information about gestation diabetes to expectant mothers. As becoming public health nurses, we learn how to plan, execute and evaluate our own guiding, teaching and consultation through this project.
fin
raskaus
diabetes
Projektityö raskausajan diabeteksesta odottaville äideille
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/531/1/ketko_koriseva.pdf
File
MD5
0e32b57940060862b232b0d46e5e553d
1350586
application/pdf
ketko_koriseva.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/531/4/2008_samk_sote_ketko_jenni_koriseva_marja.pdf.txt
File
MD5
c06b3d3db22b878ec235178b3d7e0d72
77489
text/plain
2008_samk_sote_ketko_jenni_koriseva_marja.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5322024-01-25T09:37:49Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Korell, Sanna
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-06-26T08:39:00Z
2008-06-26T08:39:00Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200806262793http://www.theseus.fi/handle/10024/532
10024/169
Opinnäytetyöni on toimintatutkimus Marjalinna-Yhteisön päihdekuntoutuksessa toteutetusta sosiaalipedagogisesta orientaatiosta ja sosiaalipedagogisista työmenetelmistä, jossa sosiaaliterapeutin työ on keskeisellä sijalla. Tutkimukseni on kvalitatiivinen, persoonani siivittämä tutkimusmatka, joka pohjautuu sosiaalipedagogiseen viitekehykseen.Marjalinna-Yhteisö on yksityinen päihdealan hoitopaikka Punkalaitumella, joka mahdollisti paikkana opinnäytetyöni toiminnan toteuttamisen. Sosiaalipedagogiikan opinto-ni käynnistivät tietoisen toimintani sosiaalipedagogisena innoittajana Marjalinna-Yhteisön sosiaaliterapeuttina. Toimijoina tutkimuksessani, itseni lisäksi, olivat Marjalinna-Yhteisön asiakkaat, jotka tutkimusaineistossani rajattiin vuonna 2007 yli kahden viikon kuntoutusjaksolla olleisiin. Toiminta, johon tutkimuksellani haettiin muutosta, piti sisällään sosiaalipedagogisen ajattelun ja sosiaalipedagogisin työmenetelmin toteutetun päihdekuntoutuksen Marjalinna-Yhteisössä.Toimintatutkimukseni on oma päihdehuollon kehittämishankkeeni, jonka suunnittelusta ja toteutuksesta vastasin. Tutkimuksellani haettiin vastauksia kysymyksiin: 1) Mikä on Marjalinna-Yhteisö, 2) mitä on sosiaaliterapeutin työ Marjalinna-Yhteisössä, 3) mitä tarkoittavat sosiaalipedagoginen orientaatio ja sosiaalipedagogiset työmenetelmät päihdekuntoutuksessa ja 4) kuinka niitä on tuotu esille Marjalinna-Yhteisössä sekä 5) miten Marjalinna-Yhteisön asiakkaat ja työntekijät ovat kokeneet sosiaalipedagogisuuden Marjalinna-Yhteisössä. Oman osallisuuteni ja siitä tekemieni havaintojen tukena sekä tuloksia arvioidessani käytin hyväksi sosiaalipedagogiikan teoriaa ja kirjallisuutta, työkavereiden haastatteluja, asiakkaiden kanssa käymiäni keskusteluja sekä palautettuja asiakaskyselyitä. Pystyin toteuttamaan toimintatutkimukseni onnistuneesti. Sain vastaukset tutkimusongelmiini ja osoitin käyttämieni sosiaalipedagogisten metodien toimivuuden osana Marjalinna-Yhteisön päihdekuntoutusta. Oppimis- ja kehitysmatkallani, Marjalinna-Yhteisön sosiaaliterapeuttina, toteutuivat opiskelemani sosiaalipedagogiikan teorian ja käytännön yhteensovittaminen näkyväksi osaksi Marjalinna-Yhteisön päihdekuntoutusta. Löytämäni sosiaalipedagogisuuden aarre tuli näkyväksi voimavaraksi, jonka hehku jää elämään ja voimannuttamaan Marjalinna-Yhteisöä kehittämishankkeeni päättyessä.
My thesis is an action study about social pedagogical orientation and social pedagocal working methods implemented in the Marjalinna-Community, a rehabilitation center for intoxicant abusers, where the work of a social therapist is in center stage. My study on it is a qualitative and based on the social pedagogical frame of reference. The Marjalinna-Community is privately owned and situated in Punkalaidun. It enabled my thesis as a site of implementation. My social pedagogical studies started my conscious activity as a social pedagogical inspirer as Marjalinna-Community’s social therapist. The active object in my study including me are the clients of the Marjalinna-Community. The study material was limited to those clients, who were having rehabilitation at the Marjalinna-Community during year 2007. The change and the visibility, which was sought by my study, included rehabilitation in the Marjalinna-Community realized by using social pedagogical mind setting and social pedagogical working methods. This is my own development project and I was responsible for its planning and implementation. With this study answers to following questions where sought:1) What is the Marjalinna-Community, 2) what is included in the work of social therapist in the Marjalinna-Community, 3) what do the social pedagogical orientation and the social pedagogical working methods mean in rehabilitation for intoxicant abusers and 4) how they have been brought out in the Marjalinna-Community as well as 5) how the clients and the employees of the Marjalinna-Community have experienced the social pedagogical aspect in the Marjalinna-Community. As a support to my observations I made, I utilized the theory and the literature of social pedagogy, as well as interviews of my colleagues, discussions with clients and feedback from client surveys.I was able to implement my study successfully. I got the answers to my study problems and I showed the functionality of the social pedagogical methods I used as a part of the Marjalinna-Community’s rehabilitation. The combining of the social theory that I have studied and its practical implementation were realized. The treasure of social pedagogy I found became a visible resource, and its glow will remain and fortify the Marjalinna-Community after my development project has ended.
fin
sosiaalipedagogiikka
päihdeongelmaiset
kuntoutus
päihdehuolto
sosiaalityöntekijät
Sosiaalipedagoginen orientaatio ja sosiaalipedagogiset työmenetelmät osana Marjalinna-Yhteisön päihdekuntoutusta
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/532/1/2008_samk_sote_korell_sanna.pdf
File
MD5
06d437dd6a6a7abee3613dcb09ae33c4
342631
application/pdf
2008_samk_sote_korell_sanna.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/532/4/2008_samk_sote_korell_sanna.pdf.txt
File
MD5
46384c82110e2b4dd314d399d310ad3d
126696
text/plain
2008_samk_sote_korell_sanna.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5332024-01-25T09:52:49Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Vuorinen, Elina
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-06-26T08:53:59Z
2008-06-26T08:53:59Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200806262794http://www.theseus.fi/handle/10024/533
10024/153
Tämä opinnäytetyö toteutettiin projektina. Projektin tarkoituksena oli valmistaa materiaalikansio metabolisesta oireyhtymästä Porin Koivulan neuvolan aikuisasiakkaille. Projektin tavoitteena oli jakaa tietoa metabolisesta oireyhtymästä sekä motivoida Koivulan neuvolan asiakkaita positiiviseen terveyskäyttäytymiseen. Kansio oli väline tähän tavoitteeseen. Kansion aihealueet muodostuivat metabolisen oireyhtymän osatekijöiden pohjalta. Osatekijöitä on neljä: ylipaino, verenpaine, kolesteroliarvot sekä heikentynyt sokerinsieto ja diabetes. Näiden lisäksi kansiossa on aloituskappale, jossa metabolinen oireyhtymä määritellään sekä lopetuskappale, joka sisältää vinkkejä motivaatioon. Kansio pyrittiin kokoamaan tiiviiksi tietopaketiksi ja siitä tehtiin motivoiva laittamalla siihen yksinkertaisia vinkkejä siitä, miten voi muuttaa käyttäytymistään terveellisempään suuntaan. Kansiosta haluttiin positiivinen, siksi se sisältää paljon iloisia kuvia ja värikkäitä otsikoita. Kansion sisällys jaettiin kuuden otsikon alle, jotka käsittelevät metabolisen oireyhtymän osatekijöitä, määritelmän ja motivoivan lopetuskappaleen. Porin Koivulan neuvolan terveydenhoitaja arvioi kansion olevan positiivinen sekä toimiva. Työn edetessä tehtiin muutoksia neuvolan toiveiden mukaisesti. Neuvola uskoi kansion palvelevan hyvin heidän asiakkaitaan. Kansio luovutettiin Porin Koivulan neuvolaan helmikuussa 2008. Kansio on paperiversion lisäksi myös cd:llä, jotta sitä voidaan tarvittaessa päivittää. Lisäksi kansion materiaalista tehtiin taitettu paperiversio, jota terveydenhoitaja voi kopioida asiakkaidensa käyttöön.
This thesis was carried out as a project. The purpose of this project was to produce material of the metabolic syndrome for the Koivula guidance centre of Pori. The goal of the project was to give information about metabolic syndrome and to motivate customers of The Koivula guidance centre for a healthier lifestyle. This file is a tool to achieve the objective.The topics of the file were formed from the basis of the syndrome’s factors. There are four factors: overweight, blood pressure, cholesterol levels and lack of sugar tolerance that leads finally to diabetes. These factors form four chapters in the file. In addition to these there is also a starting chapter defining the metabolic syndrome and an ending chapter including tips for the motivation. The file was meant to be a compact information package with simple motivation tips of how people should change their behaviour to healthier direction. The file was desired to be positive so it includes lots of happy pictures and colourful headlines. Public health care nurse of the Koivula guidance centre thought that the file is positive and functioning. As the project went on there were slight changes made to the file based on the hopes of the guidance centre. The guidance centre believed that the file serves the customers well.The file was given to The Koivula guidance centre of Pori in February 2008. The material is available in paper version and as a CD so it can be updated whenever necessary. There is also a miniature version of the file’s material that the public health care nurse can copy for her customers.
fin
terveyden edistäminen
metabolinen oireyhtymä
neuvolat
terveysneuvonta
Kansio metabolisesta oireyhtymästä Porin Koivulan neuvolaan
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/533/1/vuorinen_elina.pdf
File
MD5
13c04ddabb3189c022f2176dde1a3f72
741178
application/pdf
vuorinen_elina.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/533/4/2008_samk_sote_vuorinen_elina.pdf.txt
File
MD5
6537981cc587f182ed93cf65a2967695
72469
text/plain
2008_samk_sote_vuorinen_elina.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5342024-01-25T09:33:12Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Vikman, Heini
author
Väisänen, Karoliina
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-06-26T09:09:59Z
2008-06-26T09:09:59Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200806262795http://www.theseus.fi/handle/10024/534
10024/152
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli mitata työkyvyn muutoksia sekä arvioida työkykyä ylläpitävän toiminnan vaikuttavuutta aikuisten kehitysvammaisten palvelukodin työntekijöiden työkykyyn. Opinnäytetyö oli osa Työfysioterapian kehittäminen Satakunnassa -projektia, joka käynnistyi vuonna 2005. Projekti toteutettiin yhteistyönä Satakunnan erityishuoltopiirin palvelukoti Kuusen henkilökunnan kanssa. Työkyvyn muutoksia ja työkykyä ylläpitävän toiminnan vaikuttavuutta työntekijöiden työkykyyn arvioitiin työkykyindeksi -kyselyistä, työstressikyselyistä sekä polkupyörä-ergometritestien avulla saaduista mittaustuloksista. Työkyvyn muutokset sekä työkykyä ylläpitävän toiminnan vaikuttavuuden arviointi perustui projektin käynnistäjien tekemiin alkumittauksiin vuonna 2005 sekä vuonna 2007 tehtyihin loppumittauksiin. Työkykyindeksi -kyselyllä mitattuna työkyvyn tasossa ei tapahtunut muutosta kolmivuotisen seurannan aikana. Työstressikyselyllä mitattuna myönteisiä tilastollisesti merkitseviä muutoksia tapahtui henkilökunnan mahdollisuudessa käyttää tietojaan ja taitojaan työssä sekä stressin kokemisessa. Lisäksi työn ruumiillisen rasittavuuden kokeminen lisääntyi työstressikyselyllä mitattuna seurantatutkimuksen aikana. Fyysinen toimintakyvyn arvioinnissa jokaisen henkilön aerobinen suorituskyky parani tai pysyi samana. Kaiken kaikkiaan työkykyä ylläpitävällä toiminnalla oli tällaisenaan siis jonkin verran myönteisiä vaikutuksia henkilökunnan työkykyyn.
The purposes of the Bachelor’s thesis was to measure changes in work ability and evaluate the effectiveness of work ability activities to work ability of the employees in a service home for mentally challenged adults. The thesis was a part of the project called Developing of Occupational Physiotherapy in Satakunta, started in the year 2005. The project was carried out in a co-opration with the personnel of a service home Kuusi in Satakunta erityishuoltopiiri. Changes on employees work ability and effectiveness of work ability activities were evaluated by Work Ability Index (WAI), work stress -enquiry and sub maximal test of physical condition using bicycle ergometer. Assesment of work ability and work ability activities were based on test results made before the activities, in year 2005 and on test results made after the activities, in year 2007. According to Work Ability Index there were no changes in work ability during the three years follow up study. According to Work stress -enquiry positive changes were seen in clients’ possibilities to use their knowledge and skills in their work. Also the experiences of stress were reduced. Clients’ experiences of physical loadings of work were increased during the follow up study. These changes were statistically significant. Measured by submaximal test using bicycle ergometer the aerobic capasity improved or stayed the same level among participants. In all work ability activities seemed to have some positive effects on employees work ability.
fin
työkyky
ylläpito
arviointi
toimintakyky
mittaus
Työ- ja toimintakyvyn muutosten arvioinnin sekä työkykyä ylläpitävän toiminnan vaikuttavuuden seurantatutkimus
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/534/1/vikman_vaisanen.pdf
File
MD5
cbc9742e5fd714d197be7bb6c80d124d
3345622
application/pdf
vikman_vaisanen.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/534/4/2008_samk_vikman_heini_vaisanen_karoliina.pdf.txt
File
MD5
b6b3007be60903b77d8ab4985cbebf00
102737
text/plain
2008_samk_vikman_heini_vaisanen_karoliina.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5352024-01-25T09:37:49Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Varheenmaa, Anni
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-06-26T09:17:05Z
2008-06-26T09:17:05Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200806262796http://www.theseus.fi/handle/10024/535
10024/169
Seksuaalisuus ja vammaisuus ovat yhteiskunnassamme edelleen tabu- asemassa ja niiden kohtaaminen yhdessä saattaa olla haastavaa. Seksuaalisuus on kuitenkin ihmisen kokonaisvaltaisuuteen kuuluva osa- alue, joka pitää huomioida asiakaslähtöisessä työskentelyssä, riippumatta asiakkaan vammasta tai sairaudesta. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää niitä seksuaalisuuteen liittyviä asioita jotka onnistuvat tai ovat haastavia työntekijän ja asiakkaan välisessä vuorovaikutuksessa, miten työntekijän saama seksuaalisuuteen liittynyt koulutus vaikuttaa työskentelyyn sekä miten työntekijä käsittelee omaa seksuaalisuuttaan osana työtään. Tutkimuksen tarkoituksena ei ole erityisesti paneutua seksuaaliseen häirintään. Tutkimus toteutettiin kyselyä ja haastattelua käyttäen. Kyselyt toteutettiin informoituina kyselyinä kahdessa liikuntavammaisten asumispalveluyksikössä, kohderyhmänä olivat asumispalveluyksiköiden työntekijät ja erityisesti ne työntekijät jotka tekevät päivittäistä työtään kaikkein lähinnä asiakasta. Kyselyn vastausprosentiksi tuli noin 18. Kyselylomakkeessa tiedusteltiin halukkuutta osallistua teemahaastatteluun. Haastatteluun osallistui kolme henkilöä. Pienestä vastausprosentista huolimatta tutkimus toimii tärkeimmässä tehtävässään: keskustelun herättäjänä. Keskimääräinen kyselyhaastatteluun vastannut henkilö oli 1970- luvulla syntynyt opisto- tai ammattitason ammattitutkinnon suorittanut nainen. Tutkimuksen mukaan seksuaalisuuteen liittyvät asiat ovat jokapäiväistä hoivatyötä, mutta seksuaalisuuden kohtaamiseen saatu koulutus ei ole kovin vankalla pohjalla. Lisäkoulutukseen haluaisi osallistua alle puolet vastaajista. Halutuin oli yksi kahdeksan tunnin koulutuspäivä. Vastaajien mukaan seksuaalisuuteen suhtaudutaan työyhteisössä enimmäkseen huumorilla, kuitenkin vastaajat olivat havainneet myös negatiivista suhtautumista.Työntekijät kohtaavat työssään seksuaalisuutta erilaisista lähtökohdista ja lopullisen toimintamallin muotoutumiseen on vaikuttanut monta tekijää omasta lapsuuden perheestä koulutukseen ja työyhteisöön asti. Työntekijät eivät koe oman seksuaalisuutensa tulevan työskentelyssä erityisesti esille, vaikka puolet vastanneista oli pohtinut omaa seksuaalisuuttaan asiakastilanteiden herättämänä. Seksuaalisuuden kohtaamisessa helppoa oli tiedon jakaminen, vaikeaksi koettiin esimerkiksi itsetyydytystilanteiden käsitteleminen.
Sexuality and physical handicap are in our society still as a tabu and to confront them together may be a challenge. Sexuality is although a sector that is included in the human beings holistic, which must be noticed in customer oriented work, undependent of the injury or illness of the customer. The purpose of the research was to clear up those things connected in sexuality that succeed or are challenges in the interaction between the employee and customer, how the training connected with sexuality that the employee has got affects to working and how the employee handles her own sexuality as part of the work. The purpose of the research is not especially to delve in to sexual harrashment. The research was carried out using inquiry and interview. Inquiries were carried out as informed inquiries in two housingserviceunits of the physically handicapped, targetgroups were the employees of the housingserviceunits and especially those employees, which do they daily jobs most near the customer. The answering procent of the inquiry became about 18. In the inquiryform was asked willingness to participate in the themeinterview. In the interview was participated three persons. In spite of the small answering procent the research works in its most important funtion: to wake up discussion. The average person that answered to the inquiry interview was a woman that was born in the seventies and had taken institute level of professional degree. According the research the things connected with the sexuality are part everyday caringwork, but the training to confront the sexuality is not in very solid base. Less than half of the persons that answered were willing to participate in the additional training. The most wanted was the eight hours trainingday. According the persons that answered the attitude towards sexuality is mostly humor in a workcommunity, although the persons that answered had observed also negative attitudes. The employees confront sexuality in their job from different startpoints and how the final operationmodel is formed is affected by many factors from own childhood family to training and workcommunity. The employees don’t experience that their own sexuality especially reasserts oneself although half of the persons that answered had thought their own sexuality, wakened up by customer situations. In confronting sexuality was easy to share the knowledge, as difficult was experienced for example to handle the masturbation situations.
fin
seksuaalisuus
vuorovaikutus
liikuntavammaiset
asiakastyö
vammaisuus
Työntekijän ja asiakkaan välisessä vuorovaikutussuhteessa ilmenevä seksuaalisuus
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/535/1/2008_samk_varheenmaa_anni.pdf
File
MD5
dfda1532ae98182479a0ab7e94e5423a
329584
application/pdf
2008_samk_varheenmaa_anni.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/535/4/2008_samk_varheenmaa_anni.pdf.txt
File
MD5
2bc2a4554fe89570c0471ee6bedad283
137105
text/plain
2008_samk_varheenmaa_anni.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5362024-01-25T09:33:11Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Vähätupa, Maiju
author
Wassholm, Noora
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-06-26T09:25:58Z
2008-06-26T09:25:58Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200806262797http://www.theseus.fi/handle/10024/536
10024/152
Projektimuotoisena toteutetun opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa ohjausmateriaalia Porin äitiysneuvoloihin raskaana olevan ja synnyttäneen naisen virtsainkontinenssista sekä sen ennaltaehkäisystä ja hoidosta. Projektin tuotoksena syntyi äitiysneuvolan asiakkaille suunnattu ohjelehtinen, joka käsittelee raskauden ja synnytyksen yhteyttä virtsainkontinenssiin sekä lantionpohjan lihasharjoittelun vaikutuksia virtsainkontinenssin oireiden esiintyvyyteen. Lisäksi ohjelehtinen sisältää lantionpohjan lihasten kotiharjoitteita.Ohjelehtisen tavoitteena on antaa kaikille Porin äitiysneuvoloiden asiakkaille uusinta tietoa lantionpohjan lihasten harjoittamisen yhteydestä ja merkityksestä virtsankarkailun ehkäisyssä sekä hoidossa. Ohjelehtisessä kuvatuilla lantionpohjan lihasharjoitteilla pyritään rohkaisemaan ja motivoimaan itsenäiseen harjoitteluun.Ohjausmateriaali on työstetty yhteistyössä Porin äitiysneuvoloiden ja kuntoutusneuvolan kanssa. Opinnäytetyön yhteydessä toteutettiin puolistrukturoitu puhelinhaastattelu, jonka avulla kartoitettiin ohjausmateriaalin tarvetta ja äitiysneuvoloiden terveydenhoitajien ehdotuksia sen sisällöksi. Puhelinhaastattelujen pohjalta päädyttiin toteuttamaan ohjausmateriaali äitiysneuvoloiden asiakkaille suunnattuna lehtisenä.Ohjausmateriaali jaettiin paperiversiona Porin äitiysneuvoloihin sekä kuntoutusneuvolaan etukäteen sovitussa infotilaisuudessa helmikuussa 2008. Lisäksi ohjelehtinen tullaan julkaisemaan Porin kaupungin intranet-sivustoilla.
The purpose of this thesis was to produce guide material about the urinary incontinence of women who are pregnant or have given birth. The thesis was carried out as a project for the maternity clinics of Pori. The goal of this project was to produce a booklet discussing the relation with urinary incontinence and pregnancy and childbirth. In addition, the booklet discusses the pelvic floor muscle exercises' effect on the incidence rate of urinary incontinence. The booklet also includes home exercises for pelvic floor muscles. The objective of the booklet is to offer the clients of maternity clinics in Pori the newest information about the relation with pelvic floor muscle exercises and urinary incontinence. The exercises of the pelvic floor muscles described in the booklet aim to encourage and motivate the clients' independent training.The production of the guide material was done in cooperation with the maternity clinics and kuntoutusneuvola in Pori. The need and possible content of the guide material was established through a phone interview. The decision to produce a booklet for the clients of the maternity clinics was based on the results of the phone interviews.The guide material was delivered to the maternity clinics and kuntoutusneuvola during the informative event in February 2008. In addition, the material will be published in online.
fin
inkontinenssi
äitiyshuolto
naistentaudit
Lantionpohja hallintaan : ohjelehtinen lantionpohjan lihasten harjoittelusta raskaana oleville ja synnyttäneille naisille
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/536/1/vahatupa_wassholm.pdf
File
MD5
1d4f12e8a565063725ff708c9e78f10d
614934
application/pdf
vahatupa_wassholm.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/536/4/2008_samk_vahatupa_maiju_wassholm_noora.pdf.txt
File
MD5
595a2e498810ff6092406782edd324b8
83953
text/plain
2008_samk_vahatupa_maiju_wassholm_noora.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5372024-01-25T09:52:57Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Torkki, Katri
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-06-26T09:32:58Z
2008-06-26T09:32:58Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200806262798http://www.theseus.fi/handle/10024/537
10024/152
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia terveyskäsityksiä viidesluokkalaisilla on terveyden fyysiseltä, psyykkiseltä sekä sosiaaliselta näkökannalta. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin viidesluokkalaisten näkemyksiä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat terveyteen sekä miten lihavuus ja ylipaino ovat yhteydessä terveyteen. Jotta lasten ja nuorten terveyttä voitaisiin kartoittaa paremmin, tulisi ensin tarkastella, miten he itse ymmärtävät terveyden käsitteen. Tutkimus toteutettiin harkinnanvaraisesti valitulle, pienen maaseutukoulun viidennelle luokalle (n=7), johon kuului kuusi tyttöä ja yksi poika. Ennen varsinaista aineiston keruuta oppilaat kirjoittivat aineen eläytymismenetelmäkirjoituksen tyyppisesti. Tämän tarkoituksena oli motivoida oppilaita tulevaan tutkimukseen sekä auttaa tutkijaa jäsentämään teemoja tuleviin ryhmähaastatteluihin. Ryhmähaastattelut pohjautuivat osaltaan kirjoitetuista tarinoista nousseisiin ajatuksiin. Ryhmähaastattelujen ääninauhat kirjoitettiin puhtaaksi ja analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Viidesluokkalaiset tarkastelivat terveyttään selkeästi eniten fyysiseltä näkökannalta. Sosiaalinen puoli koettiin myös melko helposti yhdistettäväksi terveyskäsityksiin. Psyykkinen näkökanta taas tuntui olevan vaikeammin hahmotettavissa kaikkien tutkimustehtävien kohdalla. Viidesluokkalaisten oli melko helppo nimetä terveyteen vaikuttavia tekijöitä, tosin perustelut jäivät hyvin pinnallisiksi. Fyysiseltä puolelta merkittävimmäksi nousi lihavuus, jonka käsittelyssä korostui vahvasti myös sosiaalinen näkökanta. Tutkimuksesta saatujen tulosten avulla fysioterapeutti voi paremmin ymmärtää lasten ja nuorten omaan terveyteen liittyviä asioita. Tämä lisää fysioterapeutin mahdollisuuksia motivoida ja ohjata lasten ja nuorten terveyttä edistävää liikuntaa sekä terveyskasvatusta. Fysioterapeutin asiantuntijuutta terveyden edistämisen sekä terveellisten elämäntapojen alueella tulisi jatkossa hyödyntää aikaisempaa enemmän. Ennaltaehkäisevällä terveyskasvatuksella voitaisiin osaltaan vaikuttaa ylipainon myötä kasvavien terveysriskien, kuten tyypin kaksi diabeteksen, syntyyn myöhemmin aikuisiällä.
The purpose of this thesis was to study health views in the fifth grade. Health views were examined on physical, mental and social point of view. In addition fifth-graders' way of thinking about the factors that affect health was studied. The effects of obesity and overweight were also thought over. So that children and youngsters' health could be known better, it would be important to first study how they understand the concept of health. This study was carried out in one small countryside fifth-grade-class (n=7) which was selected by using purposive sampling. There were six girls and one boy at the group. Before the actual data collection the students wrote an essay by the adapted method of empathy-based stories. The purpose of this essay was to motivate the students for the following study and help the researcher to analyse the themes for the group interviews. The interviews were partly based on themes that came up from the stories. The recording tapes of those interviews were transcripted and content analysis was made of transcription.The fifth-graders described their health views mostly on the physical view. The social side had also quite significant meaning and it was easy to combine with health views. On the other hand, the mental view seemed to be more difficult to notice. In all research tasks, it was quite easy for fifth-graders to name factors related to health, even though the justifications were pretty superficial. The most meaningful factor was obesity, and in this context the social view was highlighted.By the results of this study the physiotherapist can understand better children and youngsters' health related facts. This increases the physiotherapists' possibilities to motivate and instruct health promoting exercise and health education. The physiotherapists' expertise in health promotion and in the field of healthy way of living should be used more than before. Health risks, as adulthood diabetes, could be avoided in the later maturity by using preventing health education.
fin
nuoret
terveyskasvatus
terveyden edistäminen
terveys
terveyskäsitykset
koululaiset
"Et pysyy jotenki kunnos, ettei sust tuu mikään kauhee satakilonen" : tutkimus viidesluokkalaisten terveyskäsityksistä
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/537/1/2008_samk_torkki_katri.pdf
File
MD5
17d1dbec2cf20d7c7bd84e8b569beb44
236203
application/pdf
2008_samk_torkki_katri.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/537/4/2008_samk_torkki_katri.pdf.txt
File
MD5
c7a6ca0b351a851923c14d5dd1fecf73
79934
text/plain
2008_samk_torkki_katri.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5382024-01-25T09:37:49Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Silvan, Eeva-Maria
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-06-26T09:42:02Z
2008-06-26T09:42:02Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200806262799http://www.theseus.fi/handle/10024/538
10024/169
Opinnäytetyössäni käsiteltiin Satakunnan erityishuoltopiirin kuntoutusyksikkö Katajan pariomahoitajuutta ja omahoitajan tehtävänkuvaa asiakkaan hoitojakson aikana. Tutkimuksen kysymyksenä oli "Mitä on omahoitajuus kuntoutusyksikkö Katajassa ja mistä se rakentuu?", tämän kysymyksen ympärille rakentui opinnäytetyö ja sen pohjalta rakentui omahoitajuudenmalli. Opinnäytetyössäni käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta ja tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella. Kyselylomakkeet olivat puolistrukturoituja ja kysymyksien laadinnassa käytettiin hyödyksi teoriaa ja henkilökohtaista pohjatietoani. Tutkimuksessa käytettiin kahta erilaista kyselylomaketta, toinen oli suunnattu vakituisille ja pitkäaikaisille sijaisille ja toinen sijaisille, joilla kokemusta omahoitajana toimimisesta oli vähän tai ei ollenkaan. Näin saatiin aloittelevien ja kokeneiden omahoitajien kokemukset ja tiedot esille.Kuntoutusyksikkö Katajassa omahoitajuus toimii pariomahoitajuutena, jolloin vastuu ja velvollisuus jakautuvat tasaisesti kahden työntekijän harteille. Opinnäytetyöni tavoitteena on etenkin uusille työntekijöille ja aloitteleville omahoitajille luoda malli ja esimerkki, jonka mukaan lähteä toteuttamaan omahoitajuutta. Kyselyjen vastausten perusteella omahoitajuus koetaan haasteellisena työnä ja se vaatii työntekijältä vastuullista ja ammatillista työotetta asiakkaan kaikkien asioiden hoitamisessa. Kuntoutustarpeen löytäminen ja jaksolle asetetun tavoitteen täyttäminen asiakaslähtöisesti ovat omahoitajan tärkeimpiä tehtäviä. Yhteistyötaitojen omaaminen nähdään välttämättömänä asiakkaan parhaaksi toimimisessa. Omahoitajan tulee hallita ajankäyttönsä ja kyettävä toimimaan arjessa sekä omahoitajana että muita asiakkaita huomioivalla tavalla. Pariomahoitajuudessa esille nousivat tasa-arvon ja jakamisen mahdollisuus. Pariomahoitajuus nähtiin pääasiassa positiivisena työmuotona. Ongelmina nähtiin vastuunjaolliset kysymykset ja henkilökemioiden sopivuus. Kehittämisehdotuksina nostettiin esille ammatillisuuden jakaminen ja osastonhoitajan roolin korostaminen negatiivisten piirteiden ilmaantuessa omahoitajasuhteeseen. Vastaukset kyselyissä ovat toinen toisiaan täydentäviä ja yhdensuuntaisia. Omahoitajat ovat työlleen omistautuneita ja kehitysmyönteisiä. Pariomahoitajuus tulee selviämään kehityksen haasteista työntekijöiden voiman avulla.
This stydy is about primary nursing in pairs and primary nurse's job description during the client's periods in Satakunta Special Care area's rehabilitation unit Kataja. The question of the research is "What is primary nursing in Kataja and how does it construct?". The study is built around this question and the model of primary nursing is based on the question.The research method in this study is qualitative and the material is collected by a query. The query is half-structured and the questions are made with help of theory and my personal knowledge. There are two different kinds of queries in this study. The other one is directed for permanent employees and long-term substitutes and the other one for those with little or none experience from primary nursing. This is how the experience and knowledge of the beginners and long-time primary nurses were collected. In Kataja primary nursing is made in pairs. Responsibility and duty are shared evenly on two employees. The goal of this study is especially to create a model and example for new employees and beginning primary nurses. That will help practising primary nursing. The answers of the query reveal that primary nursing is seen challenging. It requires responsible and professional work managing with all the duties of the client. The main priorities as a primary nurse are finding the need of rehabilitation and reaching the goals of the period client-centred. Having the co-operational skills is seen necessary in working for the best of the client. A primary nurse has to manage to share time working both as a primary nurse and paying attention to other clients as well. The possibilities of equality and sharing are seen important in primary nursing. Primary nursing is mostly seen as a positive working method. The problems seemed to be the questions of sharing the duties and meeting on a personal level. The ideas of the improvements were sharing the professionality and making the role of the ward manager more important as the negative features appear in the primary nursing relationship.
fin
omahoitajajärjestelmä
asiakaslähtöisyys
palveluohjaus
vuorovaikutus
asiakastyö
Omahoitajuus kuntoutusyksikkö Katajassa
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/538/1/2008_samk_silvan_eeva_maria.pdf
File
MD5
ecb2854404caf4ca8191bdbef6611fba
297436
application/pdf
2008_samk_silvan_eeva_maria.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/538/4/2008_samk_silvan_eeva_maria.pdf.txt
File
MD5
209aab1d35c5a056c7870bf6a21ea083
136836
text/plain
2008_samk_silvan_eeva_maria.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5392024-01-25T09:33:09Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Salminen, Tuomas
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-06-26T09:48:14Z
2008-06-26T09:48:14Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200806262800http://www.theseus.fi/handle/10024/539
10024/153
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata nuorten aikuisten itsehoitokipulääkkeiden käyttöä ja tuntemusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa nuorten aikuisten kipulääkkeiden käytöstä ja kipulääkkeiden vaikutusten tuntemuksesta Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijaterveydenhuollon käyttöön opiskelijoiden itsehoitokipulääkkeiden käytön ohjaamiseksi. Tutkimusaineisto kerättiin tätä tutkimusta varten laaditulla kyselylomakkeella Satakunnan ammattikorkeakoulun liiketalouden ja matkailun Porin toimipisteen opiskelijoilta (N=80) keväällä 2008. Tutkimuksen vastausprosentti oli 100 %.Tutkimuksen tulosten perusteella nuoret aikuiset käyttävät itsehoitokipulääkkeitä suhteellisen harvoin. Useimmiten käyttöindikaatioina olivat päänsärky, flunssan oireet ja krapula sekä naisvastaajilla kuukautiskivut. Käytettävän itsehoitokipulääkkeen valintaan vaikuttaa useimmin kotona opittu tottumus. Tutkimukseen osallistuneet eivät tunne itsehoitokipulääkkeiden mahdollisia haittavaikutuksia kovinkaan hyvin. Tutkimuksen tulosten perusteella itsehoitokipulääkkeiden vaikutusten, varsinkin haitallisten vaikutusten tietämystä tulisi lisätä nuorten aikuisten keskuudessa. Oikean valmisteen valitseminen oikeaan vaivaan edesauttaa hyvän lääkkeellisen itsehoidon toteutumista.
The purpose of this study was to survey young adults' knowledge about the over-the-counter analgesics, and what kind's of using habits they have. The aim was to produce information to student health care about how often students' use analgesics and what they know about those drugs. The data was collected by structured questionnaires and the target group was students of Satakunta University of applied sciences tourism and business degree programmes. The study was quantitative and the sample of this study was 80 people.The theoretic part of the study consists of those analgesics which is available without prescription. Theoretic part also explains the effects and acts of these analgesics. Theory of this study based on professional literature and previous studies. It gives perspective of the health condition of young adults in Satakunta University of applied sciences tourism and business degree programmes. The results showed that the respondents used over-the-counter analgesics quite rarely. Notable indications to use over-the-counter analgesics were headache, flu and menstruation pain. Most of the respondents chose their medicine by home learned habits. The results also showed that the respondents do not know side effects very well. The results of the study showed that the respondents need more information about the effects. Especially the knowledge of side effects might be necessary. When you have to self-medicate yourself very important point is to select proper medicine and dose. This is the way to avoid side effects and carry out safely self-medication with over-the-counter drugs.
fin
nuoret aikuiset
itsehoito
kipulääkkeet
Nuorten aikuisten itsehoitokipulääkkeiden tuntemus ja käyttö
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/539/1/2008_samk_salminen_tuomas.pdf
File
MD5
0b06cc0c542c418d861456aa8f1700e0
282226
application/pdf
2008_samk_salminen_tuomas.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/539/4/2008_samk_salminen_tuomas.pdf.txt
File
MD5
df291961ec17054e81c1378e87deb124
88378
text/plain
2008_samk_salminen_tuomas.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5402024-01-25T09:33:10Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Ruohonen, Jenni
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-06-26T09:56:01Z
2008-06-26T09:56:01Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200806262801http://www.theseus.fi/handle/10024/540
10024/153
Projektityön aihealueena olivat kalojen terveysvaikutukset. Kansallisen ravitsemussuosituksen mukaan kalaa suositellaan syötäväksi kaksi kertaa viikossa sen terveellisten ominaisuuksien vuoksi. Kalasta saatavat Omega rasvahapot ja D-vitamiini vaikuttavat suotuisasti moniin sairauksiin. Projektityön tarkoituksena oli selvittää Kalaliike Eero Ruohosen asiakkaiden tietoutta kalan terveysvaikutuksista ja siitä mikä on suuntaus tulevaisuudessa kalatuotteiden käytölle. Projektin yhteydessä toteutettiin kysely kalaliikkeen asiakkaille. Kyselyn perusteella laadittiin esite kalojen terveysvaikutuksista. Projektityön tavoitteena oli edistää asiakkaiden tietoisuutta kalan terveysvaikutuksista ja hyödyntää kalan terveysvaikutuksia kalaliikkeen markkinoinnissa. Opinnäytetyön teoriaosa käsittelee kalan terveysvaikutuksia ja kalansyönnin merkitystä kansansairauksien ehkäisyssä. Asiakaskyselyn kyselylomake laadittiin tätä projektityötä varten opinnäytetyön teoriaosan pohjalta. Asiakaskyselyn tuloksen mukaan vastanneiden enemmistö söi kalaa kaksi kertaa viikossa suositusten mukaisesti. Vastaajat tiesivät melko hyvin kalan terveysvaikutuksista sydän- ja verisuonisairauksiin. Kalan terveysvaikutukset diabeteksen ja osteoporoosin suhteen eivät olleet yhtä hyvin kalaliikkeen asiakkaiden tiedossa. Projektityön tuloksena syntynyt esite käsittelee kalan terveysvaikutuksia ja siinä tuodaan esille kansallisen ravitsemussuosituksen mukaiset suositukset kalan syönnille sellaisessa muodossa, että kalaliike voi hyödyntää esitettä kalakaupan tuotteiden markkinoinnissa. Esite ja kyselyn tulokset luovutettiin Kalaliike Eero Ruohosen käyttöön.
Subject for my project work were fish health influences. According to national nourishment recommendation fish is recommend to eat two times a week because of it health quality. Omega fatty acid and vitamin D that come from fish have favourable effects on many diseases.Intention in this project work was to find out what is Kalaliike Eero Ruohonen customers knowledge of fish health influence and what is the direction of fish products use in the future. In connection of project work was carry out inquiry to enterprises customers. Grounds for inquiry was made brochure from fish health influences. Objective in this project work was advance customers knowledge of fish health influence and make use of fish health influence in enterprises marketing. Theory part in this thesis is handle fish health influences and fish eating meanings to our national diseases prevention. Customer's inquiry questionnaire was made to this project work on the basis of thesis theory part. According to results from the customer's inquiry majority customers who answer the inquiry eat fish two times a week according to recommendations. Those who answered knew pretty well about fish influence to heart- and vascular diseases. Fish influences about osteoporosis and diabetes wasn't so good in customer's knowledge. Result in project work was brochure what is handling fish health influences and there is brought up the national nourishment recommendation to fish eating that enterprise can use brochure in marketing their products. Brochure and results of the inquiry was given up to Kalaliike Eero Ruohonen use.
fin
kalat
terveysvaikutukset
terveysvaikutteiset elintarvikkeet
rasvahapot
Kalojen terveysvaikutukset
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/540/1/2008_samk_ruohonen_jenni.pdf
File
MD5
102fd99a1627215414f2858c01fdc01e
579621
application/pdf
2008_samk_ruohonen_jenni.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/540/4/2008_samk_ruohonen_jenni.pdf.txt
File
MD5
0a8df288f7c6ff36b77d69c8495b7d61
65401
text/plain
2008_samk_ruohonen_jenni.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5412024-01-25T09:33:09Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Rantanen, Jenni
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-06-26T10:10:26Z
2008-06-26T10:10:26Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200806262802http://www.theseus.fi/handle/10024/541
10024/153
Projektin tarkoituksena oli tehdä Satakunnan Syöpäyhdistys ry:lle yhdistyksen toiminnasta kertova esittelykansio/DVD. Projektin teoreettisissa lähtökohdissa esitellään yleistietoa syövästä, syöpä-sairaanhoitajan toimenkuva, yhteistyötahon eli syöpäjärjestöjen esittely sekä musiikillisia toimintoja. Tarkasteltiin myös syöpäyhdistyksen keskeisintä toimintaperiaatetta eli käsitettä yksilökeskeinen hoitotyö. Eettiset kysymykset ovat aina syöpäpotilaan hoitotyössä läsnä potilaan ja syöpäsairaanhoitajan vuorovaikutussuhteissa. Hoitotyö edellyttää kykyä kunnioittaa erilaisia arvoja sekä taitoa tehdä arvovalintoja vastuullisesti ja tietoisesti, niin että syöpäpotilas kokee että hänet on huomioitu yksilöllisesti. Syöpäjärjestöjen toiminta perustuu neljään arvoon: inhimillisyys, totuudellisuus, riippumattomuus ja yhteisvastuullisuus. Järjestöjen tavoite on, että jokainen syöpään sairastunut saa tarvitsemansa tukipalvelut helposti. Projektin suunnittelu aloitettiin syksyllä 2007. Esittelykansion/DVD:n oli tarkoitus olla Satakunnan Syöpäyhdistys ry:n käytössä keväällä 2008. Projekti toteutettiin PowerPoint-ohjelmalla. Projektin tuotosta voidaan käyttää opetusmateriaalina tai yhdistyksen markkinoinnissa. Taustamusiikki pystytään eriyttämään esityksestä käytettäväksi terapeuttisena hoitomuotona.
The purpose of the project was to make a presentation file/DVD for the Satakunta cancer organisation activities. The theoretical basis of the project presented information about cancer, job description of cancer nurse, partnering cancer organisations and musical functions. Individualized patient care was also introduced. Ethical values are always present in cancer patient nursing between nurse and patient. Nursing work requires the ability to respect different values and skills to make responsible and consciousness decisions so that cancer patient has a feeling he/she have had individualized care. Cancer organisations activities are based on four values: humanity, truthfulness, independence and solidarity. The goal of cancer organisations is to provide every cancer patient an easy way to get support he/she needs.The planning of project started fall 2007. Presentation file/DVD was planned to be in use by Satakunta cancer organisation during spring 2008. Project was implemented with PowerPoint-application. The results of the project can be used for training or marketing purposes. Background music can be separated from presentation to be used as a therapeutic healing.
fin
syöpätaudit
syöpä
esittelyt
järjestöt
Satakunnan Syöpäyhdistys ry:n toiminnan esittelykansio/DVD
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/541/1/2008_samk_rantanen_jenni.pdf
File
MD5
a986b141d8dd1d6a5e4c0227a77c2f07
496949
application/pdf
2008_samk_rantanen_jenni.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/541/4/2008_samk_rantanen_jenni.pdf.txt
File
MD5
4964b5083db6f34c418f697dc3ac4258
59274
text/plain
2008_samk_rantanen_jenni.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5422024-01-25T09:27:26Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Meriruoho, Laura
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-06-26T10:18:11Z
2008-06-26T10:18:11Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200806262803http://www.theseus.fi/handle/10024/542
10024/169
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sitä, millaista on tukihenkilötoiminta Porin kaupungissa. Asiaa tutkittiin tukihenkilöiden näkökulmasta katsottuna. Tutkimuksessa kartoitettiin, miten tukihenkilöt toimivat tehtävässään, miten tukihenkilötoimintaa tulisi kehittää tukihenkilöiden mielestä ja mitä taitoja tukihenkilöt käyttivät toiminnassa. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin tukihenkilötoimintaa lastensuojelun avohuollon osa-alueena. Vuoden 2008 alusta voimaan tullut lastensuojelulaki määrittää entistä tarkemmin toimintaa. Tukihenkilötoiminta on toisaalta vapaaehtoistoimintaa, jossa ihmiset toimivat auttamistarkoituksessa ja toimintaa ohjaavat erilaiset motiivit kuin ansiotyössä. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin myös tukihenkilötoiminnan tarkoitusta, lasten syrjäytymisen ehkäisyä sekä tukihenkilön voimavaroja. Tutkimusote oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimusaineiston tiedonkeruumenetelmänä käytettiin pääosin avoimia kysymyksiä sisältäviä kyselylomakkeita. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka postitettiin kyselyä edeltäneen vuoden aikana toimineille tukihenkilöille Porissa. Aineisto kerättiin syyskuussa 2007 ja tammikussa 2008. Opinnäytetyö osoittaa, että tukihenkilöt toivovat toimintaa kehitettävän tukihenkilökoulutuksen ja työnohjauksen lisäämisellä. Tukihenkilöiden menetelminä olivat tuettavan kanssa keskustelu, kuuntelu, ja toiminnallinen tekeminen. Kulukorvauksen pieni määrä rajoittaa toiminta mahdollisuuksia. Tukihenkilöt kokivat, että oma jaksaminen työssä oli haasteellista, sillä he kokivat olevansa työssä melko yksin.
The purpose of this study was to find out what kind of volunteering the support people in Pori child welfare do. The approach of this study was from the support person point of view. In this study was the survey of how the support person do their assignment, how child welfare volunteering should evolve from the support person point of view and what skills the support people use in their assignments. In the theoretical frame was the study approached as a part of open welfare. From the beginning of the year 2008 the new law of the child welfare was define more precise the support person assignments. The child welfare support activity is on the other hand volunteering and on the other hand it is activity where are different kind of motives than in a employment. The theory was approach the meaning of child welfare support activity, the prevent of child displacement and the strenght of the support people. The approach of this reaserch was qualitative. The reseach material was gathered in November 2007 and January 2008 by a theme of open form. The form was sent to the support person who was volunteering for Pori child welfare in the past one year. The study shows that the support people wishes more education and supervise. The methods the support people use are conversation with the children, listening the children and actions with the children. The amount of expence refund is eliminating the activities the support person can do with the child. The support people feld that their own strenghts are weak, because they do the assignments quite alone.
fin
lastensuojelu
tukihenkilöt
vapaaehtoistyö
Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan käytäntöä ja kehittämismahdollisuuksia
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/542/1/2008_samk_meriruoho_laura.pdf
File
MD5
faf5243b305d31df0e0c3486db62663f
899416
application/pdf
2008_samk_meriruoho_laura.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/542/4/2008_samk_meriruoho_laura.pdf.txt
File
MD5
f822b7b53eb571d7ad468d34669fca39
122786
text/plain
2008_samk_meriruoho_laura.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5432024-01-25T09:47:47Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Mäkitalo, Kaisa
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-06-26T10:27:43Z
2008-06-26T10:27:43Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200806262804http://www.theseus.fi/handle/10024/543
10024/152
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää keinoja kehitysvammaisten lasten ruumiinkuvan harjoittamiseen ja antaa ideoita lasten kanssa työskentelevien avuksi, kuten lasten opettajille ja fysioterapeuteille, jotta he voisivat paremmin tukea lapsen ruumiinkuvan kehitystä. Tutkimustehtävinä oli teoriatarkastelun pohjalta luoda periaatteet kehitysvammaisten lasten ruumiinkuvan harjoittamiselle. Kyseisten periaatteiden pohjalta loin liikuntaohjelman, jonka toteutin käytännössä erään Satakunnassa sijaitsevan harjaantumiskoulun ala-asteen luokan kanssa. Periaatteiden toteutumista liikuntaohjelmassa ja ohjelman soveltuvuutta kehitysvammaisille lapsille arvioin videoinnin ja päiväkirjamerkintöjen avulla. Ohjelman periaatteet kehitettiin aiempien ruumiinkuvaa harjoittavien menetelmien periaatteita yhdistelemällä ja soveltamalla. Ruumiinosien tunnistaminen ja nimeäminen, ruumiinrajojen hahmottaminen, voimankäytön hallitseminen ja tilassa liikkuminen olivat ohjelman fyysispainotteiset ruumiinkuvan harjoittamisen periaatteet. Ryhmä- ja parityöskentelyn korostaminen, liikunnan affektiivisten vaikutusten huomioiminen ja musiikin käyttö tuokioissa olivat ohjelman didaktiset periaatteet. Ruumiinkuvan harjoittamisen vaikutus kehitysvammaisen lapsen toimintakykyyn oli tärkeä huomioitava asia periaatteiden kehittämisessä, jota havainnollistettiin ICF luokituksen avulla. Ohjelman periaatteiden kehittämisen onnistuminen tuli esille luodun liikuntaohjelman toteutuksen onnistumisessa. Ohjelma soveltui erittäin hyvin kyseiselle ryhmälle, vaikka ryhmässä olikin hyvin eritasoisia lapsia. Arvioinnin perusteella voidaan todeta, että kyseinen ruumiinkuvan harjoittamismenetelmä soveltui harjaantumiskoulun ala-asteen oppilaille.
The purpose of this study was to create an exercise program for children with disability to support children's body image development and gave idea's for people who work with children for example for teachers and physiotherapeutist. Based on past studies I created the principles for body image exercising for children with disabilities. I created an exercise program based on the developed principles and carried it out with primary school children with disabilities. The implementation of the principles and the program's applicability for this group were evaluated with the help of videos and diarymarks. By combining and adapting principles from past studies I created an exercise program to support body image development. Principles were divided into two elements. First element contained the principles that support the physical side of the body image training. Those principles were recognition of the body parts and the boundaries of own body, the awareness of own strengths and ability to control own movements. Second element of body image training was the didactic principles. This element consisted of working in groups and pairs, paying attention to an affective influence of training and the use of music during the program. One of the important element in creating this study's principles was to pay attention to the effect that body image development had on children's coping with their everyday lives. This element was recognized with the ICF classification. As the realization of the program was a success it was clear that the developed principles succeeded as well. The created program was suitable for this particular group of children although children were on a different development phases. According to the evaluation this body image exercise program was suitable for children with disabilities in primary school.
fin
vartalo
lapset
vammaiset
kehitysvammaiset
ruumiinkuva
liikunta
kehitys
Harjaantumiskoulun ala-asteen oppilaille suunnitellun ruumiinkuvapainotteisen liikuntaohjelman periaatteiden kehittäminen, toteutus ja arviointi
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/543/1/2008_samk_makitalo_kaisa.pdf
File
MD5
d8b9fe02839cc143b2f27ce6314afc2f
436057
application/pdf
2008_samk_makitalo_kaisa.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/543/4/2008_samk_makitalo_kaisa.pdf.txt
File
MD5
89816fdbb2e4abc19c75edc67bab1b17
117883
text/plain
2008_samk_makitalo_kaisa.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5442024-01-25T09:33:10Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Luotola, Tiina
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-06-26T10:36:56Z
2008-06-26T10:36:56Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200806262805http://www.theseus.fi/handle/10024/544
10024/153
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitajien kokemuksia anorexia nervosaa sairastavien henkilöiden hoidosta. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksessä kysyttiin minkälaisena hoitajat kokevat anorexia nervosaa sairastavan nuoren ja hänen perheensä hoitamisen somaattisella osastolla. Opinnäytetyön aineisto kerättiin helmikuussa 2008 kyselylomakkeella. Kyselylomakkeeseen vastasi Satakunnan keskussairaalan lastenosasto L1A:n hoitajat. Kyselylomake sisälsi seitsemän avointa kysymystä, joissa kahdessa oli ensin vastaukselle suuntaa antava strukturoitu kysymys. Osastolle jaettiin 15 kyselylomaketta, joista palautettiin kahdeksan. Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen tutkimus, ja aineisto on analysoitu sisällön analyysillä. Tutkimustulosten perusteella ilmeni, että hoitajat halusivat enemmän yhteistyötä psykiatristen osastojen kanssa ja lisää tietoa siitä mitä anorexia nervosa -potilaiden psykiatrinen jatkohoito käsittää. Hoitajat kokivat haastavana hoitaa somaattisella osastolla mielenterveyspotilaita, ja he kokivat tietonsa ja taitonsa psykiatrisesta osa-alueesta vähäisiksi. Anorexia nervosaa sairastavia nuoria koskee osastolla tietyt rajoitteet ja kiellot. Nämä rajoitteet hoitajat kokivat pääosin perusteltuina ja tarpeellisina hoidon sujumisen kannalta, mutta toivoivat niihin yksilöllisyyttä. Perheiden kohtaamisen hoitajat kokivat haastavana, johtuen perheiden erilaisuudesta ja erilaisista suhtautumistavoista sairauteen. Hoitoon kaivattiin paljon enemmän yksilöllistä hoidon suunnittelua. Lähes kaikki hoitajat halusivat lisäkoulutusta anorexia nervosaa sairastavan nuoren hoidosta. Vastauksista ilmeni myös halukkuutta kehittää anorexia nervosan hoitoon omahoitajajärjestelmää, koska sillä tavoin toivottiin lisättävän hoidon tasoa, yksilöllistä hoitoa ja annettavan enemmän aikaa keskittyä potilaaseen. Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää anorexia nervosaa sairastavien potilaiden hoitotyön kehittämiseen, joka on ajankohtaista Satakunnan keskussairaalassa. Kun hoitotyötä kehitetään, opinnäytetyö antaa kehittämiselle hoitajien näkökulman.
The research question asked how nurses experience of caring patients who has anorexia and their family on the somatic ward. This thesis's purpose was to describe nurses experiences of caring patients who has anorexia.The material for this thesis was collected in February 2008 with a query form. Target group was nurses in Satakunta Central hospitals ward L1A. The questionnaire included seven open questions, and two of the questions had first structured questions to open up the answer. Altogether 15 questionnaire handed out to the ward, from witch eight was returned answered. This thesis was quantitative research, and the material was analysed using content analysis. According to research results nurses wanted more to co-operate with psychiatric wards and add more awareness about what includes to anorexia patient' s sequel care on psychiatric ward. Nurses experienced their knowledge and skills about psychiatric part quite slight. Patient who has anorexia applies to different kinds of limits and bans on the ward. Nurses experienced these limits mainly justified and needed for the care going fluently, but nurses hoped more individual limits. Connecting up with families nurses experienced challenging and that was because families were different from each other and they took a different kinds of attitudes towards the disease. Nurses wished more inviduality to care planning. Almost all nurses wanted more education of caring anorexia. Answers showed also willingness to develop a system, were personal nurses care anorexia patients, because that might add the level of care, individual care and add more time to concentrate to a patient. The results of this thesis can be used to develop anorexia patient care, witch is timely in Satakunta Central hospital. This thesis gives development nurses point of view.
fin
anoreksia
syömishäiriöt
nuoret
hoitotyö
Hoitajien kokemuksia anorexia nervosaa sairastavan nuoren hoitotyöstä Satakunnan keskussairaalan osastolla L1A
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/544/1/2008_samk_luotola_tiina.pdf
File
MD5
a23c929a6ae4d3b96b356a1e87498bd4
361635
application/pdf
2008_samk_luotola_tiina.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/544/4/2008_samk_luotola_tiina.pdf.txt
File
MD5
a24de9d4a3199e725d90de2cfe4eb6fc
157002
text/plain
2008_samk_luotola_tiina.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5452024-01-25T09:33:10Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Lepistö, Miia
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-06-26T10:46:19Z
2008-06-26T10:46:19Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200806262806http://www.theseus.fi/handle/10024/545
10024/153
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hoitajien käyttämiä arviointi- ja hoitomenetelmiä leikki-ikäisen lapsen postoperatiivisessa kivun arvioinnissa sekä hoidossa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös hoitajien käyttämien arviointimenetelmien luotettavuutta sekä käytettävien hoitomenetelmien tehokkuutta. Tutkimus toteutettiin Satakunnan keskussairaalan lastenkirurgian osastolla A2. Tutkimukseen osallistui 16 sairaanhoitajaa. Eli otosmäärä oli pieni. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake koostui pääasiassa strukturoiduista kysymyksistä. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että kaikki hoitajat käyttävät kivun arviointimenetelmänään lapsen käyttäytymisen tarkkailua. Eniten tarkkaillaan lapsen ilmeitä, itkua sekä raajojen jäykkyyttä/asentoa. Hoitajista suurin osa käyttää kivun arviointimenetelmänä myös fysiologisten muutosten tarkkailua. Lähes kaikki vastanneista käyttävät myös kipumittareita arvioidessaan leikki-ikäisen lapsen kipua. Kaikki vastanneista käyttävät lääkkeetöntä kivun hoitomenetelmää. Suurin osa pitää lasta sylissä ja pyytää vanhempia mukaan. Lääkkeellinen kivun hoitomenetelmä on kuitenkin tärkeä osa postoperatiivista kivun hoitoa ja suurin osa oli sitä mieltä, että parasetamoli ja pronaxen ovat yleisimmin käytetyt kipulääkkeet lapsen postoperatiivisessa kivun hoidossa. Lähes kaikki suosivat myös ibuprofeiinin käyttöä. Lähes kaikki vastanneista pitivät käyttäytymisen tarkkailua luotettavana kivunarviointimenetelmänä. Enemmistö piti myös kipumittareita luotettavina, mutta vastauksista syntyi kuitenkin sellainen kuva, että kipumittareihin ei täysin luoteta niiden käytön epäsäännöllisyyden vuoksi.
The purpose of this work was to find out what kind of post-operative pain assessment and treatment methods of the play-age child is used by nurses. The study was also done to define reliability and efficiency of those methods. This study was done at the A2 child surgery unit of the Satakunta Central Hospital. There were 16 nurses who fill in the questionnaire form. So the sample quantity was quite small. The questionnaire consists mainly structured questions. The study was done using the quantitative methods. According to the results, all the nurses used an observation of child's behavior as the pain assessment method. Mostly they observated expressions, crying and position and stiffness of the limbs. Most of the nurses used also observation of the physiologic changes as the pain assessment method. Almost all respondents are using pain scales when they are observing pain of the play-age child. All respondents used non-medicin pain treatment method. Most of them used "a baby in a lap" and "a parents involved" methods. However the medical pain treatment method is an important part of the post-operative pain treatment. And most nurses answered that Parasetamol and Pronaxen are the most used painkillers in the case of the child post-operative pain treatment. Almost everyone of the 16 nurses favour also Ibuprofein. Almost all respondents think that the observation of the behavior is a reliable pain assessment method. Most of them also trusted the pain scales reliability but results shows that those scales are not totally reliable because they are used irregularly.
fin
kipu
kivunhoito
lapset
arviointi
postoperatiivinen hoito
leikkaushoito
Leikki-ikäisen lapsen postoperatiivisen kivun arviointi- ja hoitomenetelmät
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/545/1/2008_samk_lepisto_miia.pdf
File
MD5
6c002c0e43ca1da650870e0524fddd80
864036
application/pdf
2008_samk_lepisto_miia.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/545/4/2008_samk_lepisto_miia.pdf.txt
File
MD5
88e6c090ae1a79da9f2ee87e13350f98
80077
text/plain
2008_samk_lepisto_miia.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5462024-01-25T09:33:09Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Lautamäki, Petra
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-06-26T10:55:59Z
2008-06-26T10:55:59Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200806262807http://www.theseus.fi/handle/10024/546
10024/153
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää äitien kokemuksia LAPSOS-hankkeen äiti-vauvaryhmätoiminnasta Pohjois-Porin neuvolassa sekä äitien saaman vertaistuen merkityksestä kyseisten ryhmien sisällä. Tarkoituksena oli myös selvittää kyseisten äiti-vauvaryhmien ohjaajien kokemuksia äiti-vauvaryhmien toteutumisesta. Tavoitteena opinnäytetyössä on kerätyn tiedon avulla kehittää äiti-vauvaryhmätoimintaa tulevaisuudessa niin äitien kuin ryhmänvetäjienkin näkökulmasta. Teoriaosuus käsittelee imeväisikäisen lapsen kasvua ja kehitystä, vanhemman ja lapsen suhdetta ensimmäisen elinvuoden aikana, perheen tukemista lastenneuvolatyön näkökulmasta sekä vertaistuen merkitystä ja vertaistukitoimintaa.Tutkimuksen aineisto kerättiin kvantitatiivis-kvalitatiivisen kyselylomakkeen avulla kolmeen eri äiti-vauvaryhmään osallistuneilta äideiltä kevään ja kesän 2007 aikana. Ryhmänohjaajien palaute kerättiin kyselylomakkeella syksyn 2007 aikana. Äitejä kyselytutkimukseen osallistui 15 ja ryhmänohjaajia kuusi. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että vertaistuen saaminen oli suurin motiivi LAPSOS-hankkeen järjestämään äiti-vauvaryhmätoimintaan osallistumisessa ja sitä pidettiinkin tämäntyyppisen ryhmätoiminnan parhaimpana antina. Kokemuksena äiti-vauvaryhmään osallistumista pidettiin pääosin myönteisenä ja toimintaan osallistuttaisiin uudestaankin. Ryhmänohjaajienkin näkökulmasta katsottuna nämä kolme ryhmää onnistuivat pääosin hyvin. Äiti-vauvaryhmätoiminnan kehittämiseksi olisi kiinnitettävä enemmän huomiota siihen, että vapaalle keskustelulle jätettäisiin enemmän tilaa, jolloin vertaistuen saamisen ja tutustumisen tavoite toteutuisi paremmin. Myös äiti-vauvaryhmätoiminnan markkinoinnissa olisi parannettavaa, jolloin saataisiin tämäntyyppinen ryhmätoiminta kohdistettua niille äideille tai vanhemmille, jotka erityisesti sellaista kaipaavat.
The purpose of the study was to survey experiences of mothers who participated in LAPSOS-project's mother-baby group activity and also peer support they were getting in these three groups in north-Pori's child guidance center. This study also paid regard to aspects of group leaders and their experiences of realization of these three groups. The specific aim of this study was to develop this kind of group activity in the future from aspect of mothers and group leaders. The theoretical backround dealt with infant's growth progress, relationship between parent and infant, supporting family from aspects of child guidance center and meaning of peer support and peer group activity.The material for this study was collected using a quantitative-qualitative questionnaire between the mothers who participated in three mother-baby groups during spring and summer 2007. Feedback of group leaders was collected during fall 2007. Alltogether, 15 mothers and six group leaders participated in this questionnaire.According to the results, getting peer support was the greatest motive in participating LAPSOS-project's mother-baby group activity. Peer support was also the best issue of this kind of group activity from the mothers' opinion. Mothers thought that participating in this group activity was a mainly positive experience and they would take part of this kind of activity again. From the aspects of group leaders these three mother-baby groups succeeded mainly well. To develop mother-baby group activity, free conversation between parents should be more focused on. This could improve the aim of getting peer support and parents' getting to know each other. Mother-baby group should also been marketing better, so this kind of group activity would brought direct to mothers and parents who need it.
fin
vauvat
vastasyntyneet
äitiyshuolto
äitiysneuvolat
vanhemmuus
vertaistuki
ryhmät
neuvolat
Tukea arkeen vauvan kanssa : äitien ja ryhmänohjaajien kokemuksia LAPSOS-hankkeen järjestämästä äiti-vauvaryhmätoiminnasta Pohjois-Porin neuvolassa
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/546/1/2008_samk_lautamaki_petra.pdf
File
MD5
ae0f051785e7f600d4d58ed5f4840fb2
395618
application/pdf
2008_samk_lautamaki_petra.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/546/4/2008_samk_lautamaki_petra.pdf.txt
File
MD5
6d156cf9f6d58110ceac8b6c9c1fa744
111798
text/plain
2008_samk_lautamaki_petra.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5472024-01-25T09:33:12Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Lasonen, Pauliina
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-07-02T07:20:53Z
2008-07-02T07:20:53Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200807022812http://www.theseus.fi/handle/10024/547
10024/153
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata elektiivisten leikkauspotilaiden kokemuksia postoperatiivisessa vaiheessa epiduraalista kipulääkitystä käytettäessä. Tutkimuksen tavoitteena on saada tietoa siitä, miten sairaanhoitajat tulevaisuudessa voisivat tehostaa potilaan hoitamista, kun kipua lievitetään epiduraalisella kipulääkityksellä. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään laajasti kipua ja siitä aiheutuvia haittoja. Kivunhoidosta on kerrottu painottaen kivun tunnistamista ja arviointia sekä lääkkeellistä hoitoa. Olen myös käsitellyt epiduraalista kipulääkitystä sen eri muodoissa.Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Teemahaastattelu toimi aineistonkeruumenetelmänä. Tutkimus toteutettiin Satakunnan Keskussairaalan kirurgisella vuodeosastolla N2A ja tutkimukseen osallistui seitsemän potilasta.Tutkimustulosten mukaan suurin osa potilaista koki epiduraalisen kipulääkityksen tuovan suuren avun leikkauksen jälkeiseen kipuun. Suurin osa myös koki olonsa hyväksi epiduraalisen kipulääkityksen aikana ja vain yksi halusi lopettaa epiduraalisen kipulääkityksen aikaisemmin kuin oli tarkoitus puutumisen ja pistelyn vuoksi. Viiden potilaan kohdalla kokemus epiduraalisen kipulääkityksen lopettamisesta oli myönteinen, mutta kaksi potilasta olisi vielä halunnut jatkaa epiduraalista kipulääkitystä. Näiden kahden potilaan kokemukset johtunevat epiduraalisen kipulääkityksen päättymisen jälkeen annettavien kipulääkkeiden tuottamista negatiivisista vaikutuksista peruskuntoon. Kivunhoidon potilaat kokivat pääosin hyväksi. Epäymmärrystä tuottivat lisäkipulääkitys, omatoimisuuden lisääminen ja tiedon puute esimerkiksi epiduraalisen kipulääkityksen aiheuttamista sivuvaikutuksista.
The purpose of this thesis was to study and describe the experiences of the elective op-eration patients' during their postoperative time on the surgery ward after epidural anaesthesia. The main focus was to gather information about the work the nurses do to take care of their patients during this period, and how to use this knowledge to improve epidural anaesthesia treatment in the future. To approach the subject I decided to study pain and what harm it can do to a patient. Therefore a lot of pressure in this thesis lies on how to notice the pain and how to medically ease its effects. Naturally this also includes the epidural anaesthesia. The study itself was conducted by using a theme interview method and it was performed in Satakunta Central Hospital surgery ward N2A. The target group consisted of seven patients. According to the results, epidural anaesthesia relieved the post-surgery pains a great deal on most patients. Actually only one patient out of seven felt uncomfortable with the treatment and wanted to stop it prematurely due to numbness and prickling it caused.Five of the patients responded positively when asked whether or not they wanted to stop the treatment, but two would have still wished to continue it. Experiences of these two patients are based on the anaesthesia used after epidural anaesthesia. The anaesthesia caused negative effects to the basic condition. There was also some confusion with additional pain medication, independent initiative and a general lack of knowledge about the side effects the anaesthesia may cause.
fin
kirurgia
postoperatiivinen hoito
leikkaushoito
paikallispuudutus
kipu
kipulääkkeet
Elektiivisten leikkauspotilaiden kokemuksia epiduraalisesta kipulääkityksestä kirurgisella vuodeosastolla
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/547/1/2008_samk_lasonen_pauliina.pdf
File
MD5
8ff1a49c7bc835c8d52b144238f9d380
440828
application/pdf
2008_samk_lasonen_pauliina.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/547/4/2008_samk_lasonen_pauliina.pdf.txt
File
MD5
fee4ed1ffe7db8e8998a6cf1a61fee03
120401
text/plain
2008_samk_lasonen_pauliina.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5482024-01-25T09:33:12Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Laiho, Jenni
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-07-02T07:41:09Z
2008-07-02T07:41:09Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200807022813http://www.theseus.fi/handle/10024/548
10024/153
Kaksoisdiagnoosi eli mielenterveys- ja päihdeongelman yhteisesiintyminen on keskeisimpiä tämän päivän haasteita mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoidossa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kaksoisdiagnoosipotilaan hoitoa Lahden psykiatrian poliklinikalla. Tavoitteena oli tuottaa tietoa kaksoisdiagnoosipotilaan hoidosta Lahden psykiatrian poliklinikalla ja kuvata hoitohenkilökunnan käsityksiä kaksoisdiagnoosipotilaan hoidosta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista menetelmää. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella Lahden psykiatrian poliklinikan sairaanhoitajilta. Lomakkeita jaettiin 22 ja niistä palautui 15 lomaketta. Vastausprosentti oli 68. Aineisto analysoitiin Microsoft Excel -pohjaisella Tixel-ohjelmalla. Tämän tutkimuksen mukaan kaksoisdiagnoosipotilaan hoito on erittäin haastavaa. Usein kaksoisdiagnoosipotilaat ovat moniongelmaisia ja sitoutuvat huonosti hoitoon. Tutkimustulosten mukaan hoidon kokonaisvaltaisuutta vaikeuttaa hoitajien täydennyskoulutuksen puute kaksoisdiagnoosipotilaan hoidosta. Keskeisimmäksi kehitystarpeeksi nousi myös yhtenäisen kaksoisdiagnoosipotilaan hoitomallin kehittäminen. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää sairaanhoitajien täydennyskoulutuksen järjestämiseen ja kaksoisdiagnoosipotilaan yhtenäisen hoitokäytännön kehittämiseen.
Dual diagnosis which is also known as the occurance of both mental disorders and substance abuse problems is one of the most important challenges in mental care at the moment. The purpose of this thesis was evaluate the care of patients with a dual diagnosis in Lahti policlinic of psychiatry and to produce information about the treatment of dual diagnose patient in the particular policlinic. One goal was to describe impressions of staff nurses about the treatment of dual diagnose patient. The research method in this thesis was quantitative. The data were collected using a questionnaire in Lahti policlinic of psychiatry. 22 questionnaires were handed out and 15 returned. The response rate was 68 %. The data were analyzed using Microsoft Excel based Tixel programme. On grounds of this study the treatment of dual diagnose patient is a major challenge. Usually the dual diagnosis patients have complicated problems and the willingness to receive treatment was decreased with these patients. According this thesis lack of further education causes problems in comprehensive treatment of dual diagnose patient. The crucial development need is to generate standard treatment model for dual diagnosis. The results of this thesis can be used in further education of nurses and to develop standard treatment for dual diagnosis.
fin
mielenterveysongelmat
psykiatrinen hoito
päihdeongelmat
mielenterveyshäiriöt
kaksoisdiagnoosi
potilaat
Kaksoisdiagnoosipotilaan hoito Lahden psykiatrian poliklinikalla : sairaanhoitajien käsityksiä kaksoisdiagnoosipotilaan hoidosta
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/548/1/2008_samk_laiho_jenni.pdf
File
MD5
4bb1e4de7a6d3f21b0440a9839a5fe74
803655
application/pdf
2008_samk_laiho_jenni.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/548/4/2008_samk_laiho_jenni.pdf.txt
File
MD5
5219b61fd150cca1de207a0a5ec2f814
139849
text/plain
2008_samk_laiho_jenni.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5492024-01-25T09:37:44Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Kulju, Essi
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-07-02T07:50:00Z
2008-07-02T07:50:00Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200807022814http://www.theseus.fi/handle/10024/549
10024/153
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata miten hoitotyöntekijät arvioivat ja kirjaavat aikuisen potilaan kipua päivystyspoliklinikalla. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa aikuisen potilaan kivun arvioinnista ja kirjaamisesta, jota hoitotyöntekijät voivat hyödyntää päivystyspoliklinikalla kivun hoitotyössä Satakunnan Keskussairaalassa. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Opinnäytetyön aineisto kerättiin tammi-helmikuun 2008 välisenä aikana kyselylomakkeella. Kohderyhmänä olivat sairaanhoitajat, perus-/lähihoitajat sekä lääkintävahtimestarit Satakunnan Keskussairaalan päivystyspoliklinikalla. Kyselylomake koostui 34 strukturoidusta väittämästä ja kolmesta avoimesta kysymyksestä. Kyselylomakkeita oli 60 kappaletta joista 44:n vastattiin, joten vastausprosentiksi muodostui 73.3 %. Opinnäytetyön aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Opinnäytetyön tulosten perusteella hoitotyöntekijät osasivat mielestään arvioida hyvin aikuisen potilaan kipua. Tärkeimpänä potilaan kivun arviointimenetelmänä vastaajat pitivät potilaan omaa arviota kivustaan ja sitä pidettiin luotettavana arviointina. Kuitenkin useampi vastaajista mainitsi potilaiden usein liioittelevan kipuaan tai arvioivan kipunsa korkeammaksi kuin hoitotyöntekijä. Kipua arvioitiin myös potilaassa fyysisesti nähtävien muutosten ja potilaan käyttäytymisen avulla sekä mitattavien suureiden avulla (RR, syke). Hoitotyöntekijät pitivät potilaan kivun seurantaa liian vähäisenä tällä hetkellä päivystyspoliklinikalla. Kiireen ja suurten potilasmäärien koettiin heikentävän potilaan kivun arviointia ja potilaan kivun seurantaa. Opinnäytetyön tulosten perusteella potilaan kivusta kirjattiin säännöllisesti hoitokaavakkeeseen ja vastaajista kaikki kertoivat kirjaavansa potilaan kivusta ennen kipulääkkeen antoa ja enemmistö kirjasi myös kipulääkkeen annon jälkeen. Muutoksista potilaan kivussa kirjattiin myös hyvin, kuitenkin vastaajista hieman yli puolet (52 %) pitivät potilaan kivun kirjaamista riittämättömänä päivystyspoliklinikalla. Avoimessa kysymyksessä 62 % vastaajista kertoi aikuisen potilaan kivun kirjaamisen olevan riittämätöntä. Opinnäytetyön tulosten perusteella potilaan kivun kirjaamiseen ja seurantaan tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.
The purpose of this thesis was to describe how the nursing staff evaluate and record the adult patient's pain in emergency room. The aim of the thesis was to collect information of the evaluation and recording of adult patient's pain that could be used in the emergency room of Satakunnan Keskussairaala. Kvantitativic research was used in this thesis. The material was collected during January and February 2008 with a questionnaire. Target group were nurses, auxiliary nurses and orderlies at emergency room in Satakunnan keskussairaala. The questionnaire consisted of 34 structured claims and three open questions. There were 60 questionnaires of which 44 were answered. The answering percent was 73.3 %. The material was analysed statistically. By the results of the thesis nursing staff considered themselves to be good in adult patient's pain evaluation. The most important pain evaluation method was considered to be patient's own assessment of the pain and it was considered to be reliable. Although many of the respondents mentioned that patients often exaggerate their pain or evaluate it higher than nursing staff. The pain was also evaluated by means of the patient's physical changes and behaviour and physically measured magnitudes (RR, pulsation). The pain observation was considered to be too little at the moment at emergency room. Hurry and big patient quantities were considered to have a debilitating effect on the evaluation and observation of the pain. According to the results the adult patient's pain was recorded regularly into the nursing form. All of the respondents recorded the patient's pain before giving analgesic and most of them also after analgesic. Also the changes in patient's pain were recorded well although 52 % of the respondents considered pain recording inadequate at the emergency room. In open question 62 % of the respondents told that pain recording is inadequate. According to the results of this theses more attention should be paid to pain recording and observation.
fin
hoitotyö
arviointi
päivystyspoliklinikat
kirjaaminen
kipu
mittaus
Aikuisen potilaan kivun arviointi ja kirjaaminen päivystyspoliklinikalla
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/549/1/2008_samk_kulju_essi.pdf
File
MD5
8f1fa47b85ea543f18f3861b9018fdbf
619625
application/pdf
2008_samk_kulju_essi.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/549/4/2008_samk_kulju_essi.pdf.txt
File
MD5
5286b45db6571aacf86566324e8ead8e
123637
text/plain
2008_samk_kulju_essi.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5502024-01-25T09:33:08Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Kukkula, Susanna
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-07-02T07:58:07Z
2008-07-02T07:58:07Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200807022815http://www.theseus.fi/handle/10024/550
10024/153
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Satakunnan Keskussairaalassa keuhkopoliklinikalla käyvien yli 25-vuotiaiden astmapotilaiden näkemyksiä hyvästä ohjauksesta. Tavoitteena on kehittää astmapotilaan ohjausta opinnäytetyön tutkimustulosten perusteella. Opinnäytetyön avulla selvitettiin, mitä asioita astmaa sairastavat henkilöt pitivät tärkeinä ohjauksessa, minkälaista on hyvä potilasohjaus ja miten astmaohjausta voitaisiin kehittää. Opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin strukturoidun kyselylomakkeen avulla 15.6.2007-31.1.2008 välisenä aikana Satakunnan Keskussairaalassa keuhkopoliklinikalla astmaohjauksessa käyneiltä yli 25-vuotiailta henkilöiltä. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista lähestymistapaa ja tutkimusaineisto analysoitiin tilastollista menetelmää käyttäen. Opinnäytetyöstä saatujen tulosten mukaan hyvä potilasohjaus koostuu monesta eri osatekijästä. Astmaa sairastavien henkilöiden mukaan ohjaus tulisi tapahtua kahdenkeskisesti ohjaajan kanssa rauhallisessa ympäristössä ja ohjauksen ajankohta tulisi olla mahdollisimman pian astman toteamisen jälkeen. Erittäin tarpeelliseksi astmaa sairastavat potilaat kokivat kirjallisen materiaalin käytön suullisen ohjauksen tukena. Tutkimukseen osallistujat olivat tulosten mukaan tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen. Voidaankin sanoa, että lähes kaikki olivat saaneet ohjauksesta itselleen tärkeimmiksi kokemansa tiedot ja ohjaus oli ollut potilaiden tarpeita vastaavaa. Pitkästä tutkimusajasta huolimatta tutkimuksen otos oli pieni ja näin tuloksia ei voida yleistää. Tuloksista saadaan kuitenkin arvokasta tietoa, jota voidaan hyödyntää tulevaisuudessa astmapotilaan ohjauksen suunnittelussa ja kehittämisessä. Jatkotutkimuksena voisi olla tutkimuksen uusiminen samalla mittarilla ja pidemmällä aikavälillä. Näin saataisiin riittävän suuri otos ja näin luotettavaa ja arvokasta tietoa astmaohjauksesta. Toinen jatkotutkimusaihe voisi olla samankaltaisen tutkimuksen suorittaminen kaikilla Suomen sairaaloiden keuhkopoliklinikoilla.
The purpose of this thesis was to clarify views on good guidance of over 25-year old asthma patients using Satakunta Central Hospitals lung dispensary. The purpose is to improve asthma patient's guidance using thesis research results. Thesis was used to clarify what was viewed important in guidance amongst persons suffering from asthma, what kind is good patient guidance and how asthma guidance could be improved. The material of this study was collected with structured inquiry form from over 25-year old persons having used asthma guidance at Satakunta Central Hospitals lung dispensary during timeline of 15.6.2007-31.1.2008. Study used quantitative approach and study material was analyzed using statistical method. Results from the study state that good patient guidance consists of many factors. According to persons suffering from asthma, guidance should be conducted person to person with guide in calm environment and should be happening as fast as possible after finding asthma. It was felt among patients suffering from asthma that use of written material to support oral guidance was of great importance. Participants of the study according to results were content on guidance they had got. Thus it can be said, that nearly all had gotten all the information they felt important for themselves and guidance was comparable for needs of patients. Despite long follow-up time, study's sample was small and thus, results cannot be generalized. Anyhow, valuable knowledge is acquired from results that can be taken advantage of in future planning and improvement of the asthma patient guidance. Follow-up study could be repetition of the study with same parameters but with longer follow-up period. Hence big enough sample would be available, hence reli-able and valuable knowledge about asthma guidance would be available. Second follow-up study could be to conduct similar study at all lung dispensaries in all hospitals in Finland.
fin
astma
potilaat
ohjaus
itsehoito
Potilasohjaus astmaatikon tukena
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/550/1/2008_samk_kukkula_susanna.pdf
File
MD5
474671fda449e25fafdab469d1797d3d
888016
application/pdf
2008_samk_kukkula_susanna.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/550/4/2008_samk_kukkula_susanna.pdf.txt
File
MD5
81daa4e83fd75217e33da984c60ca39d
104608
text/plain
2008_samk_kukkula_susanna.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5512024-01-25T09:52:52Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Kortteinen, Hanna
author
Nurmi, Sofia
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-07-02T08:07:44Z
2008-07-02T08:07:44Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200807022816http://www.theseus.fi/handle/10024/551
10024/152
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää Cryo 6 -kylmäterapialaitteen käyttöä urheilutapahtuman yhteydessä akuuttien pehmytkudosvammojen hoidossa ja arvioida annetun kylmähoidon välittömiä vaikutuksia. Lisäksi tarkoituksenamme oli selvittää kylmäterapialaitteen käytön mahdollisuuksia urheilutapahtumissa. Projektiin osallistuneet 12 koehenkilöä olivat iältään 16-35-vuotiaita. Tutkittavilla henkilöillä ei saanut olla kylmähoidon kontraindikaatioita ja vamman täytyi olla akuutti, mutta ei välitöntä sairaalahoitoa vaativa. Henkilöt arvioivat vamman aiheuttamaa kipua ennen sekä jälkeen kylmähoidon. Lisäksi henkilöt arvioivat kylmähoidosta kokemaansa hyötyä hoidon jälkeen. Mittaukset suoritettiin VAS-janalla. Projektissamme saatujen tulosten mukaan suurimmalla osalla henkilöistä kiputuntemus laski tai pysyi samana kylmähoidon jälkeen. Yli puolet henkilöistä arvioi, että kylmähoidosta oli hyötyä akuutin vamman hoidossa. Ensiavun yhteydessä kylmätykillä annettu hoito on nopeaa ja tehokasta. Laite sopii käytettäväksi erilaisissa urheilutapahtumissa.
The purpose of this Bachelor's thesis was to study the use of the Cryo 6 cryotherapy device as a means of treatment in acute soft-tissue injuries occurring while doing sports, and to evaluate the immediate effects of the given cold treatment. In addition, our aim was to study the possibilities of using the cryotherapy device in various sports events. The 12 subjects participating in this project were between the ages 16 and 35. The subjects participating could not have contraindication to the cryotherapy, and the injury had to be acute, but not demand immediate hospital care. The subjects assessed the pain caused by the injury before and after receiving the cryotherapy. The measurements were done using the Visual Analogue Scale. According to the results from this project, the majority of subjects felt decreasing, or the same amount of pain, after the given cryotherapy. Over a half of the subjects evaluated that the cryotherapy was useful in the treatment of an acute injury. In the context of first aid, treatment given with the cryotherapy device is fast and efficient. The device is suitable for use in different kind of sports events.
fin
fysioterapia
kylmähoito
vammat
akuuttihoito
kudokset
urheiluvammat
Cryo 6 -kylmäterapialaitteen käyttö urheilutapahtumassa
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/551/1/kortteinen_nurmi.pdf
File
MD5
eb9cb62f199c57ff42ab314eabdae58a
1252087
application/pdf
kortteinen_nurmi.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/551/4/2008_samk_kortteinen_hanna_ja_nurmi_sofia.pdf.txt
File
MD5
b72dba64e26f2a3ce26b438098a08ad6
77038
text/plain
2008_samk_kortteinen_hanna_ja_nurmi_sofia.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5522024-01-25T09:52:54Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Avellan, Anne-Mari
author
Tuominen, Anna-Maria
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-07-02T08:19:00Z
2008-07-02T08:19:00Z
2007
URN:NBN:fi:amk-200807022817http://www.theseus.fi/handle/10024/552
10024/152
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää neljän viikon mittaisen kaksi kertaa viikossa toteutettavan ohjatun tasapainoharjoittelun vaikuttavuutta CP-lapsen tasapainoon. Lisäksi tutkittiin miten tasapainoharjoittelun vaikutukset säilyvät kaksi viikkoa tasapainoharjoittelun jälkeen. Tutkimukseen osallistui 10-vuotias tyttö, jolla oli diagnosoitu CP-oireyhtymä spastinen diplegia. Harjoitusmuotona käytettiin Good Balance -laitteistoa ja tasapainoharjoittelurataa, joka sisälsi kahdeksan yksinkertaista tasapainoharjoitetta. Tutkimuksessa käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Mittausmenetelminä käytettiin Good Balance -järjestelmällä mitattua seisoma-asennon huojuntaa sekä visuaalisen näköpalautteen avulla suoritettavaa dynaamista harjoitetta, toiminnallista tasapainoa mittavaa kanta-varvaskävely testiä ja Bergin tasapainotestiä. Testit suoritettiin ennen interventiota ja sen loputtua, lisäksi tehtiin seurantamittaus kahden viikon kuluttua loppumittauksesta. Tasapainoharjoittelulla oli positiivisia vaikutuksia CP-lapsen toiminnalliseen tasapainoon. Toiminnallinen eli dynaaminen tasapaino parantui harjoittelun vaikutuksesta. Staattisessa tasapainossa ei havaittu positiivisia muutoksia. Tulosten perusteella testihenkilön tasapaino huonontui intervention puolivälissä alkumittauksiin nähden, mutta tulokset paranivat huomattavasti loppumittauksia kohden. Kontrollimittauksissa osa tuloksista pysyi samana tai hieman parantui ja osassa tapahtui pientä huonontumista. Neljän viikon harjoitteluinterventiolla ei saavuteta pitkäaikaisia vaikutuksia. Tämän perusteella, tutkittavan pysyvän tasapainoa parantavan vaikutuksen saamiseksi, harjoituksen tulisi mahdollisesti olla jatkuvaa.
The purpose of this case study was to examine the effects of balance exercises repeated twice a week for a period of four weeks on the balance abilities of children with Cerepral Palsy. The 2-week follow up was carried out. The subject had Cerepral Palsy, spastic diplegic. She was a 10-years old girl. Training method used in this study was a Good Balance system and balance track which was built by using eight simple balance exercises. Both quantitative and qualitative methods were used in this study. As evaluation methods in our study we used postural sway measures and dynamic exercises. In addition, we used visual feedback with force plate technique based on the Good Balance System. On every practice time we also measured the time of toe-hill walking test, which measures functional balance, and performed the Berg's balance scale. Measurements were taken at the beginning, at the end and at a follow-up-test, two weeks after intervention. As a result we found out that balance exercise had positive effects to CP-children balance skills. Function (or dynamic balance) improved by the influence of training. No positive effect on static balance was found by the influence of training. According to the results, the patient's balance had decreased two weeks after the beginning of training, but got better after that. Nevertheless, no lasting results could be seen after four weeks of intervention. From the results we can conclude that to achieve long-term results, training should be continuous.
fin
harjoittelu
tasapaino
lapset
CP-vammaiset
Tapaustutkimus tasapainoharjoittelun vaikutuksesta CP-lapsen tasapainoon
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/552/1/avellan_tuominen.pdf
File
MD5
bdd123b6f02d5c72cd187e03c78079fd
246134
application/pdf
avellan_tuominen.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/552/4/2007_samk_avellan_annemari_ja_tuominen_annamaria.pdf.txt
File
MD5
66c49bd6368417dcfa9d2fccfc276d73
88131
text/plain
2007_samk_avellan_annemari_ja_tuominen_annamaria.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5532024-01-25T09:37:48Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Savolainen, Laura
author
Östervik, Heidi
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-07-02T08:33:08Z
2008-07-02T08:33:08Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200807022818http://www.theseus.fi/handle/10024/553
10024/169
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin lastensuojeluilmoituksen tekemistä alakouluissa opettajien näkökulmasta. Työssä keskityttiin koulun lastensuojeluilmoituksen tekemiseen liittyviin toimintamalleihin sekä opettajien subjektiivisiin kokemuksiin lastensuojeluilmoituksen tekemisestä osana opettajan työtä. Tavoitteeksi määriteltiin kartoittaa koulujen tämänhetkistä tilannetta lastensuojeluilmoitusten tekemistä koskien ja tuoda esiin, millaisia kehittämistarpeita tilanteeseen mahdollisesti liittyy. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena syksyn 2007 aikana. Opinnäytetyön aineisto koottiin puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla. Tutkimuksessa haastateltiin kahdeksaa vapaaehtoista opettajaa neljästä yhteistyöhön lupautuneesta alakoulusta Porissa. Opinnäytetyön tuloksissa todettiin, että opettajat tiedostivat lakisääteisen ilmoitusvelvollisuutensa hyvin ja tekivät tarvittaessa lastensuojeluilmoituksia epäillessään oppilaidensa hyvinvoinnin vaarantuneen. Kuitenkin lastensuojeluilmoituksen tekeminen koettiin raskaaksi ja vaikeaksi asiaksi, sillä asianosaisille aiheutuvia seurauksia lastensuojeluilmoituksen tekemisestä pohdittiin ja pelättiin. Vastauksissa korostettiin, että ilmoituksen tekemiseen johtavien syiden on oltava ilmeisiä. Tutkimustuloksissa todettiin myös, että virallisia ohjeistuksia lastensuojeluilmoituksen tekemisestä ilmeni kouluissa niukasti. Lastensuojeluilmoituksen tekemiseen liittyvä toimintamalli löydettiinkin käytännön toiminnasta, jossa oppilashuoltoryhmän rooli oli tärkeä. Tuloksia tarkasteltaessa nähtiin myös kehittämiskohtia. Toimintamallien selkeyttäminen koettiin tulevaisuudessa tärkeäksi lastensuojeluilmoituksen tekemiseen liittyvien käytäntöjen kehittämiseksi. Myös koulun ja lastensuojelun välisessä yhteistyössä nähtiin parannettavaa. Yhteistyöhön kaivattiin lisää avoimuutta, säännöllisyyttä ja pysyvyyttä.
In this thesis, making child welfare reports in the lower lever of comprehensive school was examined from the teachers' point of view. The operations models for making reports and the teachers' subjective experiences of making them as a part of their job were concentrated on in this thesis. A goal was set on charting the current situation of making child welfare reports and disclosing what kinds of needs for development there are. The research was carried out as a qualitative study in the autumn 2007. The material for this thesis was collected with half-structured theme interviews. Eight volunteer teachers from four cooperative schools in Pori were interviewed in the study. It was stated in the results of this thesis that the teachers were well aware of their statutory duty to report and they made child welfare reports when suspecting that the welfare of their pupils was endangered. Making reports was considered as a hard and difficult matter because the consequences to the parties involved were deliberated and dreaded. It was highlighted in the answers that the reasons leading to making the report must be evident. It was also stated in the results that official instructions on making a child welfare report were scarcely found. The operations model to make the report was found from practice where the role of the pupil welfare team was important.Some development points were found as reviewing the results. Clarifying the operations models was considered important in developing the conventions of making child welfare reports. Room for improvement was also found in the cooperation of schools and the child welfare office. More openness, regularity and stability were needed in the co-operation.
fin
lapset
toimintamallit
lastensuojelu
varhainen puuttuminen
ilmoitusvelvollisuus
"Ei se mikään kauhian helppo asia ole" : opettajien näkemyksiä lastensuojeluilmoituksen tekemisestä
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/553/1/savolainen_ostervik.pdf
File
MD5
edaa17f33fa87fff6bf5379aa95e21d4
629179
application/pdf
savolainen_ostervik.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/553/4/2008_samk_savolainen_laura_ostervik_heidi.pdf.txt
File
MD5
5268f642e59d8904d0d79443ac9b9b76
158740
text/plain
2008_samk_savolainen_laura_ostervik_heidi.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5542024-01-25T09:33:09Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Vuorenpää, Sanna
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-07-02T08:42:46Z
2008-07-02T08:42:46Z
2007
URN:NBN:fi:amk-200807022819http://www.theseus.fi/handle/10024/554
10024/153
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää millainen on Siikaisten kunnan työyhteisöjen (hyvin)vointi työntekijöiden mielestä ja miten sitä voisi kehittää. Tavoitteena oli saada tietoa, miten työntekijät kokevat työpaikkansa ilmapiirin, tiedonkulun ja tiedonsaannin työyhteisön sisällä, esimiestyöskentelyn, yhteistyön ja ristiriidat sekä miten työntekijät kehittäisivät työyhteisöään. Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella, jossa oli mukana avoimia kysymyksiä. Kohderyhmänä olivat Siikaisten kunnan työntekijät. Kyselylomakkeita jaettiin 90 kappaletta. Työntekijöistä vastasi kyselyyn 38. Vastausprosentti oli 42. Kysely suoritettiin syksyllä 2007. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineisto analysoitiin tilastollista menetelmää käyttäen.Tutkimuksen tuloksista voitiin todeta, että työntekijät kokevat työyhteisönsä ilmapiirin hyväksi, esimies antaa palautetta heidän mielestään siitä miten he ovat onnistuneet, työntekijät kokivat saavansa apua ja tukea esimieheltään ja työtovereiltaan tarvittaessa, suurin osa työntekijöistä koki esimiehen toiminnan puolueettomaksi ja oikeudenmukaiseksi. Työyhteisöissä koettiin olevan ongelmia myös tiedonkulun, esimiestyön, yhteistyön sekä ilmapiirin kanssa. Työntekijät kehittäisivät työyhteisöään ottamalla käyttöön säännölliset yhteiset palaverit työpaikoilla, muuttamalla esimiehen toimintaa tasapuolisemmaksi ja enemmän kiinnostuneeksi työntekijöistään, palautteen lisäämisellä puolin ja toisin, avoimuuteen rohkaisemisella, lisäämällä työvoimaa, toisten huomioon ottamisella sekä kunnioittamisella.
The purpose of this study was to examine how the employees of the County of Siikainen view their workplace environment and how they think their workplace environment can be improved. The specific aim of this study was to assess how the employees experience their work environment, communication, and access to information within the workforce, as well as, their leadership, teamwork, and conflict resolution. Employees were also asked how they would improve their work environment. The data for this study was collected using a structured questionnaire including open ended questions. The target population was the employees of the County of Siikainen. Ninety questionnaires were distributed and thirty eight employees returned the questionnaire. The return rate for the study was 42 percent. The questionnaires were administered in the fall of 2007. The data were analyzed using quantitative statistical methods.The results indicate that the employees view their work environment as positive and that their supervisors provide them with performance feedback on their success. The employees also feel that they receive assistance and support from their leadership and their co-workers when needed. The majority of employees felt that their supervisors are impartial and fair. Problems were reported in communication, leadership, teamwork, and atmosphere of the work site. The employees would improve their work environment by setting up scheduled meetings among all the employees. They would also like to increase impartiality among their supervisors, increasing leadership interested in the employees, increase feedback between the employees and supervisors. They would like encouragement to be more open and increase staffing. They also reported that improving consideration and respect for follow employees would improve their work environment.
fin
työyhteisöt
työhyvinvointi
esimiestyö
johtaminen
Työyhteisöjen hyvinvointitutkimus Siikaisten kunnalle
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/554/1/vuorenpaa_sanna.pdf
File
MD5
cae3a860f9233425c5416eb4eeaf8db6
295209
application/pdf
vuorenpaa_sanna.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/554/4/2007_samk_sote_vuorenpaa_sanna.pdf.txt
File
MD5
4fd582b0cc10c9862888819ce2dbff18
98166
text/plain
2007_samk_sote_vuorenpaa_sanna.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5552024-01-25T09:33:08Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Belkina, Tatjana
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-07-02T09:05:56Z
2008-07-02T09:05:56Z
2007
URN:NBN:fi:amk-200807022820http://www.theseus.fi/handle/10024/555
10024/153
Suomessa oli vuonna 2004 3478 alle 15-vuotiasta diabeetikkoa, joista 274 olivat alle 5-vuotiaita. Vuosittain tyypin 1 diabetekseen sairastuu noin 5 alle vuoden ikäistä lasta. Päiväkodin henkilökunta joutuu kohtaamaan työssään yhä useammin diabetesta sairastavaa lasta. Projektityön tarkoituksena oli parantaa Uudenkoiviston päiväkodin henkilökunnan tuntemusta tyypin 1 diabeteksesta ja sen päivittäisestä hoidosta. Projekti toteutettiin kertaluonteisena koulutuksena, jonka tarkoitus oli saada tietoa lasten diabeteksen hoidosta pähkinänkuoressa ja parantaa valmiutta mahdollisten ongelmatilanteiden sattuessa. Harjoitusten avulla koulutuksen tehtävänä oli antaa varmuutta mitata lapselta verensokeria. Koulutustilaisuutta suunniteltaessa käytettiin kyselylomakkeita kohderyhmälle tarkoituksena muokata koulutus kohderyhmän tarpeita vastaavaksi. Koulutuksen jälkeen lähes kaikki vastaajista oli arvioinut saaneensa uutta tietoa tyypin 1 diabeteksen hoidosta. Puolet vastaajista arvioi saaneensa tarpeeksi tietoa voidakseen hoitaa tyypin 1 diabetekseen sairastunutta lasta päiväkodissa.
In the year 2004, there were 3478 under 15 years old diabetics in Finland, from which 274 were under 5 years old. Every year approximately five children under one year old falls ill with type 1 diabetes. It is more and more common, that day-care personnel have to take care of a child with diabetes. The meaning of this project was to improve the staff's knowledge of type 1 diabe-tes and it's daily treatment in Uusikoivisto day-care center. The project was carried out as a single training meeting that was meant to share information about treatment of children's diabetes in a nutshell and improve the readiness in case of possible problem situations. With the help of the exercises, the idea was to help the staff to gain some self-confidence to test a child's blood sugar. While planning the meeting, a questionnaire to target group was used to mold the training suitable for the target group. After the training, almost all of the respondents felt that they had had new information about the treatment of type 1 diabetes. Half of the respondents felt they got enough information to take care of a child with type 1 diabetes in day-care center.
fin
nuoruustyypin diabetes
päivähoito
lapset
päiväkodit
hoito
Koulutus tyypin 1 diabeteksen päivittäisestä hoidosta päiväkodille
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/555/1/belkina_tatjana_samk_2007.pdf
File
MD5
8dc0922f48db5e32bd2e76c81fca908a
959379
application/pdf
belkina_tatjana_samk_2007.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/555/4/belkina_tatjana_samk_2007.pdf.txt
File
MD5
6f0dbf49a540de5e2795dfa527c42590
121210
text/plain
belkina_tatjana_samk_2007.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5562024-01-25T09:33:08Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Ala-Hongisto, Kirsi
author
Sinisalo, Annika
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-07-02T09:28:55Z
2008-07-02T09:28:55Z
2007
URN:NBN:fi:amk-200807022821http://www.theseus.fi/handle/10024/556
10024/153
Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa, saivatko Porin peruskoulujen 9-luokkalaiset tietoa omaan kasvuunsa ja kehitykseensä tulevaisuuttaan varten Elämäni Eväät -koulutusmateriaalista. Tavoitteena on nuorten antamien vastausten avulla selvittää koulutusmateriaalin ja siinä käytettyjen työskentelytapojen kehittämistarpeita. Opinnäytetyö on tilaustyö Porin Mielenterveysseura ry:n Elämäni Eväät –projektille. Projektin tarkoituksena on suunnitella ja toteuttaa ennaltaehkäisevän mielenterveystyön koulutusohjelma Porin peruskoulujen 7-, 8- ja 9-luokkalaisille. Koulutusohjelman tavoitteena on tukea nuorten omia henkisiä voimavaroja, itsetuntemusta ja aikuistumista sekä lisätä nuorten mielenterveystietoutta ja ennaltaehkäistä mahdollisia ongelmia. Tutkimuksen aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella, jossa on myös avoimia kysymyksiä. Kyselyn avulla saatiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusaineistoa. Aineisto kerättiin seitsemästä porilaisesta peruskoulusta, joista jokaisesta valittiin yksi 9-luokka tutkimuskohteeksi. Kyselyyn osallistui 124 nuorta. Tutkimusaineisto analysoitiin käyttäen Tixel 8 -taulukkolaskentaohjelmaa sekä laadullisen aineiston sisällönanalyysiä, jonka tulokset kvantifioitiin. Tuloksista kävi ilmi, että nuoret ovat kokeneet saaneensa tietoa koulutusmateriaalista. Tärkeiksi aihealueiksi nousivat perhe ja läheiset ja omien vahvuuksien tunnistaminen. Lisäksi nuoret kokivat 9-luokan olevan sopiva ajankohta omaa tulevaisuutta pohdittaessa. Nuoret näkivät positiivisena asiana koulusta saamansa tiedon liittyen omaan mielenterveyteen. Lisätiedon tarve kohdistui mielenterveyteen liittyviin asioihin. Tulosten mukaan nuoret halusivat mieluummin ryhmä- tai parityöskentelyä kuin yksilötyöskentelyä, esimerkiksi ryhmässä keskustelua kaivattiin enemmän. Kehitystä toivottiin myös tuntien määrän lisäämiseen. Kuitenkin tuloksista voidaan todeta, että suurin osa nuorista ovat olleet tyytyväisiä Elämäni Eväät -koulutusmateriaalin sisältöön, eikä kaivannut siihen muutoksia.
The aim of this study was to find out whether students in the 9th grade of comprehensive schools in Pori, Finland, were able to derive information that was useful for their growth and development from the educational material "Elämäni Eväät" (Tools for my life). The responses given by the young people were used to identify possible development needs in the educational material and in the working methods used. The study was commissioned by the "Elämäni Eväät" project run by the Pori Association for Mental Health. The aim of the project is to design and implement an educational programme in preventive mental health care, targeted at students in the 7th, 8th and 9th grades of comprehensive schools in Pori. The programme aims to support the mental resources of the youngsters, improve their understanding of themselves, and help them grow up. It is also intended to increase their awareness of mental health issues and to prevent possible problems. The data was collected with the help of a structured questionnaire that also contained open-ended questions. Both quantitative and qualitative data were obtained from the survey. The survey was carried out in seven comprehensive schools in Pori. In each school one 9th grade group was selected for the survey. A total of 124 students participated in the survey. The data were analysed using the Tixel 8 spreadsheet application as well as a content analysis of qualitative data. The results of the latter were quantified. The results indicated that the young people surveyed felt that they did get information out of the educational material. Themes that were felt to be important included family and other significant people as well as identifying one’s own strengths. The young people also felt that the 9th grade (at the age of 15–16 years) was a suitable point to consider their future. They thought it was good that school provided them with information concerning their mental health. More information was needed about mental health issues. The results indicated that the young people preferred working in groups or pairs rather than working alone. For example, they would have liked to have more group discussions. They would also have liked to have more classes related to the material in question. However, it was found that most of the young people surveyed were satisfied with the content of the "Elämäni Eväät" educational material and did not think any modifications were needed.
fin
nuoret
koululaiset
ehkäisevä mielenterveystyö
mielenterveystyö
Kysely Elämäni eväät -koulutusmateriaalista 9-luokkalaisille nuorille Porissa
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/556/1/alahongisto_sinisalo.pdf
File
MD5
1a37d48f5334890e99f301e181c54358
1129150
application/pdf
alahongisto_sinisalo.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/556/4/alahongisto_kirsi_sinisalo_annika_samk_2007.pdf.txt
File
MD5
5d1af9c1e6490c81a3535d50af480fe5
122477
text/plain
alahongisto_kirsi_sinisalo_annika_samk_2007.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5582024-01-25T09:52:51Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Blomqvist, Marjo
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-07-03T11:35:46Z
2008-07-03T11:35:46Z
2007
URN:NBN:fi:amk-200807032829http://www.theseus.fi/handle/10024/558
10024/159
Tämä tutkimus tehtiin Turun kaupungin terveystoimen lääkinnällisen kuntoutuksen hankkeeseen ”vanhusten kaatumisten ehkäisy” liittyen. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää apuvälineen luovutustilanteeseen liittyvän ohjauksen ja seurannan merkitystä iäkkään 4-pyöräisen kävelytelineen käyttäjän käyttövarmuuteen. Tarkoituksena oli seurata subjektiivisten tuntemusten muuttumista neljän kuukauden seuranta-aikana liikkumiskyvyn ja sosiaalisen aktiivisuuden suhteen ja merkitystä kaatumisten ehkäisyyn ja itsenäiseen kotona selviytymiseen. Rinnakkaistutkimuksena Turun ammattikorkeakoulun fysioterapiaopiskelijat selvittivät yhteyttä objektiivisten tasapaino- ja lihasvoimatestien sekä subjektiivisen kaatumispelon välillä. Kokeellinen tutkimus toteutettiin maalis-syyskuun 2006 aikana. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinelainaamon yli 65-vuotiaista 4-pyöräisen kävelytelineen lainaajista muodostettiin koeryhmä ja vertailuryhmä. Tutkimukseen osallistui yhteensä 15 iäkästä, kahdeksan koeryhmässä ja seitsemän vertailuryhmässä. Koeryhmäläisille järjestettiin kolme ryhmäohjauskertaa kuukauden aikana, lisäksi he saivat kotiharjoitteluohjelman. Molemmat ryhmät saivat kyselylomakkeen seuranta-ajan alussa ja lopussa. Molemmat ryhmät testattiin rinnakkaistutkimuksessa tasapainon ja alaraajojen lihasvoiman suhteen. Tutkimusjoukon pienuuden vuoksi tulokset ovat viitteellisiä. Koeryhmäläiset kokivat hieman vertailuryhmää enemmän tyytyväisyyttä kykyynsä toimia ja liikkua kodin ulkopuolella. Koeryhmäläiset kokivat myös hieman enemmän lisäystä sosiaalisessa aktiivisuudessa. Koeryhmäläiset tunsivat kävelytelineen mahdollistaneen aktiivista osallistumista jonkin verran vertailuryhmää enemmän. Liikkumiskyvyssä ei tunnettu merkitseviä muutoksia kummassakaan ryhmässä. Kaatumisen pelko ei oleellisesti vähentynyt kummassakaan ryhmässä. Tulevaisuudessa väestö ikääntyy ja apuvälineiden tarve kasvaa. Itsenäisen selviytymisen tukemiseksi ja kaatumisten ehkäisemiseksi on tärkeää varmistaa, että iäkkäät kävelytelineen käyttäjät osaavat käyttää apuvälinettään oikein. Ohjaukseen ja seurantaan kannattaa panostaa ja resursoida.
This study was a part of the project called "Prevention of the fallings among elderly" in the medical rehabilitation of Turku city healthcare. The meaning was to find out if the counselling and follow-up can secure using of a walking rack. Changes in subjective feelings of moving abilities and social activities were followed during four months. The meaning was also to find out if the counselling and follow-up can prevent elderly falling and add there independence at home. Parallel study was carried out in Turku Polytechnic by students in physiotherapy. They studied connection between objective balance and muscle strength tests and subjective fear of falling. Experimental study was done between March and September in the year 2006. The study was done among over 65 years old people who were lending a walking rack from the medical rehabilitation of Turku city. In the control group were seven people and in the test group eight people, altogether 15 elderly. The test group got counselling three times during a month and also home exercise programme. Both groups filled in questionnaire at the beginning and in the end of following time. In parallel study both groups were tested in balance and muscle strength of lower limbs. Results are suggestive because of the small research group. The test group were a little more satisfied with there abilities to move outside home comparing with the control group. They had also little more increasing in social activity. In the test group walking rack made possible active participation comparing with the control group. Moving ability did not change among either group. Fear of falling did not decrease. In the future there will be more elderly people and that's why the need of assistive devices will increase. It is important to make sure that old people can use there walking rack rightly. It is worth investing in counselling and follow-up.
fin
apuvälineet
vanhukset
ikääntyneet
kävely
Ohjauksen merkitys kävelytelineen käytön hallinnassa : kysely yli 65-vuotiaiden kävelytelineen käyttäjien subjektiivisten tuntemusten muutoksista seuranta-aikana
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/558/1/blomqvist_marjo_samk_2007.pdf
File
MD5
0da0b9cb7101e08bb719ec8a615f18ed
1670156
application/pdf
blomqvist_marjo_samk_2007.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/558/4/blomqvist_marjo_samk_2007.pdf.txt
File
MD5
48a4b5fb84c72acbb2df9f52679c9d40
128569
text/plain
blomqvist_marjo_samk_2007.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5592024-01-25T09:33:08Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Eklund, Heidi
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-07-03T11:44:05Z
2008-07-03T11:44:05Z
2007
URN:NBN:fi:amk-200807032830http://www.theseus.fi/handle/10024/559
10024/153
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Satakunnan pelastuslaitoksen henkilöstön hyvinvointiin liittyviä asioita henkilöstön näkökulmasta. Tavoitteena oli kehittää henkilöstön hyvinvointia. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Satakunnan pelastuslaitoksen kanssa. Tutkimuksen pohjalta voitiin tarkastella henkilöstön hyvinvointiin ja työssäjaksamiseen liittyviä kehittämistarpeita. Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella, johon vastasi 138 Satakunnan pelastuslaitoksen työntekijää. Vastausprosentti oli 49.3. Opinnäytetyö oli määrällinen eli kvantitatiivinen ja siinä käytettiin tilastollista analysointitapaa. Opinnäytetyössä saatujen tulosten mukaan yleinen työhyvinvointi Satakunnan pelastuslaitoksessa on huonontunut. Ylitöiden määrä on lisääntynyt, ristiriidat ja kilpailuhenki on myös kasvusuunnassa. Satakunnan pelastuslaitoksen työntekijät eivät ole tyytyväisiä työpaikkansa johtamiseen ja varsinkaan ylimmän johdon toimintaan. Työntekijöiden halukkuus vaikuttaa työympäristöönsä ilmenee aloitteiden tekemisenä. Työkyvyn keskiarvo oli työntekijöiden antamien pisteiden mukaan 7.43, verrattuna Porin kaupungin Työolobarometriin vuodelta 2003 Satakunnan pelastuslaitoksen työntekijät kokevat työkykynsä huonommaksi kuin Porin kaupungin työntekijät yleensä. Tutkimuksen tuloksissa oli hieman toimipaikkakohtaisia eroja ja vastaukset painottuivat Porin toimipisteeseen. Tutkimus antaa tietoa Satakunnan pelastuslaitoksen työhyvinvoinnista ja tuottaa informaatiota Satakunnan pelastuslaitoksen johdolle ja esimiehille työolojen kehittämistä varten. Tämä tutkimus on tarkoitus tehdä uudelleen, jotta työpaikalla tapahtuneita muutoksia ja niiden suuntaa voitaisiin verrata. Jatkotutkimuksien aiheena voisi olla tarkempi tutkimus työssä jaksamisesta ja sen keinoista työntekijöiden ja eri toimialojen näkökulmista.
The purpose of this Bachelor's Thesis was to describe the ways and experiences how Rescue Department of Satakunta's staff feel their welfare at view of employees. The goal was to develop employees welfare. This thesis was done with support of Rescue Department of Satakunta. On the basic of this thesis it's possible to conside improves of employees welfare and ensurance of work. The material used in this thesis was a structured quetionnare which had been sent to employees of Rescue Department of Satakunta.138 of the employees replied to the questionnaire. The response rate was 49.3. Measures were aimed at quintative and the material was analyzed statistically. According the results general welfare in Rescue Department of Satakunta's is going worse. Quintity of overtime work have grown, clashings and contention are also growing. Employees in Rescue Department of Satakunta have no satisfaction about management espesially upper management. Willing of the employees to have an effect on working environment take the form of initiatives. Mean value to describe ability to work according employees was 7.43, comparising in workbarometer of Pori 2003 the employees feel their ability to work worse than Pori city employees. There was some differences between separated branches and the answers have their emphasis in branch of Pori. This Thesis give information about workwelfare of Rescue Deparment of Satakunta's and produce fact how to the management can develop workplace. This research intent to be done again. Then it is possible to compare the differences and which way it is going. The subject of sequel research could be defined research about workenergy and how employees and different field of business feel those things.
fin
barometrit
pelastustoimi
työilmapiiri
työolot
pelastustoiminta
pelastuspalvelu
Työolobarometri Satakunnan pelastuslaitokselle
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/559/1/eklund_heidi_samk_2007.pdf
File
MD5
292c3cfc7c2d522a1e1e507b9a12d409
709301
application/pdf
eklund_heidi_samk_2007.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/559/4/eklund_heidi_samk_2007.pdf.txt
File
MD5
73f371b50382bc3235face482d2cb476
114458
text/plain
eklund_heidi_samk_2007.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5602024-01-25T09:33:09Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Grönroos, Timo
author
Muli, Petri
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-07-03T11:55:43Z
2008-07-03T11:55:43Z
2007
URN:NBN:fi:amk-200807032831http://www.theseus.fi/handle/10024/560
10024/153
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Porin kaupunginsairaalassa osastoilla 7-12 pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien vanhusten omaisten ja hoitohenkilökunnan välistä tiedonkulkua sekä omaisten osallistumista vanhuksen hoitoon.Tutkimuksen kohdejoukko oli Porin kaupunginsairaalan osastojen 7-12 vanhuspotilaiden omaiset (N=59). Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka syntyi aikaisempien tutkimusten ja kirjallisuuden pohjalta. Vastausprosentti oli 86,5 %. Tulokset käsiteltiin tilastollisesti ja esitettiin prosentteina. Avoimet kysymykset analysoitiin soveltaen yksinkertaista sisällön analyysia. Tutkimusongelmina olivat: 1) minkä verran omainen on saanut tietoa vanhuksen voinnista ja hoidosta laitoksessa, 2) minkälaisiin hoitotoimiin omainen on osallistunut laitoksessa, 3) millaiseksi omainen arvioi yhteistyön hoitohenkilökunnan kanssa tällä hetkellä ja 4) mitä muutoksia omainen toivoisi yhteistyöhön tulevaisuudessa. Kysely suoritettiin helmikuussa 2007. Tuloksista havaittiin, että lähes kaikki omaiset olivat saaneet ainakin jonkin verran tietoa läheisensä voinnista hoitohenkilökunnalta. Pääosin tietoa oli saatu sairaanhoitajalta tai perushoitajalta. Lisää tietoa toivottiin saatavan ja sitä odotettiin yleisimmin sairaanhoitajalta tai lääkäriltä. Kaikki vastaajat ilmoittivat osallistuneensa läheisensä hoitotoimiin. Eniten vastaajat ilmoittivat osallistuneensa läheisen avustamiseen ruokailussa, ulkoilussa ja asennon vaihtamisessa. Lähes kaikki vastaajat kokivat apuaan arvostettavan. Yleisesti toivottiin lisää hoitohenkilökuntaa osastoille hoidon laadun ja yhteistyön parantamiseksi.
The objective of this research was to study the flow of information between the nursing staff and the relatives of patients who are in long term institutional care in Pori city hospital's wards 7-12. Another objective was to study the participation of the relatives to the care of the old persons. The target group of this research was the relatives of the old person patients in Pori city hospital's wards 7-12 (N=59). The research material was collected with a survey form that was based on previous researches and literature. Answer percentage was 86,5 %. The results were processed statistically and presented as percentages. Open questions were analyzed separately. Research questions were: 1) how much information has been given to the relative about the state of health and the care of the old person in the hospital, 2) in what kinds of treatments has the relative participated in the hospital, 3) how good is the cooperation with the nursing staff at the moment and 4) what changes the relative hopes to be made to the cooperation. Survey was performed in February 2007. The results showed that nearly all relatives were given at least some information about the state of health of their familiar by the nursing staff. Mainly the information was received from a nurse or a licensed practical nurse. More information was needed and was usually expected from a nurse or a doctor. All the relatives told that they had participated in the treatment of their familiar. The most the relatives had participated in assisting their familiar in eating, outdoor exercise and position changing. Nearly all the relatives felt that their help was appreciated. In general the relatives hoped for more nursing staff to the wards to improve the quality of the care and cooperation.
fin
hoitohenkilöstö
sairaalat
vanhukset
yhteistyö
omaiset
laitoshoito
Laitoshoidossa olevan vanhuksen omaisten ja hoitohenkilökunnan välinen yhteistyö Porin kaupunginsairaalan osastoilla 7-12
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/560/1/gronroos_timo_muli_petri.pdf
File
MD5
89a269d5322806f2d2dc76c55ca153a7
158179
application/pdf
gronroos_timo_muli_petri.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/560/4/gronroos_timo_muli_petri_samk_2007.pdf.txt
File
MD5
cc8366fc88ea741c7aad810c68c67a0a
62913
text/plain
gronroos_timo_muli_petri_samk_2007.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5652024-01-25T09:33:10Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Haavasoja, Tiia-Mari
author
Lähteenmäki, Mari
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-07-04T08:22:36Z
2008-07-04T08:22:36Z
2007
URN:NBN:fi:amk-200807042841http://www.theseus.fi/handle/10024/565
10024/153
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, kuinka paljon on suoraa ja epäsuoraa yhteistyötä lasten ja nuorisopsykiatristen hoitopaikkojen ja koulujen välillä, kuinka kauan yhteistyöhön liittyvät yhteydenotot kestävät ja mitä aihealueita ne koskevat. Tutkimuksen taustalla on autismin kirjon osaajien verkostoitumista Satakunnassa edistävä AUNE-hanke. Kentällä oli ilmennyt tarve kartoittaa hoitopaikkojen ja koulujen välistä yhteistyötä, koska vastaavanlaista tutkimusta ei ollut ennen tehty. Tämän tutkimuksen on tarkoitus palvella koko lasten ja nuorisopsykiatrista tulosaluetta. Opinnäytetyön teoriaosassa käsiteltiin lasten ja nuorisopsykiatristen hoitopaikkojen ja koulujen välistä suoraa ja epäsuoraa yhteistyötä, lasten ja nuorten psyykkisiä ja kehityksellisiä ongelmia sekä lasten ja nuorisopsykiatrista hoitoa. Tutkimusaineisto kerättiin seurantalomakkeen avulla kaikilta Satakunnan lasten ja nuorisopsykiatrisilta osastoilta ja poliklinikoilta. Seuranta-aika oli kaksi viikkoa. Vastauksia saatiin neljästä paikasta ja lomakkeita palautettiin yhteensä 25. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto käsiteltiin tilastollisin menetelmin. Tulokset esitettiin sekä sanallisesti että graafisesti. Tutkimuksen tulosten mukaan eroavaisuuksia oli hoitopaikkojen ja siellä vallitsevien käytäntöjen kesken. Eniten oli muuta suoraa yhteistyötä hoitopaikan ja koulun välillä, mikä käytännössä tarkoitti esimerkiksi kuulumisten vaihtoa kasvokkain ja välitun-tivalvontoja sairaalakoulussa. Toiseksi eniten oli puhelimitse tapahtuvaa suoraa yhteistyötä.
The purpose of this thesis was to describe the amount of direct and indirect collaboration between child psychiatric and adolescent psychiatric inpatient facilities and schools, what was the length of the collaborational contacts and with what topics were they concerned with. Behind the research is the AUNE -project dealing with the development of networking of the experts in the autism spectrum in the Satakunta region. Because a similar research had not been previously performed, a need to map the collaboration between schools and inpatient facilities became apparent. The purpose of this thesis was thus to serve the whole performance area of child and adolescent psychiatry.The theoretical part of the final thesis discussed the direct and indirect collaboration between inpatient facilities and schools of child and adolescent psychiatry, the psychic and developmental challenges of children and adolescents and child and adolescent psychiatric treatment. The research data was gathered from all the child and adolescent psychiatric wards and outpatient departments of the Satakunta region by using a track sheet. The moni-toring time was two weeks. Responses were received from four locations and 25 response sheets were altogether received. Quantitative research method was applied in the research, and the research material was processed in statistical methods. The research findings were presented in written form and graphically.The research findings state that differences were seen between inpatient facilities and prevailing practices used. Most common direct collaboration was seen between the inpatient facility and the school, which practically meant for example face-to-face communication and recess control in hospital schools. Direct collaboration through telephone was the second most common method of collaboration.
fin
lastenpsykiatria
yhteistyö
nuorisopsykiatria
koulu
hoitopaikat
Suora ja epäsuora yhteistyö lasten ja nuorisopsykiatristen hoitopaikkojen ja koulujen välillä
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/565/1/haavasoja_lahteenmaki.pdf
File
MD5
667b841f6e5ebc23abc11bc4b7c8c11c
179607
application/pdf
haavasoja_lahteenmaki.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/565/4/haavasoja_tiiamari_lahteenmaki_mari_samk_2007.pdf.txt
File
MD5
585cce917d50b970c9e3247b337240c0
136144
text/plain
haavasoja_tiiamari_lahteenmaki_mari_samk_2007.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5882024-01-25T09:37:51Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Aaltonen, Eveliina
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-09-02T07:46:53Z
2008-09-02T07:46:53Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200807252957http://www.theseus.fi/handle/10024/588
10024/161
Opinnäytetyössä tutkittiin Satakunnan Urheiluleirit Ky:n toimintaa ja sen kehittämistä. Tutkimuksen pääpaino kohdistui Pelen kiekkoleireihin, jotka järjestettiin ensimmäistä kertaa kesällä 2007. Yrityksen toiminta pohjautuu tällä hetkellä suurimmalta osalta kiekkoleireihin, mutta työssä käsiteltiin myös mahdollisia muutoksia yritystoiminnassa tulevaisuudessa. Työssä pyrittiin teorian tukemana tutkimaan yrityksen projektimuotoista toimintaa ja sen kehittämistä. Työ suoritettiin yhteistyössä yrityksen toiminnassa mukana olevien henkilöiden kanssa. Työstä tehtiin toimeksianto marraskuussa 2007 ja opinnäytetyön suunnittelu aloitettiin silloin. Tutkimuksessa ensimmäiseen vaiheeseen sisällytettiin yritystoiminnan tutkimista ja sen tulevaisuuden tuomia mahdollisuuksia laajentua liikunta-alan yrityksenä. Toisena vaiheena tutkittiin yrityksen vuoden 2007 taloudellisen tuloksia. Yrityksen tulos perustui lähes kokonaan Pelen kiekkoleireihin. Tutkimuksen taloudellinen näkökulma perustettiin tulokseen ja sen kehittämisideoihin tulevaisuudelle. Kolmannessa vaiheessa tehtiin tyytyväisyyskysely vuoden 2007 leiriläisille ja kyselyn tulosten analysointia. Kyselyn tarkoituksena oli saada ideoita ja kehittämisehdotuksia tuleville leireille. Kysely toteutettiin tammikuussa 2008. Koko tutkimuksen tuomat tulokset ja parhaat kehittämisehdotukset tulevat pohjaksi yrityksen tulevaisuudenkehitysprosessille. Tutkimuksessa tehtiin tiivistä yhteistyötä yrityksen kanssa ja koko prosessi antoi erittäin hyvän pohjan yrityksen strategia- ja kehittämistyölle. Tyytyväisyyskyselyn tuloksien avulla saatiin kehitettyä tulevaisuuden leirejä ja uusia ideoita tuli valtavasti. Osa ideoista tulee käytäntöön jo vuoden 2008 leireille. Talousosion kehitysideat toivat taloudellista näkökulmaa leirien kehitykselle.
In this thesis was researched functions and development of Satakunnan Urheiluleirit Ky. Emphasis of research was focused into Pele’s hockey camps, which were arranged for the first in the summer of 2007. At the moment function of enterprise is based mainly into hockey camps, but in thesis has discussed possible changes in entrepreneurship in the future. In this thesis has been tried to research enterprise’s project natured functions and development supported by theory. Thesis has been carried out in collaboration with persons involved with enterprise’s functions. Assignment for thesis was made in November of 2007 and planning of thesis started immediately. In first phase of this thesis is included research or entrepreneurship and future possibilities to expand as a sports industry company. In second phase was researched enterprise’s financial profit of year 2007. Enterprise’s financial profit was made mainly by Pele’s hockey camps. Financial point of view of thesis was based on financial profit and development ideas for the future. In third phase of thesis was satisfaction query that was made for year 2007 camp participants and analyzing of query results. The main objective of the query was to get ideas and development suggestions for future camps. Query was carried out in January of 2008. Results of thesis and best of development ideas will be base of enterprise’s future development actions. During this thesis, very close cooperation was carried out with enterprise, and whole process gave very good base for enterprise’s strategy- and development work. Based on satisfaction query future camps were developed and great deal of new ideas was gathered. Part of ideas will be carried out in year 2008 camps. Development ideas of economical part brought financial point of view for development of camps.
fin
leirit
projektit
jääkiekko
pienyritykset
urheilu
Pienyrityksen projektinmuotoinen toiminta ja sen kehittäminen : Satakunnan Urheilukaverit Ky
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/588/1/Aaltonen%20Eveliina.pdf
File
MD5
ca1f82cb8f1cca4c7630080055ccd3a9
275645
application/pdf
Aaltonen Eveliina.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/588/4/Aaltonen%20Eveliina.pdf.txt
File
MD5
65573672fcc8b5dc8e6f25470cc8a45f
85409
text/plain
Aaltonen Eveliina.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5892024-01-25T09:37:49Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Ahvenjärvi, Martti
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-09-02T08:01:06Z
2008-09-02T08:01:06Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200807252958http://www.theseus.fi/handle/10024/589
10024/172
Tämän opinnäytetyön aiheena oli selvittää ohjelmistokoodien dokumentointia ja kommentointia helpottavien apuohjelmien toiminnallisuutta, ominaisuuksia ja niiden soveltuvuutta ohjelmistontuotantoprojektien asettamiin tarpeisiin. Lähtökohtana oli löytää apuohjelmia, jotka keventäisivät ohjelmoijan taakkaa dokumentoinnin tekemisessä ja siten madaltaisivat kynnystä dokumentaation tuottamiseen. Tutkielman alussa käsiteltiin dokumentoinnin periaatteita ja tutustuttiin ohjelmistoprojektin etenemiseen, sekä sen aikana tuotettaviin dokumentteihin. Tämän osuuden jälkeen esiteltiin Java-ohjelmointikielen periaatteita ja yleisesti sovittuja käytäntöjä, jotka eivät suoranaisesti liity dokumentointiin, mutta joiden huomioon ottaminen on tärkeää. Tutkielmassa tutustuttiin muutamiin ohjelmiston dokumentoinnin kannalta mielenkiintoisiin apuohjelmiin. Näitä ohjelmia esiteltiin teoriassa ja niiden ominaisuuksiin, käyttöön ja toimintaan tutustuttiin yleisellä tasolla. Ohjelmien soveltuvuutta käytännön tarpeisiin arvioitiin niiden tarjoamien ominaisuuksien perusteella. Käytännön osiossa sovellettiin hyödyllisimmiksi arvioituja apuohjelmia todellisen kaltaisessa esimerkkiprojektissa. Jokaisen ohjelman kohdalla arvioitiin sen hyvät puolet ja todettiin mahdolliset puutteet ja ongelmat. Dokumentaation puuttuminen myönnetään suureksi ongelmaksi etenkin ohjelmistoissa, jotka vaativat ylläpitoa koko elinkaarensa ajan. Dokumentaation tekeminen koetaan ohjelmiston kehityksen aikana turhaksi ja liikaa aikaa vieväksi, minkä seurauksena se jätetään helposti tekemättä kokonaan. Hyvin tehdyllä dokumentaatiolla kuitenkin säästetään työtunteja ylläpidon aikana. Dokumentaation tekemistä helpotetaan useilla apuohjelmilla, joiden tarjoamaan hyöty ja oikopolut eivät kuitenkaan poista vastuuta dokumentaation tekemisestä ohjelmoijalta. Dokumentaation rungon automaattiseen tekemiseen JAutuodoc-ohjelman avulla päädyttiin, koska olemassa oleva runko painostaa ohjelmoijaa täydentämään sen todelliseksi käytännölliseksi dokumentiksi.
The purpose of this thesis was to determine the functionality, features and the suitability of software code documenting utility programs based on the needs of software development project. The main idea was to find utility programs that would lighten the burden of writing documentation for software and thereby lowering the bar for producing the documentation. At the first part of this thesis the main principles of documentation were introduced, also the progression of software project was studied. After this Java programming language was demonstrated and with it some principles and general rules that are not directly related to documenting, but are important things to be aware of. Some interesting utility programs for documenting software code were studied in this thesis. Their features, usage and operation were portrayed in general level. The suitability of these programs for real software projects was estimated by the basis of the functionality they theoretically were able to provide. On the hands-on part of the thesis the most serviceable programs were studied in a real-like project. Every programs good applicable features and also possible flaws and problems were assessed individually. The absence of software documentation is noted as a great fault, especially in software which requires maintenance through its whole life span. Still creating the documentation is considered meaningless and time consuming during the development phase and therefore it's neglected. Good documentation would save a lot of working time during the maintenance period of the life cycle. Creation of the documentation can be helped with many utility programs. Their usage doesn't remove the responsibility of producing the documentation from the coder. Creating the base for the documentation with the tool JAutodoc, was considered to be the best way to “force” coders to write, actually just complete, the documentation.
fin
Java
dokumentointi
ohjelmistokoodit
Ohjelmistokoodin ohjelmoinnin apuvälineet
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/589/1/Ahvenjarvi%20Martti.pdf
File
MD5
0c55c21ac53d03717f9035a09d467f6f
1326805
application/pdf
Ahvenjarvi Martti.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/589/4/Ahvenjarvi%20Martti.pdf.txt
File
MD5
7f67c5eb95d5e2a75f6429784364169d
91402
text/plain
Ahvenjarvi Martti.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5932023-11-21T12:49:08Zcom_10024_431col_10024_160870
Theseus
author
Sipilä, Anu
organization
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2008-09-08T08:31:36Z
2008-09-08T08:31:36Z
2007
URN:NBN:fi:amk-200808252976http://www.theseus.fi/handle/10024/593
10024/440
Opinnäytetyössä on tutkittu matkailualan yrityksille suunnatun, MEK:in hallinnoiman laatujärjestelmän Laatutonnin vaikuttavuutta pienyrittäjän arjessa. Laatutonni -koulutusta on järjestetty vuodesta 2001. MEK on edellyttänyt vuodesta 2006 lähtien systemaattista laadun kehittämistä yrityksiltä, jotka ovat mukana sen markkinointikampanjoissa ja laadun kehittäminen on nostettu tavoitteeksi myös valtakunnallisessa matkailustrategiassa vuoteen 2020. Pienyritysten paineet laadun kehittämiseen kasvavat siten koko ajan. Laatutonnin tavoitteena on tarjota kaiken kokoisille matkailuyrityksille käytännönläheisiä työkaluja systemaattiseen laadun kehittämiseen ja parantaa sitä kautta yritysten kannattavuutta, asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyttä sekä kilpailukykyä. Laatukoulutuksen on suorittanut tähän mennessä noin 500 yritystä.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa on tarkasteltu laadun kehittämistä prosessien johtamisen näkökulmasta sekä tarkasteltu palvelun laatuun ja sen kehittämiseen liittyviä erityispiirteitä. Inhimilliseen laatuun vaikuttavia tekijöitä ja sosiaalisen pääoman käsitettä on tarkasteltu pienyrittäjän kehittämistoiminnan taustalla vaikuttavina tekijöinä. Laatutonnia ja muita matkailualalla käytössä olevia laatujärjestelmiä on tarkasteltu työn kontekstiosuudessa.
Laatujärjestelmän vaikuttavuutta on opinnäytetyössä tutkittu tapaustutkimuksen keinoin. Tutkimusmenetelminä ovat olleet kvalitatiiviselle tutkimukselle ominaiset haastattelumenetelmät sekä sisällönanalyysi. Tutkimusta varten on haastateltu kolmea matkailualan pienyrittäjää sekä Laatutonni -kouluttajaa lokakuussa 2006. Sisällönanalyysiä on tehty Laatutonni -lehdistä. Yrittäjien ja kouluttajan kokemuksista ja lehtien sisällöstä analysoitujen tulosten perusteella on pyritty vastaamaan tutkimuskysymyksiin ja tarkastelemaan Laatutonnin vaikuttavuutta.
Tutkimustulosten perusteella Laatutonni näkyy pienyrittäjien arkisessa toiminnassa vahvimmin suunnitelmallisuuden lisääntymisenä, ajan hallinnan paranemisena ja ajattelutavan muutoksena asiakaslähtöisempään suuntaan. Ammattitaitoisella kouluttajalla on suuri merkitys vaikuttavuuden kannalta. Myös yrittäjän motivaatio, elämäntilanne ja tarpeet vaikuttavat vahvasti laatujärjestelmän omaksumiseen yrityksen käytäntöihin. Kriittisimmiksi tekijöiksi nousevat Laatuverkko -palautejärjestelmän käyttöön liittyvät ongelmat sekä laatujärjestelmän vähäiseksi koettu tunnettuus muualla kuin matkailun toimialalla. Laatujärjestelmän koulutusmateriaali koetaan monimutkaisena ja raskaana hyvin pienille yrityksille. Laatujärjestelmän käytön yhteyttä yritysten kannattavuuden tai kilpailukyvyn lisääntymiseen ei voida varmuudella osoittaa. Yrittäjät kaipaisivat laatujärjestelmän käytön tueksi henkilökohtaisempaa tukea Laatuverkon rinnalle sekä koulutusmahdollisuuksia lähialueilla.
fin
Laatutonni pienyrittäjän arjessa : laatujärjestelmän vaikuttavuuden arviointi
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/593/1/907_Anu_Sipila_ONT_2007.pdf
File
MD5
a452a28d9fb3bfd447afe0b52764fab3
491831
application/pdf
907_Anu_Sipila_ONT_2007.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/593/4/907_Anu_Sipila_ONT_2007.pdf.txt
File
MD5
10d297294f6db437a53921b43a234fec
242526
text/plain
907_Anu_Sipila_ONT_2007.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5902024-01-25T09:33:09Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Rintala, Kati
author
Ojala, Jussi
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-09-02T08:33:03Z
2008-09-02T08:33:03Z
2007
http://www.theseus.fi/handle/10024/590URN:NBN:fi:amk-200809022992
10024/153
Projektin tarkoituksena oli pitää Kuninkaanhaan yläasteen kahdeksannelle luokalle oppitunti seksuaalisuudesta ja seksuaaliterveydestä. Projektin tavoitteena oli selvittää kahdeksasluokkalaisten tiedon tarve seksuaalisuuteen liittyvistä asioista sekä vaikuttaa heidän seksuaalitietämykseensä esittelemällä seksuaalisuuteen liittyviä asioita oppilaita kiinnostavalla tavalla. Kaikille kahdeksasluokkalaisille suoritettiin kysely, josta saadun tiedon perusteella suunnittelimme ja toteutimme oppitunnin seksuaaliterveyden edistämiseksi ja oman elämänhallinnan oppimiseksi. Projektin aiheen valitsimme, koska seksuaalisuus on yhä tärkeämpää nykypäivän nuorille, heidän aikuistuessaan yhä aikaisemmin. Aiheesta puhuttaessa tunnetaan joskus häveliäisyyttä, jonka takia aihetta tulee käsitellä niin, että nuoretkin ymmärtävät sen olevan osana seksuaalista kasvua ja kehitystä. Taustakyselyn pohjalta suunnittelimme projektipäivän, jonka toteutimme huhtikuussa 2007. Pidimme yhden oppitunnin 45 minuuttia luennon omaisesti, opettaen oppilaille seksuaalisuuteen liittyviä tietoja ja taitoja, kuten kondomin oikeaa käyttöä. Käsittelimme tunnilla murrosikää, seksuaalisuutta ja kerroimme myös omia kokemuksiamme. Tunnin lopuksi jaoimme oppilaille Aids-tukikeskukselta ilmaiseksi saatuja kondomeja. Taustakyselystä ilmeni, että poikien mielestä seksuaalisuus on yhdyntää tai seksuaalista toimintaa. Tytöt taas ajattelivat seksuaalisuutta enemmän kasvun ja kehityksen kannalta. Oppilaiden mielestä kolme tärkeintä tiedon lähdettä seksuaalisuudesta olivat koulu, televisio ja kaverit. Kyselystä saamamme palautteen mukaan seksuaalikasvatustunnit tulisi tyttöjen mielestä aloittaa aikaisemmin, järjestää pienemmissä ryhmissä ja keskustella joskus opettajan kanssa kahdestaan. Poikien toiveena puolestaan oli seksin käytännön opetus. Oppilaat antoivat kirjallisen palautteen tunnista. Palautteiden mukaan tunti oli onnistunut ja erilainen normaaliin tuntiopetukseen verrattuna. Oppilaat kokivat saaneensa uutta tietoa tunnista. Toteuttaessamme projektia opimme suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan omaa ohjausta, opetusta ja neuvontaa.
The meaning of our project was to give a class about sexuality and sexual health for the eighth grade students of Kuninkaanhaka middle school. One of the reasons for giving this class was also to clarify how much the students knew about this subject. We wanted to present this in a way that would keep the interest of the students. We handed out questionairres to all the eighth grade students. The information we received back from the students helped us in the planning of our class. One of our aims was to give the student knowledge so that they could make their own decisions regarding sexuality and sexual health. We chose this project because sexualhealth is becoming more and more important to the younger generation, as they are growing older much quicker these days. Sometimes it can be embarrasing to talk about this subject, so we have to handle this topic in such a way that the young understand that this is a natural part of their growth process. We gave one 45 minute lesson which was very informal. During this lesson we talked about puberty, sexuality and also talked about our own experiences and we showed how to use condom. After the lesson we gave condoms to the pupils which came from the AIDS awareness centre. The information that we received back from the students, showed us that the young male students thought that sexualtity meant only the act of making love. The girls thought that sexuality was about growing up and the changes which occur in their bodies. The three main places that the student wanted to get and where they got their information were school, TV and friends. The oppinion we got from the girls was that they would have liked to receive this kind of information at an earlier age. We also received information fomr the girls that they would prefer to have these classes in smaller groups and sometimes one on one with the teacher only. The boy’s wishes were only about the practical aspects of sex.The students gave us written feedback from the class, and from this we understood that the lesson was very good compared to normal classes which they had. The students felt that they received new information from our class. We received advice about how we should give and plan a class which will benefit us in the future.
fin
seksuaalisuus
murrosikä
seksuaaliterveys
nuoret
Projektityö seksuaalisuudesta ja seksuaaliterveydestä 8. luokkalaisille
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/590/1/2007_rintala_kati_ojala_jussi.pdf
File
MD5
038ff4458dc2f1f52bc243ce81454cb2
254188
application/pdf
2007_rintala_kati_ojala_jussi.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/590/4/2007_rintala_kati_ojala_jussi.pdf.txt
File
MD5
75dcc5873c7f965d1e81b686f7184c0e
90829
text/plain
2007_rintala_kati_ojala_jussi.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5912024-01-25T09:58:23Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Korhonen, Maria
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-09-05T11:08:28Z
2008-09-05T11:08:28Z
2008
http://www.theseus.fi/handle/10024/591URN:NBN:fi:amk-200809052999
10024/156
Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutustua Suomen järvien tilaan ja ongelmiin sekä erilaisiin järvien kunnostusmenetelmiin. Lisäksi tutkittiin Siikaisissa sijaitsevan Lahnajärven tila vesianalyysillä. Myös järveen laskevat ojat tutkittiin. Suomessa on yli 56 000 järveä, joiden tila on pääosin hyvä, vaikka kunnostustarpeessaolevia järviä onkin paljon. Järvien ongelmina on ollut etenkin rehevöityminen. Myös erilaiset levähavainnot ovat yleistyneet. Järvien kunnostus alkoi 1970-luvulla. Erilaisia kunnostusmenetelmiä on sen jälkeen tutkittu ja kehitetty useita. Useimmiten järven kunnostukseen tarvitaan enemmän kuin yksi menetelmä. Järven kunnostus alkaa aina ensin tutkimalla järven tila esim. vesianalyysillä, jonka jälkeen tulosten perusteella valitaan järvelle parhaiten sopivat kunnostusmenetelmät. Siikaisten Leväsjoen kylässä sijaitseva Lahnajärvi on 16 ha kokoinen metsän ympäröimä humusvetinen järvi. Järvellä havaittiin kunnostustarvetta vuonna 2003, jolloin myös kunnostustoimet aloitettiin. Kunnostusta jatkettiin vuonna 2004. Lahnajärvellä kunnostustoimena käytettiin levypadon rakentamista ojaan, joka tuo järveen eniten ulkoista kuormitusta järven valuma-alueelta. Lisäksi järvellä suoritetaan vesikasvien niittoa säännöllisesti. Vesianalyysit tehtiin keväällä ja syksyllä 2006 SAMK:n kemian laboratoriossa. Vesinäytteistä määritettiin tuolloin pH, sameus, alkaliteetti, sähkönjohtavuus, happipitoisuus, rautapitoisuus, veden kemiallinen hapen kulutus (CODMn) sekä kokonaisfosfori. Vesianalyysitulosten perusteella voidaan todeta Lahnajärven tilan parantuneen jonkin verran vuoteen 2004 verrattuna. Kunnostustoimien vaikutus näkyy kuitenkin vasta vuosien kuluttua. Järven tilan ylläpitämiseksi on vesikasvien niittoa ja muita kunnostustoimia jatkettava.
The purpose of this thesis was to explore the conditions and problems of lakes in Finland and to get familiar with different reparation methods for lakes. Also the condition of lake Lahnajärvi was examined using water analysis. The streams flowing into the lake were also examined. There are over 56 000 lakes in Finland. The condition of lakes is mainly good, although there are a lot of lakes needing reparation. The problem in lakes has been eutrophication. Also different alga discoveries have increased. Reparation of lakes started in 1970's. Different reparation methods have been examined and developed since. Usually more than one method is needed for lake reparation. Reparation of a lake begins first by exploring the situation of the lake, for example, using water analysis. After that the best method is chosen according to the test results. Lake Lahnajärvi in the village of Leväsjoki in Siikainen is a 16 hectare sized, humuscontaining lake surrounded by forest. Need for reparation was noticed in 2003 and reparation was started in the same year and continued in 2004. As a reparation method in Lahnajärvi a triangleweir was built in the stream that brings most outer loading into the lake. Cutting of water plants has also been used as a method needed regularly. Water analyses were made in the spring and fall of 2006 in the laboratory of Satakunta University of Applied Sciences. pH, turbidity, alkalinity, conductivity, dissolved oxygen, iron content, chemical oxygen demand and total phosphorus were determined. As a result, it can be said that the condition of lake Lahnajärvi has recovered a little, when comparing to the results from 2004. The effects of reparations can be seen after years, though. To uphold the condition in the lake, cutting of the water plants and other reparation methods must be continued.
fin
vesistöjen kunnostus
vesianalyysi
järvet
Lahnajärven veden laatu ja vesianalyysit
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/591/1/Korhonen%20Maria.pdf
File
MD5
500612820f661e3fce410ba618644d47
439217
application/pdf
Korhonen Maria.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/591/4/Korhonen%20Maria.pdf.txt
File
MD5
f3a418b7bce1ff7bdb789ea5a8d22c99
61166
text/plain
Korhonen Maria.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/6032024-01-25T09:58:24Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Ujanen, Sirpa
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-09-11T12:52:40Z
2008-09-11T12:52:40Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200809113055http://www.theseus.fi/handle/10024/603
10024/156
Korroosio on rakennemateriaalien ympäristön vaikutuksesta tapahtuvaa syöpymistä. Korroosion seurauksena on jo pelkästään Suomessa miljardien eurojen tappiot vuodessa. Tämän opinnäytetyön aiheena oli nokipigmentin käyttö korroosionestossa. Työn tavoitteena oli kehittää sopiva nokea sisältävä pinnoite korroosionestotarkoitukseen. Lisäksi haluttiin saada selvyyttä kehitetyn pinnoitteen suojausmekanismista korroosiota vastaan. Kirjallisessa osassa käsitellään ensin korroosiota ja sen estoa yleisesti. Tämän jälkeen on tarkasteltu mahdollisia suojausmekanismeja sekä pinnoitteen sisältämien ainesosien koostumusta. Kokeellisessa osuudessa korroosiokokeita tehtiin yhteensä neljä kappaletta vaihdellen pinnoitteen ainesosia ja määriä. Lisäksi tehtiin muutamia pienempiä kokeita ja osasta pinnoitteista otettiin elektronimikroskooppikuvia, jotta saataisiin lisätietoa pinnoitteen kestävyydestä sekä sen suojausominaisuuksista.
Corrosion is erosion of structural materials caused by the environment. Corrosion causes losses of billions of euros per year in Finland alone. The topic of the thesis was the use of carbon black pigment in corrosion protection. The purpose of the thesis was to develop a proper coating which includes carbon black to help prevent corrosion. It was also important to find out the protection mechanism of the developed coating against corrosion. The written part of the thesis covers general information about corrosion and how to prevent it. There are also observations of possible protection mechanisms and theory about components that the coating includes. The experimental part covers totally four corrosion tests. In these corrosion tests the variable parameters were components of the coating and the amount of the components. Some small tests were also made and electron microscope pictures were taken of some of the coatings. The purpose of these pictures was to get information of the resistance of the coating and also of its protection mechanism against corrosion.
fin
korroosio
pinnoitteet
noki
Nokipigmentin käyttö korroosionestossa
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/603/1/Ujanen%20Sirpa.pdf
File
MD5
574484ec56c801441b2175a57f842322
186892
application/pdf
Ujanen Sirpa.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/603/4/Ujanen%20Sirpa.pdf.txt
File
MD5
0718f62588243835b3efbc2075a1c122
40976
text/plain
Ujanen Sirpa.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5942024-01-25T09:58:23Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Hakamäki, Bibi
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-09-11T10:12:23Z
2008-09-11T10:12:23Z
2007
URN:NBN:fi:amk-200809113056http://www.theseus.fi/handle/10024/594
10024/159
Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata erityistä tukea tarvitsevan oppilaan siirtymistä perusopetuksesta ammatilliseen opetukseen. Tutkimuksen kohteena olivat yhden oppilaan ja hänen perheensä kokemukset. Tutkimus toteutui pitkittäistutkimuksena siirtymävaiheen aikana. Tutkimuksen tuotoksena on heidän kokemuksensa siirtymävaiheesta ja tietoa mahdollisista kehittämistarpeista. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla oppilasta ja perhettä sekä lähettävän tahon että vastaanottavan tahon opettajaa. Oppilaan ja perheen avoimilla haastatteluilla saatiin kokonaisvaltainen kokemus siirtymävaiheesta. Opettajien teemahaastattelujen aineistolla täydennettiin tietoja. Haastattelutilanteissa yhtenä keskeisenä teemana oli millaisin tukitoimin siirtymävaihe on toteutunut. Siirtymävaiheen keskeinen asia on informaation kulku kaikkien toimijoiden sekä oppilaan että perheen ja koulujen kesken. Se luo pohjan onnistuneelle siirtymävaiheelle ja varmistaa ettei oppilas jää missään vaiheessa ilman tarvittavaa tukea ja ohjausta. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu yhteistyön ja tiedonkulun riittämättömyys siirtymävaiheessa, mikä on todettavissa myös tämän tutkimuksen yhdeksi tärkeäksi tulokseksi.
The aim of this thesis was to describe the transition of a student with special needs from the basic education to vocational training. The object of the study was the experiences of one student and his family. The study was realised as a longitudional study during the transition period. The results of the study are the student and the family´s experiences of the transition and the knowledge that there are feasible needs of development. The material for the study was gathered by interviewing the student and his family. The teachers from the sending school and the receiving school were also interviewed. The open interviews of the student and the family gave a holistic experience of the transition. The material from the theme interviews of the teachers was used to complete the information. One of the central themes in the interviews was the need for supportive measures during the transition. The key point of the transition is the course of information among all the participants, the student and his family and the schools. It creates the base for a successful transition and makes sure that the student at any stage gets the sufficient support and guidance. The fact that the co-operation and the course of information during the transition is insufficient has been pointed out in previous studies. It is also one of the important results of this study.
fin
erityisoppilaat
siirtymävaihe
ammatillinen koulutus
Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan siirtymävaihe perusopetuksesta jatko-opintoihin
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/594/1/2007_hakamaki_bibi.pdf
File
MD5
33d75591a27efdb8c583e44f21a4db29
173254
application/pdf
2007_hakamaki_bibi.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/594/4/2007_hakamaki_bibi.pdf.txt
File
MD5
1798a083375911fccffe0416efe79d6a
132530
text/plain
2007_hakamaki_bibi.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/5982024-01-25T09:58:23Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Hentonen, Liisi
author
Varjonen, Laura
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-09-11T11:06:08Z
2008-09-11T11:06:08Z
2007
http://www.theseus.fi/handle/10024/598URN:NBN:fi:amk-200809113061
10024/152
Tutkimuksessa kartoitettiin Satakunnan sairaanhoitopiirin terveyskeskusten tarjoamia fysioterapiapalveluja. Kartoitus oli osa Satakunnan Sairaanhoitopiirin hanketta ”Aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoidon järjestäminen ja fysioterapian saatavuus Satakunnansairaanhoitopiirin alueella”. Tutkimus toteutettiin keväällä 2007 kyselytutkimuksena. Kyselylomakkeet lähetettiin sairaanhoitopiirin kuntien ja kuntayhtymien projektiin nimetyille yhteyshenkilöille. Kyselylomakkeita lähetettiin yhteensä 13. Vastausprosentiksi muodostui 92 yhden kunnan jättäessä vastaamatta. Satakunnan sairaanhoitopiirin terveyskeskusten fysioterapiapalvelujen tarjonta on tutkimuksen mukaan osittain vaihtelevaa. Etenkin lähetekäytännöissä, potilasryhmien terapia-ajoissa sekä fysioterapiakäyntien määrässä on vaihtelevuutta. Lisäksi fysioterapiayksiköiden työntekijöiden koulutustaustoissa on eroja. Yhtenäisyyttä sen sijaan on fysioterapiayksiköiden terapiavälineiden ja -laitteiden käyttömahdollisuuksissa. Tutkimustulosten mukaan fysioterapiayksiköiden henkilökunta koki tärkeimmiksi lisäkoulutusalueiksi aikuisten neurologisen fysioterapian ja tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapian. Tutkimustulokset osoittivat, että alueellisten fysioterapiapalvelujen yhtenäistäminen on tarpeellista. Tutkimustulokset ovat Satakunnan sairaanhoitopiirin alueelta, eikä tuloksia voida yleistää koko Suomea koskeviksi. Kartoituksen pohjalta on kuitenkin mahdollisuus kehittää alueellisia fysioterapiapalveluja.
The purpose of this study was to survey physiotherapy service in the health centres of the hospital district of Satakunta. The study was part of a larger project carried out by the hospital district of Satakunta “How to organize the treatment of ischaemic attack patients and the regional availability of physiotherapy service in the hospital district of Satakunta”. This survey was carried out by the questionnaire in the spring 2007. The questionnaire was mailed out to the contact persons who were nominated in the project and working in the municipalities and federations of municipalities. Thirteen questionnaires were mailed. One municipality did not respond, the response rate was 92. According to the survey physiotherapy services are partially variable in the health centres of the hospital district of Satakunta. There are variabilities particularly in practice of referral, durations of patient groups’ therapy and number of physiotherapy visits. There are also differences between the educations of the staff in the physiotherapy units. Physiotherapy units all have similar possibilities to use therapy equipment and therapy machines. Physiotherapy staff of the units felt that they need mostly further education in adult’s neurological physiotherapy and musculoskeletal disorders physiotherapy. The results indicated that there is need to unify regional physiotherapy services. The results are from the hospital district of Satakunta, so they can’t be generalized to whole Finland. However, there are possibilities to use this study to develop regional physiotherapy services in the hospital district of Satakunta.
fin
fysioterapia
palveluketjut
kartoitus
kuntoutus
perusterveydenhuolto
Fysioterapiapalvelukartoitus Satakunnan sairaanhoitopiirin terveyskeskuksissa
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/598/1/hentonen_varjonen.pdf
File
MD5
e4e8b20ce3cec8894fa5a2afab7bbfc4
1593667
application/pdf
hentonen_varjonen.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/598/4/2007_hentonen_liisi_varjonen_laura.pdf.txt
File
MD5
e4263914836d2ddd371bb79850271bed
174024
text/plain
2007_hentonen_liisi_varjonen_laura.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/6012024-01-25T09:33:08Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Hill, Janiina
author
Nummijärvi, Mari
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-09-11T11:54:35Z
2008-09-11T11:54:35Z
2007
URN:NBN:fi:amk-200809113063http://www.theseus.fi/handle/10024/601
10024/153
Tämä opinnäytetyö on työelämälähtöinen projekti, mikä toteutettiin yhteistyössä Porin kaupungin terveysviraston ja Toejoen koulun kanssa keväällä 2007. Projektin tarkoituksena oli tuottaa lehtiset murrosiässä tapahtuvista muutoksista viidesluokkalaisille. Projektin tavoitteena oli 11 - 12 -vuotiaiden lasten mielenkiinnon herättäminen omassa kehossa tapahtuvia muutoksia kohtaan, kyky oppia tunnistamaan normaaliin kehitykseen liittyviä muutoksia sekä terveydenhoitajan työn tukeminen. Kasvan ja kehityn -lehtiset antavat tietoa tytöille ja pojille murrosikään liittyvistä fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista muutoksista sekä hygieniasta murrosiän kynnyksellä. Lisäksi lehtisissä on tekstiä selventäviä sananselityksiä sekä hyödyllisiä internetlähteitä, joista murrosikäinen voi halutessaan hakea lisää tietoa. Lehtiset onnistuivat suunnitelman mukaisesti. Lehtisen toteutukseen saatiin tukea ulkopuoliselta kuvittajalta. Lehtisille tehtiin esitutkimus ennen käyttöön ottoa, jotta sisältö vastaisi paremmin kohderyhmän tarpeita. Valmiita lehtisiä hyödynnetään tulevaisuudessa terveyskasvatuksen tukena pääsääntöisesti Toejoen koululla. Tarvittaessa lehtiset voidaan antaa myös muiden Porin kaupungin koulujen terveydenhoitajien käyttöön terveysviraston toimesta.
This thesis is working life orientated project that was made in co-operation with health agency of Pori and school of Toejoki in spring of 2007. The purpose of this project was to produce brochures about changes in puberty for fifth graders. Purpose of this project was to wake up the interest of 11 - 12 year old children against changes in their body, ability to learn recognise chances about normal development and supporting public health nurse’s work. Growing and developing - brochures give information to girls and boys about physical, psychological and social changes and also hygiene on the verge of puberty. Brochures have glosses which explain text and also useful internet sources from some pubescent can search more information. Brochures succeeded according to plan. To carry through this brochure we received help from outsider illustrator. Before taking it in to use, pilot survey was made to brochures so that the content would be better for the target group. Ready brochures will be used to help health education in general at school of Toejoki in the future. These brochures can also be given into use of other school public health nurse’s by health agency of Pori.
fin
terveyden edistäminen
murrosikäiset
terveyskasvatus
Kasvan ja kehityn -lehtiset murrosiän muutoksista viidesluokkalaisille
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/601/1/hill_nummijarvi.pdf
File
MD5
f275eec765b8f7e635c16db7d77c9ddd
943050
application/pdf
hill_nummijarvi.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/601/4/2007_hill_janiina_ja_nummijarvi_mari.pdf.txt
File
MD5
d1b93b2b11796ee33f3e11c1d43fd6a3
115581
text/plain
2007_hill_janiina_ja_nummijarvi_mari.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/6062024-01-25T09:33:09Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Hola, Pauliina
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-09-12T06:45:28Z
2008-09-12T06:45:28Z
2006
URN:NBN:fi:amk-200809123066http://www.theseus.fi/handle/10024/606
10024/153
Tämän projektityön tarkoituksena on kuvata kaihileikkauspotilaan hoitopolkua julkisella sektorilla sellaisena kuin se toteutuu TYKS:n silmäklinikassa. Tavoitteena on kuvata kaihileikkauspotilaan hoitopolku mahdollisimman tarkkaan TYKS:n silmäklinikan sisällä ja korostaa moniammatillisen yhteistyön, tiedon kulun ja vuorovaikutuksen tärkeyttä kaihileikkauspotilaan ohjauksessa päiväkirurgisessa kaihileikkauksessa. Kaihi on etenkin vanhemman väestön sairaus. Arkipäivän toimintoja kaihin kehittyminen iäkkäälle ihmiselle voi vaikeuttaa paljonkin. Se saattaa jopa estää kotona pärjäämisen ja omatoimisen arjen pyörittämisen. Kaihileikkausten lukumäärä on kasvanut viime vuosina runsaasti ja tarvetta leikkausmäärän lisäämiseen tuntuu edelleen olevan. Tähän osaltaan vaikuttaa leikkaustekniikan kehittyminen, leikkauksen jälkihoidon helpottuminen ja yleensä erittäin hyvä tulos, joka näkyy potilaan arkipäivässä nopeasti. Tämän vuoksi halukkuus kaihileikkaukseen pääsyyn on kasvanut ja potilaat hakeutuvat entistä nopeammin silmälääkärille ja sitä kautta kaihileikkausjonoon. Päiväkirurginen kaihileikkaus toiminta on vaatinut suuria muutoksia hoitotyön osa-alueella. Potilaskontakti on lyhyt ja intensiivinen. Potilas tarvitsee kuitenkin paljon tietoa ja ohjausta lyhyen hoitosuhteen aikana selvitäkseen itsehoidosta kotona. Päiväkirurginen kaihileikkaus vaatii potilaan omatoimisuutta niin leikkaukseen valmistautumisessa kuin leikkauksen jälkihoidossakin. Potilaan ohjaukselle lyhyt aikainen hoitosuhde on asettanut suuria vaatimuksia, sillä ihminen pystyy vastaanottamaan tietoa kerralla rajallisen määrän. Kaihileikkauksen ollessa kyseessä usein potilaana on iäkäs ihminen, joka myös luo lisähaastetta ohjaukselle, sillä iäkkään ihmisen muisti, kyky seurata nopeasti muuttuvia tilanteita ja mahdollisesti kuulo voi olla heikentynyt. Ohjausta annettaessa tulee myös muistaa, että kyseessä on aina henkilö, jonka näkökyky on heikentynyt. Tämä vaikeuttaa potilaan liikkumista ja lukemista. Kirjallisten ohjeiden tulee olla selkeitä. Kaihileikkauspotilaan ohjaukseen ja hoitoon osallistuu hoitopolun aikana monia eri hoitohenkilökunnan jäseniä. Ohjauksen yhdenmukaisuus on tärkeää. Tästä syystä päiväkirurgisen kaihileikkauspotilaan hoitopolun kuvaus on hyvä apuväline hoitohenkilökunnalle hahmottamaan potilaan kokonaishoitoa TYKS:n silmäklinikassa.
The aim of this project was to describe cataracta patient’s nursing compartment in public sector, the way it’s carried out in Turku University Central Hospital. Project’s intention was to describe cataracta patient’s nursing as accurately as possible inside the TYKS eyeclinic and underline the importance of multi professional teamwork, information and interaction in cataracta patient’s counselling.Cataracta is especially the elderly people’s disease. Development of cataracta can make everyday living much more difficult for the old person. It can even prevent managing at home and independent living. The number of cataracta surgeries has increased a lot in recent years and it seems that there is still need for more operations. Development in operations technique, facilitation of postoperative treatment and usually very good result after the operation have a contributory influence on need for cataracta surgeries. Here is a reason why willingness to cataracta surgery is increased and why people seek one’s way to eye doctor and wants into cataracta operation. Day surgery in cataracta treatment has changed a lot of patient nursing and counselling. Contact with a patient is short and intensive. Day surgery requires patient’s independent initiative also in preparations as in after care of surgery. Patient needs lots of information in a short period of time. This requires good and explicit instructions orally and in writing. Cataracta patient is often old person who memory and ability to follow the fast changing situations and hearing can be deteriorated. Old person capabilities must take into consideration in counselling. Also nursing staff have to remember that cataracta patient is always weak- eyed. Poor sight hampers patient movement and reading. That’s why written guidelines must be explicit. Uniformity of counselling is important. Every member of the nursing staff has to know the contents of counselling. That’s why the description of the nursing compartment is a good help for the staff. They can have good overall picture of the cataracta patient’s nursing in TYKS eyeclinic.
fin
potilasneuvonta
ohjaus
hoitosuhde
leikkaushoito
kaihi
ikääntyneet
vanhukset
potilaat
hoitoketjut
hoitotyö
lyhytkirurgia
Päiväkirurgisen kaihileikkauspotilaan hoitopolku TYKS:n silmäklinikassa
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/606/1/2006_hola_pauliina.pdf
File
MD5
2a90df539a566feed16957f11a461c86
681112
application/pdf
2006_hola_pauliina.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/606/4/2006_hola_pauliina.pdf.txt
File
MD5
dadc506540c8a714cef24f8930ecb1fc
103123
text/plain
2006_hola_pauliina.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/6072024-01-25T09:33:08Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Holm, Kristiina
author
Viljanen, Sanna-Leena
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-09-12T07:24:18Z
2008-09-12T07:24:18Z
2006
URN:NBN:fi:amk-200809123070http://www.theseus.fi/handle/10024/607
10024/153
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Satakunnan keskussairaalan sisätautiosaston KM4:n angiografia- ja pallolaajennuspotilaiden mielipiteitä saamastaan ohjauksesta. Tutkimusjoukkoa rajattiin sepelvaltimotautia sairastaviin potilaisiin, jotka olivat suunnitellusti menossa angiografiaan ja mahdollisesti pallolaajennukseen. Tavoitteena oli saada tietoa potilasohjauksen toimivuudesta ja yleisesti selvittää potilaiden mielipiteitä saamastaan ohjauksesta. Tavoitteena oli myös laatia saatujen tutkimustulosten pohjalta osaston henkilökunnalle minimikriteerit, joiden tulisi täyttyä potilaiden ohjaustilanteessa. Osastolla toteutuvaa ohjausta tarkasteltiin kolmessa eri vaiheessa, joita olivat ohjaus osastolle saapuessa, ennen toimenpidettä ja potilaan kotiutuessa. Aineisto kerättiin strukturoituja, puolistrukturoituja ja avoimia kysymyksiä sisältävällä kyselylomakkeella, johon vastasi 24 osaston KM4 potilasta. Potilaat saivat kotiutuessaan kyselylomakkeet mukaansa ja he postittivat vastaukset osastolle. Vastausprosentti oli 63. Opinnäytetyö oli määrällinen eli kvantitatiivinen. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisesti. Opinnäytetyössä saatujen tutkimustulosten mukaan ohjaus toteutui yleisesti ottaen hyvin. Ohjauksen eri toteutumisvaiheista potilaat olivat tyytyväisempiä ennen toimenpidettä saamaansa ohjaukseen. Muissa vaiheissa muutama potilas jäi kaipaamaan enemmän ohjaukselta. Vastanneista lähes kaikki olivat saaneet ohjauksesta itselleen tärkeimmiksi kokemansa tiedot ja ohjaustilanteesta oli jäänyt positiivinen vaikutelma. Vastaajista puolet koki ohjaustilanteen tapahtuneen rauhallisessa ympäristössä, kun taas yhden viidesosan mielestä ohjaustilanne ei ollut tarpeeksi rauhallinen. Tutkimus antaa tietoa ohjauksen toteutumisesta käytännössä ja tuottaa tietoa, jonka avulla sisätautiosastolla KM4 ohjaus voidaan pitää mahdollisimman korkealaatuisena. Jatkotutkimuksin voisi selvittää esimerkiksi sydäntoimenpideyksikön ohjauksen toteutumista sekä ohjauksen toteutumista sitä antavien hoitajien näkökulmasta.
The aim of the master’s thesis was to describe what angiography and PTCA patients being treated on the internal disease ward KM4 of Satakunta Central Hospital thought about the guidance they had received. The target group was restricted to include patients with coronary disease who had been referred to angiography and, possibly, to PTCA. The goal was to obtain information on how the guidance of patients worked and, in general, to learn patients’ views on the guidance they had received as well as to, based on the research results, draw up minimum criteria for the ward staff which should be met in guiding patients. The guidance provided on the ward was looked at in three stages: guidance on arrival of the patient, guidance before the intervention and guidance when the patient is discharged from the hospital. The material was gathered by means of a questionnaire including structured, semi-structured and open questions. 24 patients from ward KM4 responded to the inquiry. The questionnaires were given to the patients when they were being discharged, and they posted their responses to the ward. The response percentage was 63. The thesis was quantitative, and the research material was analyzed statistically. The results of the thesis showed that, in general, the guidance was a success. Of the different stages of the guidance, patients were the most satisfied with the guidance provided before the intervention. In the other stages, a couple of patients would have wanted more from the guidance. The guidance had given almost all of the patients the information they themselves had felt was of primary importance, and the guidance itself had made a positive impression on them. One half of the respondents felt the guidance had taken place in a calm environment, whereas one fifth did not consider the guidance situation peaceful enough. The study yields information on the practical implementation of guidance and on how guidance on the internal disease ward KM4 can be maintained at a highest possible level. In future, for example, the practical implementation of guidance provided by the Cardiology Intervention Unit and the implementation of guidance from the point of view of nurses involved in it could be studied.
fin
potilaat
hoitotyö
angioplastia
potilasohjeet
sepelvaltimotauti
potilasneuvonta
pallolaajennus
toimivuus
ohjaus
Angiografiaan ja pallolaajennukseen menevän potilaan ohjaus
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/607/1/holm_viljanen.pdf
File
MD5
4c853455e52cd92e395624e2ef9895ca
1154230
application/pdf
holm_viljanen.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/607/4/2006_holm_kristiina_ja_viljanen_sannaleena.pdf.txt
File
MD5
d792be970fa14798e153b04454a8548e
102297
text/plain
2006_holm_kristiina_ja_viljanen_sannaleena.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/6082024-01-25T09:52:50Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Huuskonen, Anne
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-09-12T07:57:42Z
2008-09-12T07:57:42Z
2007
URN:NBN:fi:amk-200809123073http://www.theseus.fi/handle/10024/608
10024/159
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Turun MS-neuvolassa laadittujen kuntoutukseen liittyvien suunnitelmien toteutumista. Tarkoituksena oli myös selvittää onko toteutumisessa asiakas- tai palvelukohtaisia eroja sekä sitä, miten tietoisia kuntoutujat itse olivat suunnitelmien olemassaolosta. Kohderyhmänä olivat ne Turun MS-neuvolassa 9.1.2007-12.6.2007 välisenä aikana käyneet MS-potilaat, joille oli tehty MS-neuvolakäynnin yhteydessä kuntoutussuunnitelma tai muu kuntoutukseen liittyvä suositus tai hakemus. Aineiston hankintamenetelmänä käytettiin puhelimitse suoritettua teemahaastattelua. Kyselyjä puhelinsoittolupaan lähetettiin yhteensä 44 henkilölle, joista 36 henkilöä antoi luvan puhelimitse suoritettavaan haastatteluun. Opinnäytetyön vastausprosentti oli 81,8 %. Tutkimuksen lähestymistapa oli fenomenologinen ja opinnäytetyössä yhdistettiin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tutkimusotetta. Tutkimustuloksissa havaittiin, että suositellut lääkinnälliseen kuntoutukseen liittyvät avohoidon terapiat toteutuivat lähes suunnitelmien mukaisesti. Kelan alle 65-vuotiaiden vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta myönnettiin kaikille sitä hakeneille. Terveyskeskuksilta anotut terapiat toteutuivat nekin lähes täydellisesti, joidenkin kohdalla päätös terapian myöntämisestä kesti odotettua kauemmin. Samoin suositellut apuvälineet oli myönnetty. Anottuja laitoskuntoutusjaksoja myönnettiin selvästi prosentuaalisesti vähemmän kuin avoterapioita. Vaikeavammaisten lääkinnällisenä kuntoutuksena anottuja yksilöllisiä laitoskuntoutusjaksoja hylättiin selvästi enemmän kuin Kelassa keskimäärin. Muut kuntoutukseen liittyvät hakemukset toteutuivat yhtä lukuun ottamatta. Vain 2/3 tutkimukseen osallistuneista muisti itse kaiken sen, mitä MS-neuvolakäynnillä oli kuntoutukseen liittyen suositeltu. Kokonaisuudessaan kuntoutukseen liittyvien asioiden hakemisprosessi oli sujunut vaivatta. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää, kun Turun MS-neuvolan henkilökunta miettii oman toimintansa kehittämistä, jotta potilaalla on paremmat mahdollisuudet saada kuntoutusta.
The purpose of this study was twofold. The main aim was to find out whether the rehabilitation plans made at the Turku MS Clinic are put into practice as suggested. The other aim was to analyze whether the realization of the plans is client- or service-dependent and, furthermore, to evaluate how aware the patients are about the plans made for them. The study sample consisted of the patients of the Turku MS Clinic who received a rehabilitation plan or a rehabilitation suggestion between the 9th of January and the12th of June, 2007. The study was conducted as a structured telephone interview. Of the 44 patients asked 36 agreed to participate. Consequently, 81,8 % of the suitable patients were interviewed. The study approach was phenomenological and the data collected was analyzed both qualitatively and quantitatively. The results showed that the out-patients therapies were put into practise as almost as recommended in the rehabilitation plans. Out-patient services suggested for the patients under 65 years of age, paid by Kela, the Social Insurance Institution of Finland and supplied by private therapy producers were put into practice almost as suggested. The therapies suggested to be conducted in the local health centers were also realized, although with a delay. The rehabilitation aids were admitted as suggested. However, the amount of admitted in-patient rehabilitation courses paid by the Kela was clearly lower that the amount of admitted out-patient rehabilitation services. In this study sample, the percentage of admitted in-patient rehabilitation courses was clearly lower than the mean percentage of admitted in-patient rehabilitation courses in Finland. Only 67 % of the patients remembered all suggestions made during their visit to the MS Clinic. The patients evaluated that they did not have special problems in putting the suggestions in practice. The results of this study can be utilized at the personnel of the Turku MS Clinic develop their own methods to provide better possibilities for their patients to get successful rehabilitation.
fin
potilaat
Turku
kuntoutuspalvelut
kuntoutus
MS-tauti
suunnitelmat
Turun MS-neuvolassa laadittujen kuntoutukseen liittyvien suunnitelmien toteutuminen
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/608/1/2007_huuskonen_anne.pdf
File
MD5
1ce7c20ba758bedcb7bcbbe3357723fd
651920
application/pdf
2007_huuskonen_anne.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/608/4/2007_huuskonen_anne.pdf.txt
File
MD5
66b2fd092a2709bbe1189129f0919ee1
131864
text/plain
2007_huuskonen_anne.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/6092024-01-25T09:37:49Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Fagerström, Tero
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-09-12T10:42:37Z
2008-09-12T10:42:37Z
2008
http://www.theseus.fi/handle/10024/609URN:NBN:fi:amk-200809123076
10024/174
Reflections from International Summer School 2008 on mainoselokuva Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun järjestämästä kesäkoulu -projektista. Yhteistyössä kansainvälisen Magellan vaihto-ohjelman kanssa kesäkoulutoiminta toteutettiin ensimmäistä kertaa vuoden 1997 jälkeen. Projekti dokumentoitiin elokuvaksi päämääränä sen markkinointi tulevia kesäkoulutoteutuksia ajatellen. Teoksen tilaajana olivat Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun kansainvälisyys-instanssit. Kirjallisessa osuudessa käytiin läpi kyseisen mainoselokuvan tekoprosessi ennakkotuotantovaiheesta kuvausvaiheen kautta aina jälkituotanto-osioon saakka. Esille tuotiin teemoja liittyen mainoselokuviin, dokumenttielokuviin sekä yleisesti audiovisuaaliseen kerrontaan. Teoksen luomisprosessia pohdittiin yksilönäkökulmasta ja itsekritiikin heijastamana sekä analysoitiin teoksen mainosarvoa. Teoksen lopullista muotoa ja sen toimivuutta erilaisissa käyttötilanteissa sekä sen ajattomuutta käsitellään myös tekstissä.
Reflections from International Summer School 2008 is a commercial video about summer school period organized by Satakunta and Rovaniemi Universities of Applied Sciences. In co-operation with international Magellan Exchange program, the summer school of 2008 was put together the first time since 1997. The project was verified into a moving picture and the goal of the film is to market the programme as invigilation for forthcoming summer school periods. The international section of Satakunta and Rovaniemi Universities are the clients of the commercial video. In the written part, the production process was looked through beginning from the pre-production phase and continuing through shooting period into post-production stage. Themes about commercial videos, documentary movies and general audiovisual narration were dealt with. The creation process of the film was reflected on a personal point of view with a touch of self-critisism. The commercial value, shape of the final form and timelessness were also subjects involved in the text.
fin
audiovisuaalinen aineisto
dokumenttielokuvat
kansainvälisyys
mainoselokuvat
International summer school 2008 : kesäkoulun dokumentointi mainoselokuvaksi
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/609/1/Fagerstrom%20Tero.pdf
File
MD5
465a3265a210495fade1a66b5d3e27c3
283951
application/pdf
Fagerstrom Tero.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/609/4/Fagerstrom%20Tero.pdf.txt
File
MD5
6d1696b1cef9d9c2208278e6d5d1557a
83403
text/plain
Fagerstrom Tero.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/6122024-01-25T09:37:48Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Jalonen, Satu
author
Suominen, Maritta
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-09-12T11:02:38Z
2008-09-12T11:02:38Z
2007
URN:NBN:fi:amk-200809123082http://www.theseus.fi/handle/10024/612
10024/169
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella sosionomikoulutuksen (AMK) antamaa pätevyyttä työskennellä sosiaaliohjaajana kouluissa. Opinnäytetyömme suoritimme haastatteluiden avulla. Taustatiedot keräsimme syksyn 2005 aikana ja varsinaisen havaintoaineksen syksyn 2006 ja kevään 2007 aikana. Opinnäytetyö oli luonteeltaan laadullinen eli kvalitatiivinen. Sosiaalipedagogiseen teoriapohjaan perustuvan tutkimuksen analysointiin kuuluu aina myös empiirisen eli kokemuksellisuuden elementit. Opinnäytetyön teoreettisessa osuudessa kuvasimme Sosiaalityö kouluissa-hankkeen ja sosionomikoulutuksen sekä kerroimme sosiaaliohjaajan työnkuvasta kouluissa. Taustateoriana meillä oli sosiaalipedagoginen ajattelu. Haastatteluaineiston litteroimme huolellisesti auki. Saatujen vastausten perusteella arvioimme ovatko koulujen sosiaaliohjaajat kokeneet sosionomikoulutuksen antaneen heille tarvittavat valmiudet toimia kouluissa sosiaaliohjaajina.Tulokset osoittivat, että kukin sosiaaliohjaaja koki saaneensa tarvittavat tiedot ja taidot toimia sosiaaliohjaajina kouluissa. He kokivat, että koulutus on antanut hyvän pohjan lähteä itse oppimaan lisää kokonaisvaltaista työotetta. Sosiaalityö kouluissa-hanke mahdollisti tämän opinnäytetyön toteuttamisen.
The objective of this dissertation was to examine validity given by the Bachelor of Social Sciences education to work as a social controller at schools. We executed dissertation with the help of interviews. We collected background information in the autumn 2005 and in autumn 2006 and spring 2007 of the actual observation material. Dissertation had a qualitative in other words qualitative character. Study which is based on a social pedagogic theory bottom the analysis always includes also empiric in other words elements of the experience. In a theoretical share we described dissertation social work in schools Bachelor of Social Sciences education in the project and we told about the work picture of the social controller at schools. We had social pedagogic thinking as a background theory. We transcribe the interview material carefully open. On the basis of the received answers we estimate the schools they are experienced the received answers we estimate the schools they are experienced the Bachelor of Social Sciences education given the social controllers to them necessary readiness to operate at schools as social controllers. The results showed that each social controller experienced got necessary knowledge and skills to operate as social controllers in schools. They experienced that the school has let the good bottom leave itself to learn more comprehensive work extract. Social work at school the project made this dissertation possible coming true.
fin
valmiudet
ammattitaito
sosiaalityö
sosionomit
sosiaalipedagogiikka
koulu
sosiaaliala
sosiaaliohjaajat
Sosionomin (AMK) ammatillinen pätevyys koulun sosiaalityössä
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/612/1/jalonen_suominen.pdf
File
MD5
f44c77f209bb0706c6ed84ac40b99da1
298446
application/pdf
jalonen_suominen.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/612/4/2007_jalonen_satu_suominen_maritta.pdf.txt
File
MD5
2466ae02496ed48e7fe68b48916882b2
119747
text/plain
2007_jalonen_satu_suominen_maritta.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/6142024-01-25T09:33:08Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Jasu, Satu
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-09-12T11:31:10Z
2008-09-12T11:31:10Z
2007
URN:NBN:fi:amk-200809123084http://www.theseus.fi/handle/10024/614
10024/153
Ylipaino on lisääntynyt maailmanlaajuisesti viime vuosikymmeninä kaikissa ikäryhmissä. Lasten lihavuuden lisääntyminen on myös kasvava huolenaihe Suomessa, sillä lasten ja nuorten osuus on yli kaksinkertaistunut viimeisten 20 vuoden aikana. Lapsuudessa kertyneet ylikilot ovat myös riski aikuisiän lihavuudelle. Ehkäisevät toimet lihomiseen on aloitettava varhain ja asiaan tulee kiinnittää huomiota kotien lisäksi myös kodin ulkopuolella. Terveelliset ruokailutottumukset ja riittävä liikunta ovat koko perheen yhteinen asia. Opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa oppitunti ja vanhempainilta ”Pieni ottaa isosta mallia. Kaikessa.” teeman pohjalta. Opinnäytetyön tavoitteina oli, että oppilaat ja vanhemmat saivat tietoa terveellisistä elämäntavoista. Tavoitteena oli myös ammatillisen taidon ja tiedon kasvattaminen. Tämä opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä ja osittain projektityönä. Opinnäytetyön viitekehys rakentuu ylipainosta, nuoruusiästä ja ruokailutottumuksista. Opinnäytetyön kohderyhmänä olivat Lapijoen koulun viidennen luokan oppilaat ja heidän vanhempansa. Luokalla oli yhteensä 20 oppilasta, joista tyttöjä oli 13 ja poikia 7. Oppitunti ja vanhempainilta pidettiin 26.4.2007 Lapijoen koululla. Oppitunti pidettiin oppilaille aamulla terveystiedon tuntina ja luokan opettajan järjestämässä vanhempainillassa pidettiin sama luento vanhemmille. Oppitunnilla ja vanhempainillassa käytettiin Suomen Sydänliiton tekemää materiaalipakettia terveyskasvatuksen tueksi päiväkoteihin ja kouluihin. Oppilaille jaettiin Syökää porkkanaa esite ja vanhemmille annettiin ”Pieni ottaa isosta mallia. Kaikessa.” terveyslehtinen, sydänmerkkiesite ja ruokaohjevihkonen. Palautetta oppitunnilta kerättiin oppilailta suullisesti ja opettajalta kirjallisesti. Vanhempainillasta palautetta kerättiin kirjallisesti. Kysymyslomakkeessa oli kolme avointa kysymystä. Kysymyksiin vastasi jokainen vanhempainiltaan osallistunut. Vastausten perusteella vanhemmat toivoivat, että terveydenhoitaja olisi useammin vanhempainilloissa puhumassa terveyteen liittyvistä asioista. He toivoivat myös, että terveydenhoitaja pitäisi oppilaillekin terveystiedontunteja.
Obesity has increased worldwide during the last few decades in all age groups. The increase in childhood obesity is, therefore, a growing cause of anxiety in Finland, too because the number of childhood and adolescent obesity has more than doubled in the past few years. Childhood obesity is a major risk of adulthood obesity, therefore preventive measures must be taken at an early stage and special attention should be paid to the matter as well at home as elsewhere. Healthy eating habits and a sufficient amount of exercise should be of common interest to the whole family. The purpose of the study was to implement a lesson and a parent-teacher meeting (PTA meeting) on the subject. The aim of the study was to give information on healthy habits to children and parents alike. Another aim was to increase profes-sional skills and knowledge on the matter. This study was carried out as an operative study and partly as a project study. The framework of the study consists of obesity, adolescence and eating habits.The pupils of the fifth grade in Lapijoki School together with their parents were the target group. There were 20 pupils in this class, 13 girls and 7 boys. The les-son and the PTA meeting was held at Lapijoki School on April 26th, 2007. In the morning the Health Education lesson was held for the pupils and in the evening for the parents. As far as the material is concerned, the basis of the lesson was the material which is specially made and designed for health education in schools and kindergartens by Finnish Heart Association. The pupils were given a leaflet called "Eat carrots" and the parents were given a leaflet "A little child takes after an adult in everything", a brochure on products carrying the heart label and a booklet of recipies. The evaluation of the lesson was given orally by the pupils and in written form by the teacher as well as the parents. There were three open questions in the questionnaire and everyone who attended the PTA meeting was asked to answer the questionnaire. Based on the responses, one can draw the following conclusions: Parents hope that the nurse would be present in the PTA meetings more often talking about health matters. They also hoped that the nurse would hold Health Education lessons for the pupils. After this study the work continues as a project work. The purpose is to compile a brochure containing useful information on healthy living habits for pupils and parents alike.
fin
ravitsemuskäyttäytyminen
ravitsemuskasvatus
nuoret
lihavuus
ylipaino
lapset
Pieni ottaa isosta mallia. Kaikessa. : Oppitunti ja vanhempainilta lasten ylipainosta
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/614/1/2007_jasu_satu.pdf
File
MD5
ff47fed875f3c9e85e64bd20c5a21c5f
951544
application/pdf
2007_jasu_satu.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/614/4/2007_jasu_satu.pdf.txt
File
MD5
4722fe4dcd45e702a72332c6a410753f
100989
text/plain
2007_jasu_satu.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/6152024-01-25T09:37:48Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Johansson, Riikka
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-09-12T11:52:54Z
2008-09-12T11:52:54Z
2006
URN:NBN:fi:amk-200809123086http://www.theseus.fi/handle/10024/615
10024/169
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia mitä Mynämäen Koivikkokujan toimintakeskuksen toiminta sisältää ja millaisissa puitteissa. Lisäksi tavoitteena oli valmistaa toimintakeskukselle esite, kalvosarja sekä asiakasrekisteri. Opinnäytetyö toteutettiin vuosina 2005 ja 2006. Opinnäytetyön teoriaosassa käsiteltiin sosiaalialan laadun ja laatutyöskentelyn määrittelyä, kehittämistä, arviointia, asiakaslähtöisyyttä ja toimintakeskuksen toimintaa sekä sitä määritteleviä lakeja kirjallisuuteen pohjaten. Lisäksi selvitettiin aiemmat tutkimukset ja suunnitelmat kyseisen toimintakeskuksen kehittämisestä. Teoriaosioon koottiin myös esittely Koivikkokujan toimintakeskuksesta. Tieto kerättiin havainnoimalla, haastattelemalla henkilökuntaa ja tutkimalla toimintakertomuksia, talon historiaa, pöytäkirjoja sekä arkistoja. Opinnäytetyössä käsiteltiin myös toimintakeskuksen asiakkailla, omaisilla ja henkilökunnalla teetettyä tyytyväisyyskyselyä ja sen tuloksia sekä kehittämisehdotuksia. Tyytyväisyyskyselyn tekeminen sisältyi Mynämäen kunnan valtuuston vuoden 2006 tavoitteisiin, joten kehittämisehdotukset olisi tarkoitus käsitellä valtuuston kokouksessa. Kyselyn tulokset tullaan informoimaan myös asiakkaille, omaisille ja henkilökunnalle. Näin toivon mukaan saadaan aikaan keskustelua toimintakeskuksen laatu- ja kehittämistyön toimeenpanemiselle käytännössä. Opinnäytetyö tuotti uutta tietoa ja näkemystä toimintakeskuksesta. Tilastot havainnoitsevat esimerkiksi asiakasmäärän muutoksia vuosien mittaan. Vastaavia tilastoja ei ollut ennen tehty toimintakeskuksessa. Myös paljon uusia kehittämisideoita ilmeni. Henkilökunnan ja asiakkaiden omaisineen on vaikea ymmärtää toistensa näkemyksiä ja tämä tulee varmasti aina tuomaan oman haasteensa alan työssä.
The purpose of this thesis was to explore what includes Koivikkokuja’s sheltered workshop’s activities and in what kind of place. One of the targets was also to make a brochure, transparency set and a client register for Koivikkokuja’s sheltered workshop. This research was realized in year 2005 and 2006.In the theoretical part of the thesis has approached definition of social trade’s quality and quality working, development, evaluation, customer orientation, activity in sheltered workshop and the laws defining it. In addition former surveys of Koivikkokuja’s sheltered workshop have cleared up. Also the introduction of Koivikkokuja’s sheltered workshop is in the theoretical part. Information has collected by observing, interviewing personnel and investigating annual reports, the history of sheltered workshop, memos and archives. This thesis considers also satisfaction inquiry made by Koivikkokuja’s sheltered workshop’s customers, their family and personnel, results of it and developing suggestions. The realization of satisfaction inquiry is one of the targets for Mynämäki commune’s council, so development propositions from this survey will be handled in the meeting of commune’s council. The results of this inquiry will be informed also for clients, relatives and personnel. Hopefully this will bring conversation about implementing quality and developing work in sheltered workshop in practise.The survey brought new information and view of sheltered workshop. Statistics of this survey shows e.g. changes in customer structure and in customer quantities during years. Equivalent statistics have never made before. Also a lot of new propositions for developing sheltered workshop were found. Personnel’s and customers’ with their relatives are difficult to understand each others way of thinking, this will certainly always bring challenge for social trade work.
fin
kehitysvammahuolto
erityispäivähoito
työtoiminta
toimintakeskukset
päivätoiminta
Koivikkokujan toimintakeskus asiakkaiden ja henkilökunnan arvioimana
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/615/1/2006_johansson_riikka.pdf
File
MD5
ef6bea6dbf30a4f76f9fecb59a712122
3863360
application/pdf
2006_johansson_riikka.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/615/4/2006_johansson_riikka.pdf.txt
File
MD5
041a669b8296c90a508375f0f6312d2f
241295
text/plain
2006_johansson_riikka.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/6252024-01-25T09:58:23Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Juurakko-oja, Maarit
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-09-13T08:12:09Z
2008-09-13T08:12:09Z
2006
URN:NBN:fi:amk-200809133089http://www.theseus.fi/handle/10024/625
10024/153
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa hätäensiapuohjeet Satakunnan pelastuslaitoksen koulutuskäyttöön. Opinnäytetyö toteutettiin projektina ja se tehtiin yhteistyössä Satakunnan pelastuslaitoksen kanssa. Projektin kohderyhmänä olivat henkilöt, jotka eivät ole terveydenhuoltoalan ammattilaisia. Projekti oli suunnattu aikuisille. Projekti oli ajankohtainen, sillä elvytysohjeet uudistuivat vuoden 2006 alussa. Hätäensiaputaitojen opetteleminen ja ylläpitäminen on todella tärkeää, sillä koskaan ei voi tietää milloin niitä tarvitaan. Projektin teoreettisissa lähtökohdissa selvitettiin opinnäytetyön keskeisimmät käsitteet ensiapu, hätäensiapu ja terveysviestintä. Lisäksi käytiin läpi projektin sisältöaines, joka sisälsi hätäensiaputoimenpiteet. Hätäensiapuun kuuluu tilannearvion ja hätäilmoituksen tekeminen, tajuttoman kääntäminen kylkiasentoon, painelu-puhalluselvytys, vierasesineen poisto hengitysteistä sekä suurten verenvuotojen tyrehdyttäminen. Projekti alkoi aiheen valinnalla, jonka jälkeen alkoi perehtyminen aiheeseen kirjallisuuden avulla. Seuraavana kirjoitettiin projektin teoreettiset lähtökohdat. Näiden pohjalta syntyi PowerPoint -esityksen käsikirjoitus. Käsikirjoitus toimi apuna PowerPoint -esitystä tehtäessä. Viimeisenä työvaiheena oli projektin arviointi ja raportoiminen. Projektin tuotoksena syntyi PowerPoint-esitys ja siihen pohjautuva luentomateriaali. PowerPoint -esitys sisältää edellä mainitut hätäensiaputoimenpiteet. Valokuvilla selvennettiin hätäensiaputoimenpiteiden suorittamista. Luentomateriaali sisältää PowerPoint -esityksessä käsiteltävät asiat ja se toimii muistiinpanopohjana koulutukseen osallistuville.
The purpose of this final thesis was to create emergency aid information instructins for Satakunta pelastuslaitos to use for educational purposes. Final thesis was conducted in a form of a project in co-operation with Satakunta pelastuslaitos. The target group of the project was adults not working in the field of health care. The first help aid instructions were amended beginning of the year 2006 which made the subject of the study topical. Due to the fact that one can never know when the skills of first aid is needed, it is important to learn and maintain this knowledge. The project’s theoretical starting point was to clear the central concepts; first aid, emergency aid and health communication. Also the contents of the project were clarified including emergency aid operations. Emergency aid includes assessment of the situation and reporting the emergency, placing the unconscious on his or her side, CPR, first aid for choking and first aid for bleeding. Choosing the subject was the first step in the project. The subject was made familiar by studying the subject from literature, which was followed by the project’s theoretical starting points. Based on these findings the manuscript for PowerPoint was created. This script acted as a guide line when making the PowerPoint presentation. The last stage of the project was evaluation and reporting. The result from the project was a PowerPoint presentation and lecture material to support the presentation. The PowerPoint presentation contains the first aid guidelines but also photographs for illustration and clarification of the first aid operations. The lecture material contains issues handled in the presentation and also acts as a note base for persons attending the education.
fin
ensiapu
toimintamallit
ohjeet
PowerPoint
Hätäensiapuohjeet : Power-Point -esitys Satakunnan Pelastuslaitokselle koulutuskäyttöön
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/625/1/2006_juurakko_oja_maarit.pdf
File
MD5
902fa39fef3f8721da0dedbee09afe40
656949
application/pdf
2006_juurakko_oja_maarit.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/625/4/2006_juurakko_oja_maarit.pdf.txt
File
MD5
76a020ecd7a5ae05ea977fbca04974c5
92080
text/plain
2006_juurakko_oja_maarit.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/6262024-01-25T09:37:49Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Järvenpää, Milla
author
Järvi, Susanna
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-09-13T08:51:39Z
2008-09-13T08:51:39Z
2006
URN:NBN:fi:amk-200809133091http://www.theseus.fi/handle/10024/626
10024/169
Opinnäytetyömme tilattiin Lehmuskolo Oy:ltä, joka on vuonna 2002 perustettu lastensuojelun sijaishuoltoa tarjoava yritys. Se käsittää kolme itsenäisesti toimivaa yksikköä kolmessa Satakunnan kunnassa. Yrityksessä toteutettiin 1.9.2005−30.9.2006 SILTA- projekti, jonka tavoitteena oli kehittää lastensuojelun sijaishuoltoon soveltuva, erilaisista työmenetelmistä koostuva perhetyömalli, POLKU-perhetyö. SILTA- projekti oli osa Prizztech Oy:n ”Maakunnallisen osaamisen kehittämisohjelman” Osaamisen siirto- projektin toimintaa. Yhteistyökumppaneina projektin suunnittelu-, toteutus- ja arviointivaiheissa toimivat Prizztech Oy, Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy ja Satakunnan ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan Porin yksikkö. Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää SILTA- projektin vaikutuksia lastensuojelun sijaishuollon arkeen Lehmuskolo Oy:n henkilökunnan näkökulmasta. Opinnäytetyössämme pyrittiin kartoittamaan henkilökunnan asenteita ja ajatuksia SILTA- projektia kohtaan. Työssämme tutkittiin sitä, mitä hyötyä projektista on yleisellä tasolla, ja sitä miten tarpeellisena henkilökunta koki projektin. Mielenkiintomme kohteena olivat myös projektin vaikutukset ja hyödyt käytännön työssä lastensuojelun sijaishuoltoyksiköissä. Opinnäytteessämme käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin kahden kyselyn avulla, jotka lähetettiin kaikille Lehmuskolo Oy:n työntekijöille. Ensimmäinen kysely suoritettiin joulukuussa 2005 ja toinen kysely syyskuussa 2006. Henkilökunta koki perhetyölle olevan tarvetta lastensuojelun sijaishuollossa, vaikka suhtautuminen projektiin oli ainakin alussa hieman välinpitämätöntä. Projektin tärkeimpänä saavutuksena pidettiin yhteistyön lisääntymistä lastensuojelulaitosten ja sijoitettujen lasten ja nuorten perheiden välillä. Oman perhetyömallin kehittyminen ja yrityksen oman perhetyöntekijän palkkaaminen koettiin myös tärkeäksi. SILTA- projekti sai kritiikkiä henkilökunnalta vähäisestä tiedotuksesta ja lyhyestä kestosta. Henkilökuntaa huolestutti myös resurssien riittävyys, koska projektityöryhmän jäsenten projektiin käyttämä työaika oli pois laitosten päivittäisestä toiminnasta.
Our research project was ordered by Lehmuskolo Ltd. which is a private firm providing substitute care for children in custody. Lehmuskolo Ltd. includes three separate units all are located in Satakunta. Between 1.9.2005 and 30.9.2006, a SILTA- project was carried out in Lehmuskolo Ltd. The aim of the SILTA- project was to develop a new model for family work consisting of different, existing working methods. This family work model would then be utilized in substitute care. The project was a part of a Prizztech Ltd.’s project called: Regional Expertise Development Programme - Knowledge Transfer. SILTA- project was carried out in collaboration with Prizztech Ltd., Pori Regional Development Agency Ltd., and Satakunta University of Applied Sciences: School of Social Services and Health Care Pori. The main goal of our study was to determine the effects of the SILTA-project out of the personnel’s point of view. The first aim was to clarify the personnel’s thoughts and attitudes towards the project. We wanted to find out the benefits of the project overall, and also, how useful the project was in personnel’s opinion. Secondly, we were also interested in finding out how the project will affect personnel’s daily work in substitute care. Qualitative research methods were used in the study. The study material was collected by two questionnaires to Lehmuskolo Ltd. personnel. Forms were sent to the recipients in December 2005 and September 2006. In conclusion, the staff felt that there is a need for family work in substitute care despite the fact that the staff was not so interested in SILTA-project in the beginning. In personnel’s opinion, the most important achievement of the project was the improvement of the relationships between families and substitute care units. Other important achievements, in their opinion, were the development of a new family work model as well as hiring an employee specialized in family work. The project was criticized by the personnel for the lack of information and of the short duration of the project. The personnel was also worried about the shortage of staff resources because persons taking part in the project had also their usual assignments to attend to during their limited daily working hours.
fin
lastensuojelu
sijaishuolto
perhetyö
Projektista perhetyöksi : SILTA-projektin arviointi Lehmuskolo Oy:n henkilökunnan näkökulmasta
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/626/1/jarvenpaa_jarvi.pdf
File
MD5
64543aaf1c9318d97b4f7be5a54cc04e
508889
application/pdf
jarvenpaa_jarvi.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/626/4/2006_jarvenpaa_milla_ja_jarvi_susanna.pdf.txt
File
MD5
697dc6f5c9217a44ec953753f2e29799
117744
text/plain
2006_jarvenpaa_milla_ja_jarvi_susanna.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/6272024-01-25T09:33:09Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Kallioinen, Suvi
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-09-13T09:52:16Z
2008-09-13T09:52:16Z
2007
URN:NBN:fi:amk-200809133092http://www.theseus.fi/handle/10024/627
10024/153
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa hoitohenkilökunnan tietoja ja taitoja lääkehoidon käytännön toteutuksessa vanhainkodissa sekä selvittää lääkehoidon lisäkoulutuksen tarvetta. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa lääkehoidon kehittämistarpeista vanhainkodissa sekä lisätä lääkehoidon turvallisuutta käytännön toteutuksessa. Lisäksi tavoitteena oli saada tietoa lääkehoitoon liittyvän lisäkoulutuksen tarpeesta. Kohderyhmä muodostui Liinaharjan vanhainkodin hoitohenkilökunnasta. Tutkimusaineisto kerättiin kesä-heinäkuussa 2007 kyselylomaketta käyttäen. Kyselylomakkeet jaettiin kaikille vanhainkodin osastoille ja vastausaikaa oli kolme viikkoa. Tutkimukseen osallistuminen oli vapaaehtoista. Kyselylomakkeita jaettiin 40 ja vastauksia tuli 32, joten vastausprosentti oli 80 % . Tutkimustulokset käsiteltiin tilastollisesti Tixel- ohjelmalla. Keskeinen tutkimustulos oli, että suurin osa hoitohenkilökunnasta arvioi tarvitsevansa lääkehoitoon liittyvää lisäkoulutusta. Käytännön lääkehoitotaitojen kaikki osaalueet hallittiin keskimäärin hyvin. Lääkkeiden puolittamiseen ja murskaamiseen liittyvät taidot olivat melko huonot melkein puolilla hoitohenkilökunnasta. Hoitohenkilökunnan taidot lääkehoidon dokumentointiin ja ohjaukseen liittyen olivat erittäin hyvät. Jatkotutkimuksena tälle opinnäytetyölle voisi olla havainnointitutkimus samanlaisesta aiheesta, joka antaisi ajankohtaista ja luotettavaa tietoa, sekä voisi keskittyä syvemmin lääkehoidon käytännön toteutuksen ongelma-alueisiin. Myös tutkimuksen toteuttaminen esimerkiksi eri vanhainkotien välillä antaisi laajempaa tietoa aiheesta.
The purpose of the study was to find out nursing staff’s knowledge and skills in practice of medical care in old people’s home and find out the needs of additional education in medical care. The goal of the study is to get knowledge of developing needs of medical care in practice in old people’s house. The other goal is to get information of needs of medical care’s additional education. The target group consisted of the nursing staff of the Liinaharja old people’s house. The data for the study were collected at August 2007 with questionnaires. The questionnaires were given out all departments of the old people’s home and there were three weeks’ time limit to answer to the questionnaires. Participating to the study was optional. 40 questionnaires were delivered and 32 were answered so the response rate was 80 % (n=32). The data were analysed with Tixel- programme statistically. One of the most important results of the study was that the most of the staff evaluated that they need additional education in medical care. In all respects, the skills on medical care in practice were good in average. Almost a half of the staff had quite poor skills in medicines’ splitting and crushing. The nursing staff’s skills in documenting and guidance apropos of medical care were very good. A continuing study could be observation from same kind of subject witch would give reliable and immediate information and could go into the subject more deeply. Also study between different old people’s houses could give more com-prehensive information of the matter.
fin
lääkehoito
ammattitaito
vanhukset
hoitohenkilöstö
Hoitohenkilökunnan taidot vanhusten lääkehoidon käytännön toteutuksessa
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/627/1/2007_kallioinen_suvi.pdf
File
MD5
73f7747dd15e67ec9b2cb2afa846c913
293891
application/pdf
2007_kallioinen_suvi.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/627/4/2007_kallioinen_suvi.pdf.txt
File
MD5
594380a15633ceeeb328c0ced9bfea2b
92498
text/plain
2007_kallioinen_suvi.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/6282024-01-25T09:33:09Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Kauppi, Johanna
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-09-13T10:20:41Z
2008-09-13T10:20:41Z
2007
URN:NBN:fi:amk-200809133093http://www.theseus.fi/handle/10024/628
10024/153
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) Porin hoitotyön opiskelijoiden ajatuksia kansainvälisen opiskelijavaihdon estävistä ja motivoivista tekijöistä. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää opiskelijavaihdon markkinointia Satakunnan ammattikorkeakoulun Porin hoitotyön opiskelijoiden keskuudessa. Opinnäytetyön aineisto kerättiin maaliskuussa 2007 kyselylomakkeella. Kohderyhmänä oli SAMK:n Porin ensimmäisen ja toisen vuoden hoitotyön opiskelijoita. Kyselylomake sisälsi 53 strukturoitua kysymystä ja kolme avointa kysymystä. Vastauksia saatiin 62 kappaletta ja vastausprosentti oli 94. Opinnäytetyössä käytettiin määrällistä tutkimusmenetelmää ja aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Opinnäytetyön tulosten perusteella opiskelijat pitivät kielitaidon kehittämistä ja uuden kielen oppimista vaihdon motivoimpina tekijöinä. Myös vieras maa ja kulttuuri sekä vaihto-opiskelun hyöty työelämää varten luokiteltiin vahvoiksi vaihdon motivoiviksi tekijöiksi. Kansainvälisen vaihdon painavimmaksi estäväksi tekijäksi nousi seurustelu tai perhe. Myös taloudellinen tilanne koettiin vaihtoa merkittävästi estäväksi. Huono kielitaito estävänä tekijänä jakoi mielipiteitä. Opinnäytetyön tulosten mukaan opiskelijoiden kiinnostusta kansainväliseen opiskelijavaihtoon lisäisi, jos rahallista tukea saisi enemmän. Kiinnostusta lisäisi myös mahdollisuus lähteä vaihtoon yhdessä kaverin kanssa sekä mahdollisuus päästä kuulemaan vaihdossa olleiden kokemuksista. Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää edistämään Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta. Jatkotutkimuksena voisi olla kysely vaihdossa olleille opiskelijoille. Tutkimus käsittelisi sitä, miten vaihdossa olleet SAMK:n Porin hoitotyön opiskelijat ovat kokeneet kansainvälisen vaihdon.
The main purpose of this thesis is to explore thoughts of health care students’ from Satakunta polytechnic (SAMK) at Pori about international exchange studies. They were asked to tell what are the motives to take part or not to take part in exchange studies. The goal of this thesis is to improve marketing of exchange studies among Satakunta Polytechnic’s health care students. The material for this thesis was collected in March 2007 with a structured query form. Target group was SAMK Pori’s health care students from the first and second academic year. The questionnaire included 53 structured questions and three open questions. Total 62 responses were given and the answering rate was 94. Quantitative research method was used in making of this research and the research material was analysed using statistical methods. According to the results of this thesis, the possibility to develop language skills and to learn new language are main motives to participate in international exchange. Also foreign country and culture and benefit for future employment was important reasons. The factor preventing most from exchange was dating or family. Also financial situation was significant preventing motive. Students were divided on bad language skills being a preventing motive. According to the responses financial aid would add interest towards international exchange. Possibility to leave together with somebody would add interest. Also opportunity hear more about exchange experiences from students who have participated in exchange would also add students’ interest for exchange. The results of this thesis can be used for developing Satakunta Polytechnic’s students’ international exchange. Proposal for further studies could be a survey for SAMK’s healt care students at Pori who have participated in international exchange. The objective would be to study how they have experienced international exchange.
fin
opiskelijavaihto
ammattikorkeakoulut
käsitykset
asenteet
Vaihtelua ruisleipään ja saunaan : Satakunnan ammattikorkeakoulun Porin hoitotyön opiskelijoiden ajatuksia kansainvälisen vaihdon motivoivista ja estävistä tekijöistä
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/628/1/2007_kauppi_johanna.pdf
File
MD5
4e6b6b37dfae55eee2a0b6e5750d32f0
174903
application/pdf
2007_kauppi_johanna.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/628/4/2007_kauppi_johanna.pdf.txt
File
MD5
b99c801dfa0dc343a5d6072465b5d33f
107294
text/plain
2007_kauppi_johanna.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/6402024-01-25T09:58:23Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Turkka, Aila
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-09-16T11:45:32Z
2008-09-16T11:45:32Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200809163142http://www.theseus.fi/handle/10024/640
10024/154
Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia ikääntymisen, asumisen ja hyvinvointiteknologisten sovellusten, sekä asumiseen liittyvän lainsäädännön ja soveltamiskäytäntöjen välisiä suhteita ja löytää niiden väliset kriittiset pisteet Ikääntyneen kotona selviytyminen on riippuvainen siitä, kuinka hyvin asunto ja asuinympäristö soveltuvat ikääntyneelle myös toimintakyvyn heiketessä. Asuntojen ja asuinympäristöjen esteettömyyden edistäminen on välttämätöntä ikääntyvien määrän ja asumistarpeiden muuttuessa. Kerrostaloasumista säätelee kahdenlainen lainsäädäntö; toinen liittyy omistus- ja toinen vuokrataloihin. Tarvitaan laajaa päätöksentekoa kiinteistön saattamiseksi mahdollisimman esteettömäksi. Yksittäisen tai muutaman ikääntyneen kannalta tilanne on lohduton – kodista voi tulla vankila, mikä ei ole eettisesti oikein. Hyvinvointiteknologian avulla voidaan lisätä ikääntyneiden asumisen turvallisuutta ja elämänlaatua. Kirjallisen aineiston mukaan teknologian nopea kehittyminen voi johtaa myös ikääntyneiden syrjäytymiseen, mikä liittyy erityisesti muistihäiriöisiin kuntalaisiin. Yksittäisen kuntalaisen kannalta hyvinvointiteknologisten sovellusten käyttöönsaantimahdollisuuksia säätelee voimassa oleva sosiaalihuollon lainsäädäntö, sen soveltaminen sekä kuntalaisen taloudellinen asema. Soveltamistapaa puolestaan säätelee kuntatalous ja taloutta kunnan tulokertymä. Käsitteistä kokonaistaloudellisuus ja raamibudjetti viimeksi mainittu vie tämän tutkimuksen mukaan voiton. Nykyistä positiivisempien päätöksentekojen tueksi tarvittaisiin tutkittua tietoa hyvinvointiteknologian hyödyistä ja tieto täytyisi saattaa kunnissa kaikkien osapuolten tietoisuuteen, mikä merkitsee myös juurruttamista. Hyvinvointiteknologisten sovellusten käytettävyyttä murentaa markkinoille tulo liian raakileina ja vanhojen sovellusten kehittämiseen panostamattomuus. Tätä puolestaan ylläpitävät innovaatioiden rahoituskanavat, sirpaloitunut tuotekehittely, vanhojen ikääntyneiden paitsioasema sekä yritysmaailman ja palveluntuottajien välisen yhteisen kielen puuttuminen. Lankaverkkojen alasajo ja operaattorin vaihto näyttäytyvät yhtä kohtalokkailta. Tämän hetkisen tilanteen valossa alasajo voi aiheuttaa vaikeuksia erityisesti tiheään rakennetulla ja kerrostalovaltaisella ruutukaavaalueella. Nämä kaikki liittyvät tutkimuksessa todennettujen paradoksien sisältöihin.
The purpose of this thesis was to study the relationships between ageing, housing, and welfare technology applications as well as housing legislation and applied practices, and to find the critical points between them. Coping of elderly people at home depends on how well their housing and living environment can be adjusted to their needs as their functional capacity deteriorates. Promotion of accessibility is necessary as the number of the ageing population increases and housing needs change. Housing in blocks of flats is regulated by two kinds of legislation; one associated with proprietary flats, and the other with rental flats. Broad decision-making is needed to implement as good housing accessibility as possible. The present situation does not give individual senior citizens much hope of being able to age well: home may become a prison. This is not ethical, nor right. Safety in living and quality of life can be enhanced by the use of the welfare technology. The literature confirms that the fast development of technology can even cause social exclusion. This concerns especially citizens with memory disorders. The chances of an individual citizen to obtain welfare technology applications are regulated by the valid social care legislation, application of the legislation, and the financial situation of the citizen. Application of the legislation is regulated by the municipal finance which for its part is regulated by the accrued income of the municipality. According to this study, the frame budget is considered more significant than the macro-economical aspects. Reasonable decision-making should be based on research information, and this fact should be recognized by all parties involved. The usability of the welfare technology applications is affected by the tendency of releasing immature products, and no investments are made to further develop the existing applications. This situation is maintained by the financing channels of the innovations, fragmentation of the product development, social exclusion and marginalisation of the ageing population as well as the fact there is no common language between business world and service providers. In the light of the present situation, closing down fixed networks can cause problems especially in densely constructed grid-plan areas dominated by blocks of flats. All these issues relate to the contents of the paradoxes confirmed by this study.
fin
ikääntyminen
hyvinvointiteknologia
ikääntyneet
asuminen
paradoksit
Realistinen hyvinvointititeknologia kotona asumisen mahdollistajana
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/640/1/Turkka%20Aila.pdf
File
MD5
a264e4d700dd23f501daca84a151678d
993629
application/pdf
Turkka Aila.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/640/4/Turkka%20Aila.pdf.txt
File
MD5
7ae2c13b21ea4c8fe9725ccdfc6e651c
390324
text/plain
Turkka Aila.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/6412024-01-25T09:52:55Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Kallio, Elina
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-09-17T06:40:44Z
2008-09-17T06:40:44Z
2007
URN:NBN:fi:amk-200809173151http://www.theseus.fi/handle/10024/641
10024/159
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia asiakkaiden tyytyväisyyttä apuvälineeseen ja apuvälinepalveluun saadessaan käyttöönsä sähköpyörätuolin. Opinnäytetyöllä oli tarkoitus selvittää myös, onko asiakastyytyväisyydessä eroa verrattaessa Erityisvastuualueella, Erva - alueella, hankintarenkaaseen valittua sähköpyörätuolimerkkiä muihin sähköpyörätuolimerkkeihin. Opinnäytetyön yhtenä tarkoituksena oli kerätä Stakes:lle materiaalia mahdollista laajempaa asiakastyytyväisyystutkimusta varten. Tutkimus toteutettiin QUEST 2.0 tyytyväisyysmittaristolla kyselytutkimuksena 1.1.2003- 30.6.2006 välisenä aikana sähköpyörätuolin käyttöönsä saaneiden henkilöiden keskuudessa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella. Heille oli myönnetty käyttöön sähköpyörätuoli lääkinnällisenä kuntoutuksena erikoissairaanhoidon Apuvälinekeskuksesta. Asiakkailla oli mahdollisuus vastata kyselyyn myös puhelimitse. Kyselylomakkeita lähetettiin 37 asiakkaalle. Vastauksia tuli 36 kpl. Opinnäytetyön aineistona vastaustaan antoi luvan käyttää 34 vastaajaa ja Stakes:in tietokantaan sai syöttää 33 apuvälineen käyttäjän antamat vastaukset. Opinnäytetyön vastausprosentti on 91.89 %. Tutkimustulosten mukaan keskiarvolla mitaten asiakkaat ovat suhteellisen tyytyväisiä käyttöönsä saaneeseen sähköpyörätuoliin. Verrattaessa Erva -alueen hankintarenkaaseen valittua sähköpyörätuolimerkkiä muihin merkkeihin, asiakkaat olivat tyytyväisempiä hankintarenkaaseen valittuun malliin. Asiakastyytyväisyys apuvälinepalveluun oli korkeampi kuin tyytyväisyys sähköpyörätuoliin. Verrattaessa asiakastyytyväisyyttä apuvälinepalveluun Erva - alueella hankintarenkaaseen valitun ja muiden sähköpyörätuolimerkkien välillä, oli tyytyväisyys palveluun korkeampi muiden merkkien osalta. Asiakkaiden nimeämät tärkeimmät osa-alueet sähköpyörätuolin ominaisuuksista ja palvelusta olivat turvallisuus ja luotettavuus, tarkoituksenmukaisuus, huolto- ja korjauspalvelu sekä käytön helppous. Tämän tutkimuksella saatiin tuloksia, joiden avulla voidaan kehittää Apuvälinekeskuksen apuvälinepalvelun ja apuvälineiden valinnan osa-alueita. Joiltakin osin asiakkaiden ilmaisema tyytyväisyys jäi QUEST 2.0 tyytyväisyys kyselyn ohjeistuksen perusteella sellaiselle tasolle, että kyseiseen osioon olisi yksikössä tyytyväisyyden määrän lisäämiseksi kiinnitettävä erityistä huomiota.
The purpose of this study was to survey a client satisfaction to the device and the device service when they get the electric wheelchair to use. On idea was survey is there a difference in a client satisfaction to the electric wheelchairs between Erva -regional elected and other electric wheelchairs. One of the purposes of this study was also to glean material to the Stakes for the large search of client satisfaction. The search followed through the QUEST 2.0 satisfaction gauge. The questioning form was sent to the 37 clients. 36 clients answered to the questioning form and sent it back. 34 of the respondents allowed use their answers in this study. The responsive per cent was 91,89 %. The average value proved that the clients were quite satisfied with their electric wheelchairs. They were more satisfied to the electric wheelchair model which had elected to the Erva - regional. The clients were more satisfied to the device service than to the device. The most important items were safety, adjustment, repairs servicing and simplicity of use. This study gave results which can be used, when they develop the device service in the Aid Center of the Central Hospital of Seinäjoki. There were also some items that they should improve to get more satisfied customer when they deliver the electric wheelchair to the customers.
fin
asiakastyytyväisyys
pyörätuolit
apuvälineet
Tyytyväisyys apuvälineeseen ja apuvälinepalveluun Quest 2.0 tyytyväisyys mittaristolla mitaten
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/641/1/2007_kallio_elina.pdf
File
MD5
2440839e0360df5fc3d995d77eb5c813
611956
application/pdf
2007_kallio_elina.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/641/4/2007_kallio_elina.pdf.txt
File
MD5
e342a37db9a5d45082be429e1c384169
125637
text/plain
2007_kallio_elina.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/6422024-01-25T09:37:49Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Korhonen, Reetta
author
Vallinen, Noora
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-09-17T07:19:30Z
2008-09-17T07:19:30Z
2007
URN:NBN:fi:amk-200809173152http://www.theseus.fi/handle/10024/642
10024/169
Porin pajakoulu on sopeutumattomien nuorten erityisopetuksen yksikkö. Opinnäytetyössä tutkittiin Porin pajakoulun henkilökunnan työnkuvaa ja heidän näkemystään pajakoulun toiminnasta. Tavoitteena oli nostaa esiin resurssien vähäisyys toiminnan tarkoituksenmukaiseksi ylläpitämiseksi ja henkilökunnan työn laaja-alaisuus. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin havainnointia ja haastattelua. Tiedonlähteenä olivat myös valmiit dokumentit pajakouluprojektin eri vaiheilta. Havainnointia käytettiin menetelmänä, jotta saataisiin tietoa pajakoulun jokapäiväisestä toiminnasta. Opinnäytetyötä varten haastateltiin keväällä 2007 pajakoulun koko henkilökuntaa, johon kuului tuolloin kaksi opettajaa ja yksi koulunkäyntiavustaja. Haastatteluista kävi ilmi henkilökunnan työn laaja-alaisuus ja henkinen kuormittavuus. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy on olennainen ja vaativa osa pajakoulun henkilökunnan työtä. Pajakoulun kohderyhmä ja heidän ongelmansa kaipaavat enemmän resursseja, sillä tulevaisuudessa sopeutumattomien nuorten määrä ei ole ainakaan laskussa.
Pori workshop school is a unit of special education for the asocial young. In this study was searched what the personnel’s work in the workshop school is like and how they see the function of the school. The intention was to pay attention to the lack of resources to maintain the meaningful function of the school and the versatility of the personnel’s work. Information was collected by observing and interviewing. Also documents from different phases of the workshop school project were a source of information. Observing was used to get information from the every day action in school. In the spring of 2007 the whole personnel of the workshop school was interviewed. That included two teachers and one school assistant. The interviews showed versatility and mental demanding of the personnel’s work in the workshop school. Preventing the marginalizing of the young is an important and demanding part of the work in the workshop school. The target group of the school and their problems need more resources, since in the future the amount of the asocial young is not likely to drop.
fin
nuoret
oppilashuolto
Pori
ongelmanuoret
ehkäisy
sopeutumattomuus
syrjäytyminen
Porin pajakoulun henkilökunnan näkemyksiä työnkuvastaan
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/642/1/korhonen_vallinen.pdf
File
MD5
4ea7b940c12031971854d22ef915cda7
508269
application/pdf
korhonen_vallinen.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/642/4/2007_korhonen_reetta_vallinen_noora.pdf.txt
File
MD5
dcd359b9af65d2d5e13c51bd61177705
102723
text/plain
2007_korhonen_reetta_vallinen_noora.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/6432024-01-25T09:33:09Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Koskela, Maria
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-09-17T07:47:26Z
2008-09-17T07:47:26Z
2007
URN:NBN:fi:amk-200809173153http://www.theseus.fi/handle/10024/643
10024/153
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Palvelutalo Ruskahovissa tapahtuvien kaatumistapaturmien syyt hoitohenkilökunnan kaatumistilanteen selvityslomakkeeseen kirjaamien tilannearvioiden pohjalta. Opinnäytetyön tavoitteena on löytää keinoja kaatumistapaturmariskin vähentämiseksi Palvelutalo Ruskahovissa. Opinnäytetyön aineisto oli valmiiksi kerätty Palvelutalo Ruskahovissa marraskuu 2004 ja joulukuu 2006 välisellä ajalla. Täytettyjä lomakkeita oli yhteensä 436 ja niissä kaatujina 93 eri henkilöä. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineisto analysoitiin tilastollista menetelmää käyttäen. Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan sanoa, että suurin sisäinen syy kaatumisiin Palvelutalo Ruskahovissa on tasapainon menettäminen. Vastaavasti suurin ulkoisista tekijöistä johtuva syy kaatumisille on mattoon kompastuminen. Vuodenajoilla ei todettu olevan vaikutusta kaatumisten lukumäärään. Tämän opinnäytetyön pohjalta löydettiin kehittämishaasteita ja ideoita Palvelutalo Ruskahoville, miten he voivat vähentää asukkaidensa kaatumisriskiä. Jatkotutkimusehdotuksena voisi olla kaatumisten sosiaalisten ja psyykkisten vaikutusten tutkiminen ja kaatumistilanteen selvityslomakkeen kehittäminen vastaamaan henkilökunnan tarpeita.
The purpose of this scholarly thesis is to find out the reasons for the falling down accidents. The material is based on the falling down accident forms filled in by the nursing staff. The goal of this scholarly thesis is to find ways to decrease the risk of falling down accidents in Palvelutalo Ruskahovi. The material for this scholarly thesis was pre-collected during the time between November 2004 to December 2006. The total number of filled forms was 436 in which there were 93 different persons who had had falling down accidents. The quantitative research method was used in this scholarly thesis. The research material was analyzed by using statistical method. On the basis of the results of this scholarly thesis it can be said that the biggest internal reason for falling down accidents in Palvelutalo Ruskahovi is losing one’s balance. Similarly the biggest outer reason for falling down accidents is tripping on a carpet. The seasons didn’t have any effect on the number of accidents. On the basis of this scholarly thesis some development challenges and ideas were found to minimize the residents risk to fall down in Palvelutalo Ruskahovi. As a suggestion for a follow-up research could be a research of the social and psychological influences of the falling down accidents and the development of the form used in these cases to meet the staff’s needs.
fin
kaatuminen
tasapaino
vaaratekijät
tapaturmantorjunta
ikääntyneet
riskit
Kaatumistapaturmien ehkäisy Palvelutalo Ruskahovissa
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/643/1/2007_koskela_maria.pdf
File
MD5
bf48c0c562ba8b9dbcd0bb504ac0e724
140938
application/pdf
2007_koskela_maria.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/643/4/2007_koskela_maria.pdf.txt
File
MD5
4fc2e81d90929fac0b904ca61d875306
88917
text/plain
2007_koskela_maria.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/6442024-01-25T09:37:49Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Koskinen, Merja
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-09-17T10:11:28Z
2008-09-17T10:11:28Z
2006
URN:NBN:fi:amk-200809173156http://www.theseus.fi/handle/10024/644
10024/169
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuoda julki lievästi kehitysvammaisten omia ajatuksia asumispalveluista. Haastattelin kahtatoista kehitysvammaista kyselylomakkeiden avulla. Tutkimusmenetelmänä oli kvalitatiivinen tutkimus. Kaikki haastatellut vastasivat haastattelukysymyksiin yksin, mutta osa pyysi ohjaajaa kirjoittamaan vastaukset puolestaan. Työn teoriaosuus sisälsi tietoa kehitysvammaisuudesta yleisesti ja kehitysvammaisuuden historiaa. Teoriaosassa tuotiin esille myös Porin kaupungin asumispalvelut lievästi kehitysvammaisille vuonna 2005-2006. Haastattelut osoittivat selvästi, että tarve tuettuun satelliittiasumiseen on olemassa. Mielenkiintoista oli todeta, että haastatellut kokivat saavansa vaikuttaa omaan elämäänsä enemmän kuin he todellisuudessa saavat.
The purpose of this thesis was to find out how the mildly mentally disabled personally feel about their housing services. Twelve (12) mildly mentally disabled persons were interviewed using questionnaires. The approach chosen for the study was qualitative. All interviewees responded without assistance although some of them asked the personnel to write down the replies. The theoretical background consists of general information on the disabled and history of the nursing of the disabled. It also includes the housing services organised by the city of Pori to the mildly mentally disabled in 2005-2006. The interviews clearly pointed out the need to offer the mildly mentally disabled housing alternatives allowing more independence. It was, however, of interest to notice that interviewees felt they were more able to influence their living than they actually are.
fin
asumispalvelut
asuntolat
Pori
kehitysvammaiset
kehitysvammahuolto
asumisvalmennus
Kehitysvammaisten asumispalvelut Porissa
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/644/1/2006_koskinen_merja.pdf
File
MD5
ada7b6e6a095a9f322dc26c7dd8775eb
127386
application/pdf
2006_koskinen_merja.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/644/4/2006_koskinen_merja.pdf.txt
File
MD5
82d61ddb5be51e892068b5ef175003ea
54926
text/plain
2006_koskinen_merja.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/6462024-01-25T09:33:09Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Kujansuu, Laura
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-09-17T10:59:41Z
2008-09-17T10:59:41Z
2007
URN:NBN:fi:amk-200809173157http://www.theseus.fi/handle/10024/646
10024/153
Tämän projektityön tavoitteena oli tuottaa opas erityislasten vanhemmille liikunnallisesta terveyden edistämisestä terveysaineiston laatukriteereitä noudattaen. Oppaan tarkoituksena on antaa tietoa liikunnan terveydellisistä eduista ja liikkumattomuuden aiheuttamista haitoista. Tarkoituksena on myös motivoida perheitä harrastamaan liikuntaa aktiivisemmin lastensa kanssa. Oppaassa käsitellään lasten liikuntaa, erityisesti erityislasten näkökulmasta. Opas on tehty Pomarkun kouluterveydenhoitajan käyttöön. Pomarkussa on EHA luokka, eli erityisharjaantumisluokka, jossa lapsia on yhteensä kymmenen. Jokaisella lapsella on jokin liikuntakykyä heikentävä vamma. Kouluterveydenhoitaja jakaa oppaat erityislasten vanhemmille. Projektin tausta-aineisto sisältää perustietoa liikunnan tärkeydestä ja yhteydestä terveyteen. Terveyden edistämisen kannalta on tärkeää tietää liikunnan biologiset vaikutukset lapsen hyvinvointiin ja arjessa jaksamiseen. Projekti tarkastelee lasten liikunnan merkitystä lapsen elämänlaadun parantajana ja ilon tuottajana. Erityislapselle liikunta merkitsee edellisten lisäksi myös kuntoutumista ja toimintakyvyn ylläpitämistä. Erityislapsella työssä tarkoitetaan lasta, joka vammansa vuoksi on kykenemätön liikkumaan, kuten terveet lapset. Työssä käsiteltiin myös syitä liikuntavammaisuuden syntyyn. Liikuntavammaisuudella tarkoitetaan synnynnäistä tai tapaturman aiheuttamaa vammaa, sairautta tai sairauden jälkitilaa tai vaikean tapaturman tai sairauden aiheuttamaa vioittumista.
The goal for this project was to great a guide for the parents of handicapped children concerning health promotion by using the criteria that is binding when making health material. The purpose of this guide is to give information regarding the benefits of exercise and the disadvantages of lack of exercise. One goal was also to motivate families to exercise more actively with their children. The guide handles exercise of children especially in the standpoint of handicapped children. The guide is made for use of Pomarkku’s school nurse. In Pomarkku there is an EHA class, which translates as a class for children in need of special attention. At this time the class has ten children. Each of these children has a handicap that weakens their ability to move. The school nurse hands out the guides for the parents of the handicapped children. The background material contains basic information of the importance of exercise and the connection it has to health. In the view of health promotion it is important to know the biological effect exercise has to the child’s well being and everyday life. This project examines the importance of exercise in the child’s life as a mean to bring joy and a way to better the quality of life. For handicapped children exercise means also rehabilitation and a way to maintain basic physical health. In this project a handicapped child means a child who cannot exercise like healthy children because of his disability. The project also covered the reasons why disabilities occur. Disability means a damage that is present at birth or caused by an accident, illness or a complication following a disease or a trauma caused by an serious accident or an illness.
fin
erityisliikunta
lapset
terveyden edistäminen
liikuntavammaiset
Opas erityislasten vanhemmille liikunnallisesta terveyden edistämisestä
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/646/1/2007_kujansuu_laura.pdf
File
MD5
0d8b338b8c2f362ac05c17597bbc9820
487767
application/pdf
2007_kujansuu_laura.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/646/4/2007_kujansuu_laura.pdf.txt
File
MD5
c24dd8f1d15dbee5ebd3b5f00f89aca2
87442
text/plain
2007_kujansuu_laura.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/6472024-01-25T09:33:08Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Kärki, Tommi
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-09-17T11:19:12Z
2008-09-17T11:19:12Z
2007
URN:NBN:fi:amk-200809173159http://www.theseus.fi/handle/10024/647
10024/153
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata potilaiden ja hoitajien välistä vuorovaikutustilannetta Satakunnan keskussairaalan päivystyspoliklinikalla sekä löytää siitä mahdollisia erityispiirteitä tai ongelmakohtia. Vuorovaikutusta tutkittiin erilaisten käsitteiden kautta, jotka kuvaavat hyvän vuorovaikutussuhteen muodostumista. Nämä käsitteet olivat luottamus, empatia, välittäminen sekä autonomia ja vastavuoroisuus. Opinnäytetyön aineisto kerättiin havainnoimalla aitoja vuorovaikutustilanteita Satakunnan keskussairaalan päivystyspoliklinikalla. Havainnoinnissa keskityttiin vastaanottotilanteeseen potilaan saapuessa päivystykseen. Aineistoa kerättiin seitsemästä erillisestä vastaanottotilanteesta ja havainnoimalla kerätty aineisto kirjoitettiin puhtaaksi tekstiksi heti havainnoinnin päätyttyä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Tuloksista ilmeni, että vuorovaikutuksen merkitys myös kiireisenä pidetyllä päivystyspoliklinikalla on huomattava. Pelkästään kiirettä tai toimenpidekeskeisyyttä ei voida pitää vuorovaikutusta määrittävinä tekijöinä. Itse asiassa näillä tekijöillä ei sinällään nähty vaikutusta päivystyksessä tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Eniten vaikutusta oli hoitajien erilaisilla toimintatavoilla sekä persoonallisuudella. Tutkimukseen valittujen käsitteiden merkitys ilmeni selkeästi erilaisten tekijöiden kautta myös päivystyksessä tapahtuvassa vuorovaikutuksessa. Tämä selvisi siitä huolimatta, että kaikki hyvän vuorovaikutussuhteen piirteet eivät voineetkaan toteutua päivystyspoliklinikan ympäristössä, jossa hoitosuhteet ovat hyvin lyhyitä. Luottamus, empatia, välittäminen, autonomia ja vastavuoroisuus ilmenivät eri tavoin. Tärkeimpiä esiin nousseita tekijöitä olivat ystävällisyys, potilaan informoiminen hoitotoimista sekä jatkohoidosta, aito kiinnostus potilasta kohtaan, potilaan hyväksyminen sellaisenaan sekä taustojen selvittäminen yhdessä potilaan kanssa. Päivystyspoliklinikalla tapahtuvassa vuorovaikutuksessa nähtiin joitakin ongelmia. Eräs näistä oli hoitajien esittäytymisen lähes täydellinen puuttuminen. Kuitenkin erityisesti ajoittainen potilaiden informoinnin puutteellisuus osoittautui selkeimmäksi ongelmakohdaksi vuorovaikutuksessa. Tämä koski välittömiä hoitotoimia, potilaan vastaanottoa sekä jatkohoidosta tai tutkimuksista kertomista. Lisäksi hoitajien vaihtuminen vastaanottotilanteen kuluessa voitiin nähdä eräänlaisena ongelmana.
The purpose of this thesis was to describe nurse-patient interaction in the emergency department in Satakunta Central hospital and to find possible problems or special characteristics it had. Interaction was studied with certain theoretic concepts that depict the development of a good nurse-patient relationship. These theoretic concepts were trust, empathy, caring, autonomy and mutuality. Materials of this thesis were collected by observing actual caring situations in the emergency department in Satakunta Central hospital. The focus of the observation was the reception when patients had just arrived in the emergency. Materials were collected from seven different situations and these observed materials were written into text form right after observation took part. This material was analyzed by using method of content analysis. The results of this thesis show that interaction had a considerable meaning even in hospitals emergency department, which is often considered hasty. Rush or procedures could not be taken as the sole defining factors of this interaction. Actually it was seen in this thesis that these factors didn’t really have influence on interaction at all. Interaction was mainly affected by individual methods nurses had, or by their personalities. The importance of the theoretic concepts that were selected for this thesis was clearly seen by different factors in interaction in emergency department. This was seen, even though all the characteristics of a good nurse-patient interaction could not have been found in interaction in emergency, because of the shortness of nurse-patient relationships. Trust, empathy, caring, autonomy and mutuality were seen in different ways. The most important factors that this thesis revealed were kindness, informing the patient about his or her treatment, genuine interest towards the patient, the acceptance of patients as they were and finding out patients background mutually with them. Some problems did occur in interaction in emergency department. One of these was almost complete lack of nurses introducing themselves. Still, especially the lack of informing patients about their treatment was seen as the most important problem in interaction. This was seen on immediate treatments or procedures, on the reception of patients and concerning their further treatment or examinations. Also the changing of nurses in the reception situation could have been seen as some kind of problem.
fin
sairaanhoitajat
vuorovaikutus
päivystys
potilaat
poliklinikat
Potilaiden ja hoitajien välinen vuorovaikutus päivystyspoliklinikalla
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/647/1/2007_karki_tommi.pdf
File
MD5
d22aecbbbfdbf99e00054d88166e799d
195602
application/pdf
2007_karki_tommi.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/647/4/2007_karki_tommi.pdf.txt
File
MD5
71c418a777aff690c9860c55800e544e
118743
text/plain
2007_karki_tommi.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/6482024-01-25T09:33:12Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Laine, Heini
author
Metsänen, Maarit
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-09-17T11:58:09Z
2008-09-17T11:58:09Z
2007
URN:NBN:fi:amk-200809173160http://www.theseus.fi/handle/10024/648
10024/152
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työikäisten henkilöiden kokemuksia liikunnasta ja muista liikuntakäyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä. Opinnäytetyö on osa ”Metabolisen oireyhtymän ja tyypin 2 diabeteksen riskiryhmään kuuluvien henkilöiden tehostetun liikuntaneuvonnan vaikutukset fyysiseen aktiivisuuteen ja terveyteen” - pilottitutkimusta. Osallistujat haastattelututkimukseen valikoituivat terveysliikuntainterventioryhmästä. Haastattelun teemat muodostuivat opinnäytetyön tilaajien eli pilottitutkimuksen projektihenkilöstön toiveiden pohjalta. Kvalitatiiviseen tutkimusmenetelmään päädyttiin, koska mielenkiinnon kohteena oli tutkia osallistujien kokemuksia mahdollisimman monivivahteisti. Haastattelututkimuksen tarkoituksena oli selvittää kokemuksia intervention ensimmäisten kolmen kuukauden ajalta. Haastattelut suoritettiin kahtena puolitoista tuntia kestävänä ryhmähaastatteluna. Haastattelut toteutettiin ennalta suunnitellun haastattelurungon pohjalta. Haastateltavat (n=7) olivat 45-60 -vuotiaita terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvia. Haastattelut litteroitiin ja aukikirjoitettuja tekstejä tarkasteltiin sisällönanalyysin avulla; teemoittelemalla ja tyypittelemällä. Pääteemana olivat liikuntakokemukset, joita tarkasteltiin tarkemmin oman sosiaalisen ympäristön ja liikuntakäyttäytymiseen liittyvien tekijöiden kautta. Useammat haastateltavista toivat esiin positiivisia kokemuksia, negatiivisten kokemusten jäädessä vähemmälle. Sosiaalisen ympäristön ja tuen tärkeys korostui ilmaisuissa. Liikuntakäyttäytymisestä keskusteltaessa tuli esille sekä liikuntahalukkuutta lisääviä että vähentäviä tekijöitä. Tuloksia voidaan käyttää tulevien terveysliikuntainterventioiden suunnittelussa ja toteutuksessa.
The purpose of this thesis was to study the experiences of exercise and other factors contributing to exercise-oriented behaviour among the working population. This thesis was part of “Effects of an intense physical activity-counselling on physical activity and health in people at risk for metabolic syndrome and type 2 diabetes” -pilot study. The subjects of the study were selected from the participants of the health-enhancing physical activities intervention group of the pilot study. The theme of the study was based on the wishes of the project workers of the pilot study. The interest of the study was to examine the experiences of the subjects as widely as possible; therefore, this research consists of qualitative research methods. The study was conducted through an interview process for the purpose of clarifying the subjects’ experiences during the first three months of the intervention. The interviews were conducted in two separate group interviews lasting 90 minutes per session. The interviewees (n=7) were overweight people between 45 and 60 years old with the risk of having both metabolic syndrome and type 2 diabetes. Interviews were transcripted and content analysis based on the transcriptions was made with the help of themes and types. The main theme consisted of the experiences on physical exercise and elements related to one’s own social environment and exercise-oriented behaviour. The majority of interviewees had more positive than negative experiences about the intervention. Discussions about elements contributing to physical exercise-oriented behaviour raised factors which either increased or decreased willingness towards physical exercise. The results obtained by this thesis can be used in the design and implementation of physical exercise-enhancing activities interventions in the future.
fin
terveysliikunta
käyttäytyminen
liikunta
sosiaalinen ympäristö
työikäiset
Työikäisten liikuntaan liittyviä kokemuksia terveysliikuntaintervention aikana
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/648/1/laine_metsanen.pdf
File
MD5
c28fc66125d62e83bbeab6834078b99b
308920
application/pdf
laine_metsanen.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/648/4/2007_laine_heini_metsanen_maarit.pdf.txt
File
MD5
ee34b06cd047b93369c0f99b027860df
120240
text/plain
2007_laine_heini_metsanen_maarit.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/6492024-01-25T09:37:48Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Jokinen, Satu
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-09-17T12:08:12Z
2008-09-17T12:08:12Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200809173161http://www.theseus.fi/handle/10024/649
10024/161
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Porin kaupungin teknisen palvelukeskuksen (TPK) henkilökunnan extranetin käyttöönottokokemuksia. Tutkimuksen avulla pyrittiin selvittämään miten henkilökunta kokee uuden sisäisen viestinnän välineen osaksi työtään. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös käyttökoulutuksen vaikutusta henkilökuntaan sekä tiedusteltiin mahdollisen lisäkoulutuksen tarvetta. Ennen kaikkea tutkimuksesta haluttiin suuntaa-antavia tuloksia ja mahdollisia kehitysideoita parantamaan extranettiä tulevaisuudessa. Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa käsiteltiin sisäistä viestintää, verkkoviestintää, extranetin määritelmää sekä käytettävyyttä. Opinnäytetyön teoreettinen osuus pohjautui alan kirjallisuuteen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta, joka toteutettiin sähköpostikyselynä. Analysointiin sovellettiin teoriaosuutta. Kyselystä lähetettiin 250 henkilölle tiedote sähköpostitse, eli kaikille niille henkilöille joilla on pori.fi sähköposti käytössä. Tutkimuksessa käytettiin 75 henkilön vastauksia. Tutkimus osoitti, että extranet otettiin vastaan melko myönteisesti. TPK:n järjestämät käyttökoulutukset todettiin hyödyllisiksi extranettiin tutustuttaessa. Extranettiä käytetään yhtenä työvälineenä ja tiedon hankinnan välineenä. Se toimii myös tiedotuskanavana. Exranetissä on vielä kehitettävää ja sen käyttäjiä halutaan vielä tulevaisuudessa lisätä. Tutkimuksen toivotaankin antavan TPK:lle arvokasta tietoa siitä, mitä henkilökunta extranetiltä odottaa.
The purpose of my thesis was to research the opinions of the staff at Pori Technical Services Centre when they started using the extranet service. By using the research it was aimed to find out how the staff experienced the department's new internal communications tool as part of their job. The research also observed how the training of the service impacted the staff, and also an enquiry was made if any more training was needed. Most of all the research was made to get results and to get some fresh ideas to make the extranet service better in the future. Most of all the research was done to get results and ideas in order to develop and improve extranet in the future. In the theoretical part of the thesis internal communications, electronic communications and the definition and usability of the extranet services were discussed. The theoretical part of the thesis was based on the literature of the industry. Quantitative research was used as the research method, which was carried out as an email enquiry. The theoretical part was applied when the enquiry was analyzed. The enquiry was sent to 250 people; everyone who uses an email address that ends with pori.fi. In the end 75 answered enquiries were used in the research. The research showed that the extranet service was received with a rather positive attitude. The training sessions made available by Technical Services Centre were found useful when becoming familiar with the extranet service. The extranet service is used as one of the working tools, and as a way to find information. It also works as a means of communicating with one another. The extranet service still needs to be improved. More users are also wanted in the future. The desire of the research is to give Technical Services Centre valuable information on what the staff expects from the extranet service.
fin
sisäinen tiedotus
verkkoviestintä
käytettävyys
Extranetin käyttöönottokokemukset Porin kaupungin teknisessä palvelukeskuksessa
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/649/1/Jokinen%20Satu.pdf
File
MD5
81d0d3f0ca947c411cc0b5ee12a34c1f
400119
application/pdf
Jokinen Satu.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/649/4/Jokinen%20Satu.pdf.txt
File
MD5
8d004554a5b3d2a3ade6d5fc746fc4d1
83315
text/plain
Jokinen Satu.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/6502024-01-25T09:37:48Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Granlund, Kristian
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-09-17T12:08:37Z
2008-09-17T12:08:37Z
2008
URN:NBN:fi:amk-200809173163http://www.theseus.fi/handle/10024/650
10024/172
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella digitaalista viestintää, hajaspektritekniikkaa sekä sen sovelluksia, kuten CDMA:ta sekä sen eri standardeja. Myös kolmannen sukupolven tekniikoita tarkastellaan laaja-alaisesti. Varsinkin UMTS:n WCDMA-laajennukset, kuten HSDPA ja HSUPA, ovat tarkastelun alaisena. Eri matkaviestinstandardit ja niiden olennaisimmat muutokset ovat tarkastelun kohteena. Myös kolmannen sukupolven tekniikat, jotka mahdollistavat suuremmat datanopeudet, niiden fyysisten kerroksien kehitysmuutokset käydään läpi.
Purpose of this thesis was to find out digital communication, spreadspectrum technology and different applictions, like CDMA and different standards of CDMA. Also Third Generation technology are emphased in this thesis, especially extensions to UMTS technology, called HSDPA and HSUPA. Different standards that relate to spreadspectrum tehchnology or directly to CDMA are also emphased in this thesis. Third Generation technology which provide higher dataspeed and data capabilities, will be dealt quite thoroughly.
fin
tietoliikennetekniikka
matkaviestinverkot
tietoliikenneverkot
Hajaspektritekniikan käyttö matkaviestinverkoissa
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/650/1/Granlund%20Kristian.pdf
File
MD5
61111741cec2b1fb34cb4f61ba573902
1892600
application/pdf
Granlund Kristian.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/650/4/Granlund%20Kristian.pdf.txt
File
MD5
16b5696f584e5dd1ff7bee76d84b5684
116795
text/plain
Granlund Kristian.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/6522024-01-25T09:37:49Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Lammi, Riikka
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-09-18T06:33:09Z
2008-09-18T06:33:09Z
2007
URN:NBN:fi:amk-200809183171http://www.theseus.fi/handle/10024/652
10024/169
Opinnäytetyön tarkoituksena oli rakentaa materiaalipaketti jännittämisestä asiakkaan kohtaamisessa sosiaali- ja terveysalalle. Materiaalipaketin tarkoituksena oli esitellä kattavasti teoriaa ja harjoituksia siitä, miten asiakas voidaan kohdata jännityksestä huolimatta. Materiaalipaketin kohderyhmänä toimivat lähihoitajaopiskelijat, koska lähihoitajat ja sosionomit toimivat monilla työpaikoilla työpareina. Ennen materiaalipaketin kokoamista toteutettiin kysely, johon vastasi viisi lähihoitajaopiskelijaryhmää Porin ammattiopistosta. Kyselyn avulla kartoitettiin materiaalipaketin tarvetta. Opinnäytetyön teoriaosuuksissa käsiteltiin asiakkaan kohtaamista, hoitosuhdetta, vuorovaikutusta, haastavaa kohtaamista ja kohtaamisesta selviytymistä. Teoriaosuuksiin kuului myös osuus, jossa annettiin vinkkejä materiaalipaketin käyttäjälle eli kouluttajalle. Opinnäytetyön harjoitukset pohjautuivat teoriaosuuksiin. Harjoitusten tarkoituksena oli syventää teoriaa ja saada kokemuksia asiakkaan kohtaamisesta sekä hoitajan että asiakkaan näkökulmasta. Materiaalipaketin toimivuutta kokeiltiin Porin ammattiopistossa opiskelevien kahden lähihoitajaksi opiskelevan ryhmän kanssa. Kyselyn, teorian ja harjoitusten pohjalta luotiin materiaalipaketti Saa jännittää - asiakkaan kohtaaminen sosiaali- ja terveysalalla, jota voidaan käyttää sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa.
The purpose of this thesis was to create a materialpacket about tension when meating the client at social and healt care. The purpose of materialpacket was to introduce widely theory and exercises about how to meet a client and despite tenseness. The target group of this materialpacket was practical nurse students because in many places they work together with bachelors of social services. Before creating a materialpacket there was a inquiry that took place in five groups of practical nurse students in Pori College (Porin ammattiopisto). Inquirys meaning was to solve out the need of this materialpacket. The topics discussed in the theoretical part of the thesis include the issues of meeting a client, treatmentrelationship, interaction, challenging meeting and coping about meeting. In theoretical part there was a part where instructions were given to the user of this materialpacket. The exercises of this thesis are based on the theoretical parts. The meaning of exercises is to go deep into the theory and give experiences about meeting a client from the aspect of both client and practical nurse. The functional of materialpacket was tried in Pori College (Porin ammattiopisto) with two groups that studied to become practical nurses. Inquiry, theory and exercises created the Saa jännittää- materialpacket about meeting a client on social and healtcare. The materialpacket can be used in the education at social and healtcare.
fin
jännittäminen
lähihoitajat
opetusmateriaali
kohtaaminen
koulutus
asiakkaat
Saa jännittää : materiaalipaketti asiakkaan kohtaamisesta sosiaali- ja terveysalalla
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/652/1/2007_lammi_riikka.pdf
File
MD5
3b5fbfcb5e356f0aa24c1997f1d4a975
344478
application/pdf
2007_lammi_riikka.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/652/4/2007_lammi_riikka.pdf.txt
File
MD5
d87dca835c97a08f2cb1d892a9b7252b
107362
text/plain
2007_lammi_riikka.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/6532024-01-25T09:52:55Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Levander, Mervi
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-09-18T07:00:38Z
2008-09-18T07:00:38Z
2007
URN:NBN:fi:amk-200809183172http://www.theseus.fi/handle/10024/653
10024/159
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Nivala-Haapajärven seutukunnan 16-65 vuotiaiden eri tavoin vammaisten ihmisten, pitkäaikaissairaiden ja mielenterveyskuntoutujien asumista ja asumiseen liittyvien palvelujen tarpeita nyt ja lähitulevaisuudessa. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Asumispalvelusäätiö ASPAn kanssa. Opinnäytetyö toteutettiin lomakekyselynä. Kyselyyn vastasi 334 henkilöä, heistä kohderyhmään kuului 292 vastaajaa. Suurimmat vastaajaryhmät olivat kehitysvammaiset ja mielenterveyskuntoutujat. Vastaajien ikä painottui ikäryhmään 46-55 vuotiaat. Asumiseensa oli tyytyväisiä 77 % vastaajista. Yleisimpänä asumisensa ongelmanavastaajat ilmoittivat yksinäisyyden, erilaiset pelot ja ahdistuksen. Eniten arvioitiin tarvittavan lisää viiden lähivuoden aikana kotihoidon sekä kuntoutus-, kuljetus-, ja päivä-, työ- tai toimintakeskuksen palveluja. Muuttotarve viiden vuoden kuluessa oli 50 vastaajalla. Oman tai omaisen kunnon huononeminen aiheutti muuttotarpeen 21 vastaajalla, nykyistä itsenäisemmin halusi asua 18 ja asunnon huonon kunnon vuoksi halusi muuttaa 11 vastaajaa.
The aim of this Bachelor’s thesis was to survey living, needs for supportive services of daily living now and in near future, persons in age of 16 to 65 years with disabilities, chronic diseases and mental illness at the district of Nivala-Haapajärvi. The Bachelor’s thesis was made in co-operation with Asumipalvelusäätiö ASPA. The aim of Bachelor was made as quantitative study. For study was made a questionnaire, which was returned by 334 persons, of them to this study’s target group belonged 292 respondents. Main groups of respondents were mental deficient and persons with mental problems. Age of most respondents was 46 to 55 years. The results showed that 77 % of respondents were satisfied with their living. The most disadvantages of living were loneliness, different kind of fears and anxieties. In five years time respondents appraise increasing needs of home -, rehabilitation - and transportation services. Also day time activity or work activity centre services were mentioned as needs in five years time. In need of move to another apartment were 50 respondents. 21 of them were in need of moving because of his or hers own or relative’s condition was going worse, 18 of them wanted to live more independent than now and 18 of respondents wanted to move because of bad condition of apartment. Another aim of this Bachelor’s thesis was create references for supportive services of living for district of Nivala-Haapajärvi. Main references were: Mental deficient and persons with mental problems need round-the-clock housing services. Local authorities must take care of these services. Transportation services must be developed in rural areas. Rehabilitation plans must be done for all long time clients.
fin
asuminen
vammaiset
kehitysvammaiset
asumispalvelut
palvelut
Vammaisten ihmisten, pitkäaikaissairaiden ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden tarve Nivala-Haapajärven seutukunnassa
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/653/1/2007_levander_mervi.pdf
File
MD5
66a7e5706c476c7c36e09c79978cbf7e
511114
application/pdf
2007_levander_mervi.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/653/4/2007_levander_mervi.pdf.txt
File
MD5
dfebb2ec80d2e5fef72dbe8aec360adf
219080
text/plain
2007_levander_mervi.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/6542024-01-25T09:37:49Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Lehtonen, Jenni
author
Lietzén, Suvi
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-09-18T07:36:24Z
2008-09-18T07:36:24Z
2007
URN:NBN:fi:amk-200809183173http://www.theseus.fi/handle/10024/654
10024/169
Opinnäytetyössä tutkittiin alkoholin liikakäytön esiintyvyyttä Porin ja Rauman ohjatuissa ja tuetuissa kehitysvammaisten asumisyksiköissä sekä Ulvilan erityisammattikoulun asuntolassa. Tutkimuksessa kartoitettiin alkoholin liikakäytön aiheuttamia ongelmia asukkaan ja asuntolan arkeen sekä asuntoloiden henkilökunnan resursseja hoitaa ja tukea alkoholiongelmaista asukasta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua kyselylomaketta ja tutkimusotteena oli kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeiden avulla, joihin osallistui kuusi kehitysvammaisten asuntolaa sekä Ulvilan erityisammattikoulun asuntola. Kysely suunnattiin asuntoloiden henkilökunnalle. Tutkimustulosten mukaan alkoholin liikakäyttöä esiintyy joissakin asumisyksiköissä ja ongelma kohdistuu miehiin. Alkoholin käyttö aiheuttaa ongelmia kehitysvammaisen itsensä lisäksi henkilökunnalle ja asumisyksikön muille asukkaille. Asukkaan tullessa päihtyneenä asuntolaan yleinen toimintatapa oli keskustelu sekä kehotus mennä omaan huoneeseen. Yleinen alkoholin käytön kontrollointikeino oli rahan käytön rajoittaminen. Toisaalta osassa vastauksissa ilmenee, ettei henkilökunta kykene kontrolloimaan asukkaansa alkoholin käyttöä, koska hänellä on vapaus elää itsenäisesti. Henkilökunta on hakenut apua asukkaan alkoholiongelmiin, mutta päihdepalveluja ei ole tarjolla riittävästi. Henkilökunnan ehdotuksia yhteistyötahoiksi olivat muun muassa terveyskeskuslääkäri, sosiaalityöntekijä sekä muiden asuntoloiden henkilökunta. Kehitysvammaiset tarvitsevat heille suunnattuja päihdepalveluja saadakseen asianmukaista hoitoa. Heidän alkoholiongelmiin pystytään vastaamaan paremmin, jos asumisyksiköiden ja päihdepalvelujen yhteistyötä kehitetään.
In scholarly thesis there was researched the occurance about using too much alcohol in guidanced and supported residential homes for persons with intellectual disability in Pori and Rauma and also in special trade schools residential home in Ulvila. In the survey there was researched about the problems that using too much alcohol causes to users and other inhabitants lives. In survey there was researched also personnels resources of taking care and support inhabitant who has problems with alcohol. There was used a qualitative survey as a survey method. The research was gatherd by inquiry forms. To the survey was participated six residential homes for persons with intellectual disability and Ulvila special trade schools residential home. The inquiry was directed to the personnel in residential homes. According the survey results in some residential homes there was problems with using alcohol and it was mens problem. Using alcohol causes problems to user himself, to personnel and to other inhabitants. When inhabitant was arrived to residential home intoxicated very common procedure is conversation with inhabitant and request to go to his own room. A common way to control about using alcohol is to limit users money. On the other hand there was appersed in few answers that personnel can’t control their inhabitants use of alcohol because he has freedom to live independently. Personnel was searched help to the inhabitants alcohol problem but there wasn’t enough substance services. Personnel was suggested that they could have collaboration with doctor in healh center, socialworker and with other residential homes personnel. Persons with intellectual disability needs services that was directed to them to get proper care. Their problems with alcohol was responced better if collaboration with residential homes and substance services was developed.
fin
kehitysvammaiset
alkoholinkäyttö
Oikea ongelma, mutta mitä tehdä? : henkilökunnan näkemyksiä lievästi kehitysvammaisten alkoholin liikakäytöstä
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/654/1/lehtonen_lietzen.pdf
File
MD5
a1ec55d89a6ce4ce45813f16116ade93
133583
application/pdf
lehtonen_lietzen.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/654/4/2007_lehtonen_jenni_ja_lietzen_suvi.pdf.txt
File
MD5
7e7c2fafaadcff0b57116a04dae52707
101544
text/plain
2007_lehtonen_jenni_ja_lietzen_suvi.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/6552024-01-25T09:37:49Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Luoma, Henna
author
Neiramaa, Mira
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-09-18T08:47:29Z
2008-09-18T08:47:29Z
2007
URN:NBN:fi:amk-200809183174http://www.theseus.fi/handle/10024/655
10024/169
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Porin Palveluopistossa toimivan Pysäkin kanssa. Pysäkin toimintaperiaatteisiin kuuluu nuoren koulunkäynnin sekä elämänhallinnan tukeminen. Työn tavoitteena oli kartoittaa Pysäkillä käyvien nuorten mielipiteitä Pysäkin toiminnasta, sekä sen vaikutuksesta nuoren elämään. Pyrimme luomaan kysymyksistä mahdollisimman monipuolisia, kattavia sekä nuorelle helposti vastattavia. Tutkimuksista selvisi, että Pysäkillä käyvät nuoret olivat erittäin tyytyväisiä sen toiminta periaatteisiin. Pysäkin ilmapiiriä pidettiin mieluisena ympäristönä oppimisen kannalta. Ongelmat näyttivät koskettavan niin poikia kuin tyttöjäkin. Kouluaineet, jotka sisälsivät jossain määrin matematiikkaa tai vieraita kieliä tuntuivat aiheuttavan eniten ongelmia. Nuoret kokivat opettajan auttavan heitä monella tavalla ja vaikutukset näkyivät nuorten elämänhallinnan parantumisena. Pysäkki antoi heille uudenlaista motivaatiota opiskeluun, sekä puhtia käydä koulua säännöllisesti. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuoda julkiseksi muille ulkopuolisille miten Pysäkki toimii ja minkä vuoksi sen toiminta on tärkeää, jotta sen toiminta olisi tulevaisuudessakin taattu. Tärkeänä pidimme myös sitä lähtökohtaa, että Pysäkin opettaja hyötyisi työssään tästä opinnäytetyöstä.
This study was carried out in cooperation with Pysäkki, which functions within Pori College. The working principles of Pysäkki include supporting school attendance and helping the young to acquire self confidence. The object of the study was to find out the opinions of the youngsters who use this facility, how it works and what effect it has on the lives of the youngsters. We have tried to complete a variety of questions that the youngsters can answer easily. The study shower who go to Pysäkki are extreme satisfied with the principle of its function, and its influence on their lives. The atmosphere and the surroundings are thought to be a pleasant place to work in. Problems seem to affect boys just the same as girls. Subjects with a certain amount of mathematics or foreign language seem to cause the most problems. The youngsters feel that the teachers help them in many ways, and that influence shows, in the improvement of self-confidence Pysäkki has given the youngsters the motivation to study, and more energy to attends school regularly. The purpose of this study was to find out the opinions of the youngsters who to Pysäkki, how it works, why its functions is important and why it should be show to others, in that way assuring its future. Our aim was also, that the teacher at Pysäkki can benefit from this study.
fin
oppimisvaikeudet
opiskelumotivaatio
ammatillinen koulutus
erilaiset oppijat
Porin Tekniikkaopiston sekä Porin Palveluopiston yhteisen tukipisteen Pysäkin toiminta
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/655/1/luoma_neiramaa.pdf
File
MD5
e02340fc6ed74c9c738c4958ba5d839c
1566860
application/pdf
luoma_neiramaa.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/655/4/2007_luoma_henna_ja_neiramaa_mira.pdf.txt
File
MD5
15bfd4cd0b0f06adf555321dfda924c1
106114
text/plain
2007_luoma_henna_ja_neiramaa_mira.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/6562024-01-25T09:58:24Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Luotonen, Mervi
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-09-18T10:13:16Z
2008-09-18T10:13:16Z
2007
URN:NBN:fi:amk-200809183179http://www.theseus.fi/handle/10024/656
10024/153
Opinnäytetyössä selvitettiin ikäihmisten arjessa selviytymistä Porin seurakunnan alueella. Opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää Porin seudulla tapahtuvaa vanhustyötä erityisesti tunnistamalla yksinäisiä ja syrjäytymisen vaarassa olevia ikäihmisiä. Opinnäytetyö toteutettiin osana vanhustyönprojektia, Anna & Arvo hanketta. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki (N=70) 1930 -vuonna syntyneet Länsi-Porin seurakunnan alueen asukkaat. Tutkimukseen lähti mukaan 28 ikäihmistä, joten vastausprosentti oli 40 %. Aineisto koottiin talven ja kevään 2007 aikana. Aineiston keräsivät joukko Satakunnan Ammattikorkeakoulun opiskelijoita haastattelemalla ikäihmisiä heidän kotonaan. Mittarina käytettiin teologian tohtori Raili Gothónin, Anna & Arvo hankkeeseen tuottamaa kyselylomaketta. Tutkimustulosten mukaan ikäihmiset selviytyivät kotonaan pääosin hyvin. Yksinäisyys ja masentuneisuus eivät olleet ongelmana, tyytyväisyys taas oli yleisesti koettu tunne. Apua ikäihmiset saivat tarvitessaan sitä, useimmiten omilta lapsiltaan. Suurin osa vastaajista tapasi muita ihmisiä niin paljon kuin halusi. Vapaaehtoistyöhön osallistumiseen ei ollut halukkuutta. Tulosten perusteella voidaan myös päätellä, ettei seurakunta ole kovinkaan merkityksellinen osa ikäihmisten elämää. Porin kaupunki ja seurakunta, erityisesti Länsi-Porin seurakunta voivat hyödyntää tutkimustuloksia suunnitellessaan vanhustyöhön liittyvää toimintaansa. Ikäihmisten määrä tulee kasvamaan huimasti lähi vuosikymmeninä. Tämän vuoksi erityisesti ennaltaehkäisevään toimintaan tulisi vanhustyössä panostaa tulevaisuudessa.
The purpose of this Bachelor’s thesis was to describe how the elderly survive in their everyday life in the Pori area. The objective of the thesis was to develop the work with the aged in the Pori area specifically by recognizing the elderly that are in the risk of being left out and that are suffering from loneliness. The thesis was carried out as a part of Anna & Arvo project. The target group of the research was all the 70 aged persons that were born in the year 1930 and that were living in the area of West-Pori’s parish. 28 aged persons participated in the research. The response rate was 40 %. The material for the research was collected during the winter and the spring of 2007. The material was collected by a group of students of Satakunta University of Applied Sciences by interviewing the elderly in their homes. The material collecting method used was a questionnaire produced by Doctor of Theology, Raili Gothóni. According to the results of the research the elderly survived mostly well in their everyday lives. Loneliness and depression were not a problem and the elderly often felt themselves contented. The elderly had help when they needed it mostly from their children. Most of the elderly were seeing other people as often as they liked. There was no willingness in participating volunteer work. According to the results of the research you can also draw a conclusion that the parish was not a very big part of an aged person’s life. The city of Pori and the parish of West-Pori can use the results of the research in planning the work with the aged. The number of the aged persons is going to grow in the coming decades. That is why it is necessary to concentrate more on the preventive side of the work with the aged in the future.
fin
vanhustyö
selviytyminen
sosiaaliset verkostot
asuminen
ikääntyminen
vanhukset
arki
Pori
Porin alueella asuvien ikäihmisten arjessa selviytyminen
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/656/1/2007_luotonen_mervi.pdf
File
MD5
03e530bdbb38192dc4a6478629f835e5
578832
application/pdf
2007_luotonen_mervi.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/656/4/2007_luotonen_mervi.pdf.txt
File
MD5
3b01e4cb6fd6d16cbf5986a7c8bc14f1
94157
text/plain
2007_luotonen_mervi.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/6572024-01-25T09:33:08Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Lähteenmäki, Mika
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-09-18T10:42:46Z
2008-09-18T10:42:46Z
2007
URN:NBN:fi:amk-200809183182http://www.theseus.fi/handle/10024/657
10024/153
Opinnäytetyö on toteutettu projektimuotoisena. Projektimuotoinen työskentely soveltui opinnäytetyön menetelmäksi tehtävän tavoitteellisuuden ja ainutkertaisuuden vuoksi. Projektin tehtävänä oli laatia kirjallinen liiketoimintasuunnitelma Ensihoito Sata-Medi Oy nimiselle, terveydenhuoltoalalla toimivalle yritykselle. Laaditun liiketoimintasuunnitelman tuli luoda edellytykset yrityksen johdolle käytännön johtamiseen niin päivittäisjohtamisessa kuin yrityksen liiketoiminnan pidempiaikaisessa suunnittelussakin. Opinnäytetyön tarkoituksena oli vastata yrityksen liiketoiminnan muuttuneisiin tarpeisiin, kehittää yrityksen liiketoimintaa ja luoda pohja liiketoiminnan kasvulle. Projektin asettamisvaiheessa asetettiin seuraavat tavoitteet: etsiä yritykselle uusia liiketoiminnan muotoja, jotka täydentävät jo olemassa olevaa liiketoimintaa, hankkia yritykselle uusia asiakkaita, anoa yritykselle Länsi-Suomen lääninhallituksen myöntämä lupa yksityisen terveydenhuollon palveluiden tuottamiselle, saattaa yritys arvonlisäverorekisteriin, syventää omia tietoja ja taitoja toiminnasta sairaanhoitajayrittäjänä sekä hankkia tietoa palveluiden ja tuotteiden tuotteistamisesta terveysalalla. Tavoitteiden toteutuminen: liiketoimintasuunnitelman laadinnan yhteydessä yritykselle on löytynyt uusia liiketoiminnan muotoja, jotka täydentävät jo olemassa olevaa liiketoimintaa mm. koulutuspalveluissa yritys on tehnyt yhteistyötä paikallisten oppilaitosten kanssa. Tämä on johtanut entisten lyhyiden koulutussopimusten sijaan lukukausikohtaisiin sopimuksiin. Yrityksen asiakaskanta on laajentunut ja monipuolistunut, yritys on saanut uusia asiakkaita. Yrityksen liiketoiminnan ydinalueita ovat tällä hetkellä ensihoidon koulutustoiminta sekä ensihoitotuotteiden myynti. Laaditun liiketoimintasuunnitelman pohjaksi valittiin opetushallituksen verkkopalvelusta internet osoitteesta www.edu.fi/ oppimateriaalit/ liiketoimintasuunnitelma, löytyvä liiketoimintasuunnitelman laadintapohja. Valmis liiketoimintasuunnitelma sisälsi Ensihoito Sata-Medi Oy:n liikesalaisuuksia ja liitettiin opinnäytetyön salaiseksi liitteeksi. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin projektia opinnäytetyön menetelmänä, kirjallisen liiketoimintasuunnitelman laadintaa, sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyttä keskittyen toimintaa säätelevään lainsäädäntöön, palveluiden tuotteistamista ja asiantuntijapalveluiden markkinointia.
This thesis is implemented in project form. Working in project form suited the thesis method because of the assignments goal-orientation and uniqeness. The projects task was to formulate a written business plan for the Health Care Sector working enterprise Ensihoito Sata-Medi OY. The formulated business plan came to create the necessary resources for the enterprise leaders’ practical leadership, so daily management aswell as business activity were part of the enterprises long term plans. The purpose of the thesis was to meet the enterprises business activities changing needs, develop the enterprises business activity and create a base for business growth. At the project setup stage the following objectives were set: to look for new business model for the enterprise that compliment existing business activity, to obtain new customers for the enterprise, to apply for, from West-Finlands County Board, the permit for private healthcare services provision, to accumalate added value for the enterprise, to deepen my own knowledge and skills working as a nurse entrepreneur and to collect information and product productization in the health care sector. Fulfillment of objectives: in the creation of of the business plan the enterprise has found new business model, which compliment existing business activity, for example, the enterprise has worked with the local institution of learning in training service provission. This has led to the former short training service contracts being replaced by contracts for the duration of the school term. The enterprises customer base has expanded and diversified, the enterprised has gained new customers. The enterprises core areas are at present, First Aid training aswell as the selling of First Aid equipment. The compiled base for the business plan was adopted from the composed business plan found on the National Boards web service, at the internet address www.edu.fi/ learning material/ business plan. The finalised business plan contained Ensihoito Sata-Medi Oys’ trade secrets and included this thesis as a confidential attachement. In the theory section of the thesis, the projects method, written business plan preparition, social- and health area entrepreneurship focused operation within regulatory legislation, product productization and consultancy service marketing, weredealt with.
fin
liiketoimintasuunnitelmat
markkinointi
yrittäjyys
tuotteistus
terveydenhuoltoala
Kirjallisen liiketoimintasuunnitelman laadinta : case: Ensihoito Sata-Medi Oy
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/657/1/2007_lahteenmaki_mika.pdf
File
MD5
08011086c7d8015a5b8c46a50513eb73
352133
application/pdf
2007_lahteenmaki_mika.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/657/4/2007_lahteenmaki_mika.pdf.txt
File
MD5
8abf02b175ba1399206022e49a0cc62c
104225
text/plain
2007_lahteenmaki_mika.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/6582024-01-25T09:33:09Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Makkonen, Tiia-Maria
author
Teelmäki, Kati
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-09-18T11:10:39Z
2008-09-18T11:10:39Z
2007
URN:NBN:fi:amk-200809183186http://www.theseus.fi/handle/10024/658
10024/153
Opinnäytetyön tarkoituksena oli antaa ensiapuopetusta Kankaanpään keskustan koulun 4A-luokan oppilaille. Tarkoituksena oli tuottaa PowerPoint-esitys, jota käytettiin ensiapuopetuksessa luennon runkona. PowerPoint-esityksen pohjalta tehtiin ensiapuopas luokan oppilaiden käyttöön. Opinnäytetyö toteutettiin projektityönä yhteistyössä Kankaanpään keskustan koulun kanssa. Projektityö suunnattiin koulun 4A-luokan oppilaille, joille järjestettiin ensiapupäivä. Projektityön aiheen koimme ajankohtaiseksi, koska uudessa käypä hoito -suosituksessakin on painotettu nopean ammattiavun paikalle saamista hätänumeroon soittamalla. Projektityön ensimmäisenä tavoitteena oli opettaa ensiavun perustaitoja Kankaanpään keskustan koulun 4A-luokan oppilaille PowerPoint-esityksen sekä heidän käyttöönsä laaditun ensiapuoppaan avulla. Ensiapuoppaasta he voivat myöhemmin kerrata opetettuja asioita. Toisena tavoitteena oli kartoittaa oppilaiden ensiapuvalmiuksia sekä arvioida oppilaiden kehittymistä ensiapupäivän aikana. Oppilaille tehtiin esikysely ennen ensiapupäivää sekä palautekysely ensiapupäivän jälkeen. Koulun 4A-luokan oppilaille järjestettiin ensiapupäivä, jonka aikana opetettiin ja ohjattiin hätäilmoituksen tekemistä, ensiavun antamista pyörtyneelle, tajuttomalle, vaikeutuneesta hengityksestä kärsivälle ja raajansa nyrjäyttäneelle henkilölle. Opetettiin myös pienen haavan ja pienen palovamman ensiapua sekä miten tyrehdytetään verenvuoto. Päivän aikana ensiapuopetus toteutettiin sekä teoriaopetuksen että käytännönharjoitusten avulla. Ensiapupäivä toteutui suunnitelmien mukaisesti esikyselyä hyödyntäen. Suunnitellussa aikataulussa pysyttiin hyvin ja tavoitteet toteutuivat. Oppilaat osoittivat kiinnostusta opetettavaa asiaa kohtaan ja olivat opetuksessa hyvin mukana vastailemalla heille esitettyihin kysymyksiin. Oppilailta ja opettajalta saadun palautteen mukaan ensiapupäivä oli mukava ja hyödyllinen.
Purpose of this thesis was to give first aid tuition for the pupils of the 4th grade of Kankaanpään Keskustan School. As a skeleton for the tuition, a PowerPoint slide show was created. Furthermore, based on the PowerPoint show, a first aid guide was produced for the pupils. Thesis was carried out as a cooperation project with the Kankaanpään Keskustan School. The project was aimed to the pupils of the grade 4A, for which a first aid day was offered. The topic of the project is a contemporary one, since the renewal of the revival guidelines in 2006 the role of fast revival is further emphasized. A first objective of the project was to teach basic first aid skills for the pupils of the grade 4A, in order to improve their ability to act in situations where first aid is needed. Based on the produced PowerPoint slide show and the first aid guide, a second objective of the project was to map the first aid skills of the pupils and to evaluate the development of their skills during the first aid day. To accomplish this objective, a small-scale survey before the first aid day and a feed-back questionnaire after the first aid day were conducted. On the agenda of the first aid day was to teach the students how to make an emergency announcement, and to give first aid to a person either collapsed, unconscious or suffering breathing difficulties or to a person with sprained ankle. It was also taught how to give first aid in situations of small wounds and little scalds, as well as how to stop bleeding. During the day, the first aid tuition was carried out both in theory and in practice. The first aid day went according to plan and on schedule. Pupils were interested in the topic and actively participated in the tuition by answering to the questions proposed to them. Pupils judged the first aid day as nice and useful. Also the teacher of the grade 4A gave positive feedback.
fin
alakoulu
PowerPoint
koululaiset
opetus
ensiapu
oppilaat
ohjekirjat
peruskoulun ala-aste
Ensiapupäivä Kankaanpään keskustan koulun 4A -luokan oppilaille
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/658/1/makkonen_teelmaki.pdf
File
MD5
8f95c4e8d789f1f066c8a2c19e6621d1
3602860
application/pdf
makkonen_teelmaki.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/658/4/2007_makkonen_tiia_ja_teelmaki_kati.pdf.txt
File
MD5
ba6cbf27d1460687f6c50d89b9b49598
120542
text/plain
2007_makkonen_tiia_ja_teelmaki_kati.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/6592024-01-25T09:33:08Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Mantilo, Jenni
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-09-18T11:38:47Z
2008-09-18T11:38:47Z
2007
URN:NBN:fi:amk-200809183187http://www.theseus.fi/handle/10024/659
10024/153
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata yleisanestesioidun potilaan muistikuvia leikkaus- ja anestesiaosastolta. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia yleisanestesioidun potilaan muistikuvat olivat leikkaus- ja anestesiaosastolta sekä oliko potilaalla toimenpiteen aikaisia muistikuvia. Opinnäytetyön tavoitteena oli antaa tietoa leikkausosaston henkilökunnalle siitä, minkälaisia muistikuvia leikkausosastolla olo herätti yleisanestesioidussa potilaassa. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla syksyllä 2007 Satakunnan keskussairaalan gastroenterologisen kirurgian vuodeosaston B3 ja naistentautien osaston ja poliklinikan S1 potilaista. Lomake jaettiin 40:lle yli 18-vuotiaille kirurgisille leikkauspotilaille, joille toimenpide oli tehty yleisanestesiassa. Tutkimukseen otettiin mukaan 38 vastauslomaketta, joten vastausprosentti oli 95 %. Määrällinen aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Avoimien kysymysten vastaukset analysoitiin sisällön analyysillä. Opinnäytetyön tulosten mukaan yleisanestesioidun potilaan muistikuvat leikkaus- ja anestesiaosastolta olivat yleisesti positiivisia. Tuloksissa ilmeni, että henkilökunnan ystävällisyys ja vuorovaikutus loivat potilaille positiivisia muistoja. Potilaat olivat tyytyväisiä saamaansa hoitoon, huomiointiin ja kohteluun. Turvallisuuden tunnetta potilaille loi henkilökunnan ammattitaito ja toiminta leikkausosastolla. Kivun tuntemus aiheutti negatiivisia muistikuvia lähes puolelle potilaista leikkaus- ja anestesiaosastolta. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kehittämällä leikkaus- ja anestesiaosaston toimintaa paremmin potilaiden hoidon tarpeita vastaavaksi ainakin kivunhoidon osalta.
The purpose of the thesis was to describe the memories of a patient under general anesthetic from surgery and anesthetic departments. The other purpose was to find out what kind of memories a patient under general anesthetic had from surgery and anesthetic departments and if a patient had any memories of the procedure. The aim of the thesis was to give information to the staff of the surgery and anesthetic departments on what kind of memories patients had from their time on the surgery and anesthetic departments. The research material was collected by a questionnaire in autumn 2007 from Satakunta central hospital’s gastroenterological surgical ward B3 and gynaecological disease ward and outpatient department S1. The questionnaire was given to 40 over 18 year old patients that had been in an operation that was done under general anesthetic. 38 questionnaires were qualified for the research, so the response rate was 95%. Quantitative material was analysed by statistical methods. The answers of the open questions were analysed by analysis of the content. According to the results of the thesis, the memories of a patient under general anesthetic from surgery and anesthetic departments were generally positive. The results say that the friendliness and the interaction of the staff created positive memories for the patients. The patients were pleased of the care, attention and the treatment they got. The staff’s professional skills and action in the surgical department created a sense of safety to the patients. A sense of pain caused negative memories to nearly half of the patients of the surgical and anesthesia departments. The results of the thesis can be put to use by developing the action of the surgical and anesthesia departments to suit better the needs of a patient especially in the area of pain relief.
fin
potilaat
nukutus
muisti
anestesiologia
sairaalahoito
leikkaushoito
Yleisanestesioidun potilaan muistikuvat leikkaus- ja anestesiaosastolta
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/659/1/2007_mantilo_jenna.pdf
File
MD5
fac7878d820b5d3a779ab92d2741166b
674493
application/pdf
2007_mantilo_jenna.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/659/4/2007_mantilo_jenna.pdf.txt
File
MD5
8e3e2248bfadc21f32d96f5f1f452b61
104562
text/plain
2007_mantilo_jenna.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/6602024-01-25T09:37:48Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Matilainen, Katri
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-09-18T12:13:26Z
2008-09-18T12:13:26Z
2006
URN:NBN:fi:amk-200809183188http://www.theseus.fi/handle/10024/660
10024/169
Opinnäytetyössä tutkittiin Satakunnan erityishuoltopiirin uusimman autetun asuntolan, Kepolankodon, aloitusvaihetta ja tilannetta noin 1,5 vuotta asuntolan avaamisen jälkeen. Tutkimuksessa kerättiin tietoa kyselylomakkein asukkaiden omaisilta, ja haastattelemalla teemahaastattelulla noin puolet Kepolankodon asukkaista. Tutkimuksen tarkoitus oli havainnoida omaisten ja asukkaiden tyytyväisyyttä Kepolankodon aloitusvaiheeseen ja tilanteeseen syksyllä 2006. Tutkimus on kvalitatiivinen. Omaisten mielipiteet tyytyväisyydestä asuntolan aloitusvaiheeseen ja tilanteeseen tutkimuksenteon hetkellä vaihtelivat suuresti eri omaisten kohdalla. Tähän ovat vaikuttaneet yksilölliset olosuhteet eri asukkaiden muuttoajankohtina sekä asukkaiden ja omaisten yksilöllisyys. Tyytyväisyydellä asuntolan aloitusvaiheesta ja tilanteesta kyselyn toteuttamishetkenä ei ollut suurta eroa. Osa omaisista oli erittäin tyytyväisiä asioihin, osa melko tyytyväisiä, pieni vähemmistö oli hyvin tyytymättömiä. Asumisvalmennus aloitusvaiheessa oli uusi asia, jonka hyötynä omaiset näkivät asukkaiden tutustumisen asuntolaan jo ennalta. Omaiset kaipasivat muuttoon liittyvissä asioissa erityisesti tietoa ja keskustelua, ja tukea itselleen. Kepolankodon vahvuuksina nähtiin uudet, toimivat tilat sekä ammattitaitoinen henkilökunta. Kehittämistarpeina nähtiin asukkaiden aktiviteetit ja harrastustoiminta, sekä asukkaiden yksilöllinen huomioiminen. Ne asukkaat, joita tutkimusta varten haastateltiin, ilmaisivat olevansa tyytyväisiä asumiseensa Kepolankodossa. Asukkaat muuttivat mielellään Kepolankotoon, ja kokivat asioiden yleisesti olevan hyvin. Suurimmaksi toiveeksi asukkaiden keskuudessa nousi aktiviteettien ja harrastusten lisääminen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa Satakunnan erityishuoltopiirillä muita uusia asumisyksikköjä perustettaessa. Myös Kepolankodon henkilökunta hyötyy tutkimuksen tuloksista saaden palautetta työstään ja sen onnistumisesta asukkailta ja omaisilta.
Kepolankoto, the newest assisted residential home in Satakunta district for special care of handicapped persons was opened early 2005. In this thesis it’s start-up and the circumstances circa 1,5 years later are being studied. The data in the study was collected by questionnaires from the relatives of the residents, and by interviewing around half of the residents of Kepolankoto by theme interviews. The aim of the study was to observe the relatives’ and the residents’ satisfaction with the start-up of Kepolankoto and on the situation in the autumn 2006. The study is qualitative. The relatives’ opinions of satisfaction with the start-up of the residential home and with the situation at the moment of making the study varied a lot from different relatives’ points of views. The things that influenced on that were individual circumstances in different residents’ moving times, and individuality of residents and their relatives. The satisfaction with the start-up of the residential home and the satisfaction in the autumn 2006 did not differ much from each other. Some relatives were extremely satisfied with issues, some were relatively pleased; a small minority was very unsatisfied. Rehabilitative residential accommodation providing training in the start was something new, and the relatives found it useful that the residents had a chance to familiarize with the residential home already in advance. What relatives especially wished in issues related to moving, were information and conversation, and support for themselves. The things seen as strengths in Kepolankoto were new, functional premises and skilled staff. As improvement needs were seen activities and hobbies for the residents, as well as individual consideration of each resident. The interviewed residents expressed generally being satisfied with living in Kepolankoto. The residents moved willingly in Kepolankoto, and felt things generally being well. The main wish among the residents was to increase activities and hobbies. The results of the study can be utilized in the future when founding other new residential units within Satakunta district for the special care of handicapped persons. The staff of Kepolankoto benefits from the results of the study as well by receiving feedback from their work and its success from the residents and their relatives.
fin
viihtyvyys
mielipiteet
kehitysvammaiset
käsitykset
asuntolat
tyytyväisyys
asumispalvelut
Kepolankodon aloitusvaihe vuoden 2005 alussa ja tilanne syksyllä 2006
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/660/1/2006_matilainen_katri.pdf
File
MD5
b3d3effffffe4bd5b8aebe172393db04
316889
application/pdf
2006_matilainen_katri.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/660/4/2006_matilainen_katri.pdf.txt
File
MD5
6dfdce49ac113dd13445488635b2fa6d
196131
text/plain
2006_matilainen_katri.pdf.txt
oai:www.theseus.fi:10024/6612024-01-25T09:37:49Zcom_10024_14col_10024_160889
Theseus
author
Ruotsalainen, Pirkko
organization
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2008-09-19T07:54:53Z
2008-09-19T07:54:53Z
2007
URN:NBN:fi:amk-200809193193http://www.theseus.fi/handle/10024/661
10024/169
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Pohjois-Porin neuvolan perhetyössä mukana olleiden perheiden kokemuksia perhetyöstä. Tutkimuksessa lähetettiin kyselykaavake yhdelletoista mukana olleelle perheelle. Pohjois-Porin neuvolan perhetyö on osa Lapsos-hanketta. Opinnäytetyön teoriaosuudessa tarkasteltiin lapsiperhettä, äitiys- ja lastenneuvoloita sekä perhetyötä ja sen osana asiakaslähtöisyyttä sekä moniammatillista yhteistyötä. Lisäksi esiteltiin Lapsos-hanketta ja siinä kehitettyä perhetyön mallia. Tutkimuksen tuloksena saatiin selville, että perheet olivat hyvin tyytyväisiä saamaansa neuvolan perhetyön tukeen. Perhetyöllä oli riittävän nopeasti pystytty vastaamaan perheiden tarpeisiin ja he kokivat tulleensa kuulluiksi perhettään koskevissa asioissa. Eniten apua perheet olivat saaneet omaan jaksamiseen ja arjen sujumiseen. Tuloksien perusteella selviää, että neuvolan perhetyölle on tarvetta. Sen avulla perheet saavat tukea ennen kuin ongelmat kasvavat suuriksi ja vaikeutuvat.
The purpose of this thesis was to cope with the experiences of the families involved in family work of the Northern Pori Child Health Clinic. In the study a questionnaire was sent to eleven families involved in family work. The family work of the Northern Pori Child Health Clinic is a part of project called Lapsos. In the theoretical part of the study, families with children, maternity clinic, child health clinic and family work were examined and also customer oriented approach and multiprofessional cooperation as a part of family work. In addition, the study includes information about the project called Lapsos and the model for family work, which was developed in it. As a result of this study became clear, that families were very satisfied with the support they got from family work of child health clinic. Family work was able to meet the needs of families quickly enough and families felt they became heard with the things that concerned themselves. The most help families got was assistance for their own well-being and getting on with the day-to-day life. The results show that family work of child health clinic is needed. With the assistance of it, families get support before the problems grow big and get worse.
fin
lapsiperheet
perhetyö
asiakaslähtöisyys
neuvolat
Pori
”On todella hienoa, kun on mahdollista saada tämänkaltaista apua.” : perheiden kokemuksia Pohjois-Porin neuvolan perhetyöstä
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/661/1/2007_ruotsalainen_pirkko.pdf
File
MD5
997942d4ddf3fb5c5b6f05c683115deb
420499
application/pdf
2007_ruotsalainen_pirkko.pdf
URL
http://www.theseus.fi/bitstream/10024/661/4/2007_ruotsalainen_pirkko.pdf.txt
File
MD5
33e8847aff2b28e6400ee4054bd9de4e
112540
text/plain
2007_ruotsalainen_pirkko.pdf.txt
mets////100