Kansainvälisten hankevalmiuksien vahvistaminen ammattikorkeakouluissa : johtopäätöksiä Horizonhub - hankkeesta 2014-2015
Myyryläinen, Heidin; Puhakka-Tarvainen, Helena; Korhonen, Veli-Pekka; Murtomäki, Petri; Heino, Perttu; Fagerlund, Pirja; Korpela, Aki; Oksanen, Jaakko (2016)
Myyryläinen, Heidin
Puhakka-Tarvainen, Helena
Korhonen, Veli-Pekka
Murtomäki, Petri
Heino, Perttu
Fagerlund, Pirja
Korpela, Aki
Oksanen, Jaakko
Saimaan ammattikorkeakoulu
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7055-33-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7055-33-5
Tiivistelmä
Tämä julkaisu on tuotettu Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Horizonhub 2014 – 2015 toteutetun hankkeen aikana. Hankkeen tavoitteena on ollut parantaa ammattikorkeakoulujen ja pk-yritysten EU-rahoitusosaamista ja yritysten, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten muodostamien verkostojen kykyä hakea ja johtaa innovaatiohankkeita. Esimerkiksi EU:n Horisontti 2020-rahoitusohjelma tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia kansainvälisten verkostojen yhteisille kehittämishankkeille.
Julkaisussa esitellään hankkeen lähestymistapoja ja näkökulmia työpaketeittain. Työpaketti 1 keskittyy osaamisen vahvistamiseen ja verkostomaisen HUB-toiminnan valmiuksien vahvistamiseen. Hankkeessa koottiin avoimilla yrityshaastatteluilla tietoa erityisesti alueiden innovatiivisista, kasvuhakuisista pk-yrityksistä. Työpaketti 2 kuvaa asiantuntijavaihtojen nykytilaa, rahoitusmalleja ja uudenlaisia asiantuntijavaihtoja. Hankkeessa toteutettiin 25 uudenlaista asiantuntijavaihtokokeilua. Työpaketti 3 kuvaa toimivan hankevalmisteluprosessin vaiheita ja siihen liittyviä kokemuksia. Työpaketti 4 kuvaa hankkeen ns. peilauspintatoimintaa, johon liittyy ns. Mirror Group toiminta, johon ilmoittautua hankkeen aikana edustajia neljästä ammattikorkeakoulusta. Toiseksi kuvataan muuta verkostomaista toimintaa.
Julkaisussa nimetään joitain hankkeen aikana identifioituja, toimivia verkostoja, ja niihin liittyviä käytänteitä. Näissä verkostoissa joko yhdellä ammattikorkeakoululla tai usealla ammattikorkeakoululla on jokin rooli, ja tämä kuvataan. Kuvattuja, hankkeessa tunnistettuja, toimivia verkostoja ovat Green Energy Showroom, UASnet, Pirkanmaan turvallisuusklusteri, Metsäalan innovaatio- ja osaamisverkosto, Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu ja ERRIN-verkosto.
Hankkeessa tehtiin paikallisia ja kansainvälisiä kokeiluita, jotka liittyvät yrityksiin, tutkimukseen, verkostomaiseen yhteiskehittämiseen ja innovaatiohankevalmiuksien kasvattamiseen. Näistä toimintavoista julkaisussa kuvataan kansainvälisen hankevalmistelujen virtuaalisen toimintaympäristön kokeilu, tieteellisempi tuotekehitystapa, harjoittelijat erilaisissa rooleissa projektin aikana, Kaakkois-Suomen Team Finland verkoston kehittäminen, opiskelijat kansainvälisen yhteistyöhankkeen suunnittelun voimavarana ja Greenlab oppimisympäristön kehittäminen.
Julkaisussa esitellään HUB-toimintamallin tavoitteita, haasteita ja mahdollisuuksia. HUB mallin tavoitteena on edistää aiempaa verkottuneempaa yritysnäkökulmaista TKI-yhteistyötä.
Raportissa nostetaan hankkeessa kerättyjen tietojen ja kokemusten perusteella kymmenen ohjetta erityisesti ammattikorkeakoulujen näkökulmasta kansainvälisten hankevalmiuksien nostamiseen. Horizonhub hankkeen tulkitsemana ammattikorkeakoulujen tulisi tunnistaa aiempaa paremmin organisaationtason vahvuudet, viestiä niistä, vaikuttaa paikallisesti, hoitaa kansainvälisiä suhteita määrätietoisesti, kehittää valmiutta olla nopea hankehakujen suhteen, kehittää edelleen kielitaitoa, rahoitusinstrumenttituntemusta organisaatioissa ja kansainvälisten hankkeiden sähköistä projektinhallintaa ja vuorovaikutteisia viestintätapoja.
Julkaisussa esitellään hankkeen lähestymistapoja ja näkökulmia työpaketeittain. Työpaketti 1 keskittyy osaamisen vahvistamiseen ja verkostomaisen HUB-toiminnan valmiuksien vahvistamiseen. Hankkeessa koottiin avoimilla yrityshaastatteluilla tietoa erityisesti alueiden innovatiivisista, kasvuhakuisista pk-yrityksistä. Työpaketti 2 kuvaa asiantuntijavaihtojen nykytilaa, rahoitusmalleja ja uudenlaisia asiantuntijavaihtoja. Hankkeessa toteutettiin 25 uudenlaista asiantuntijavaihtokokeilua. Työpaketti 3 kuvaa toimivan hankevalmisteluprosessin vaiheita ja siihen liittyviä kokemuksia. Työpaketti 4 kuvaa hankkeen ns. peilauspintatoimintaa, johon liittyy ns. Mirror Group toiminta, johon ilmoittautua hankkeen aikana edustajia neljästä ammattikorkeakoulusta. Toiseksi kuvataan muuta verkostomaista toimintaa.
Julkaisussa nimetään joitain hankkeen aikana identifioituja, toimivia verkostoja, ja niihin liittyviä käytänteitä. Näissä verkostoissa joko yhdellä ammattikorkeakoululla tai usealla ammattikorkeakoululla on jokin rooli, ja tämä kuvataan. Kuvattuja, hankkeessa tunnistettuja, toimivia verkostoja ovat Green Energy Showroom, UASnet, Pirkanmaan turvallisuusklusteri, Metsäalan innovaatio- ja osaamisverkosto, Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu ja ERRIN-verkosto.
Hankkeessa tehtiin paikallisia ja kansainvälisiä kokeiluita, jotka liittyvät yrityksiin, tutkimukseen, verkostomaiseen yhteiskehittämiseen ja innovaatiohankevalmiuksien kasvattamiseen. Näistä toimintavoista julkaisussa kuvataan kansainvälisen hankevalmistelujen virtuaalisen toimintaympäristön kokeilu, tieteellisempi tuotekehitystapa, harjoittelijat erilaisissa rooleissa projektin aikana, Kaakkois-Suomen Team Finland verkoston kehittäminen, opiskelijat kansainvälisen yhteistyöhankkeen suunnittelun voimavarana ja Greenlab oppimisympäristön kehittäminen.
Julkaisussa esitellään HUB-toimintamallin tavoitteita, haasteita ja mahdollisuuksia. HUB mallin tavoitteena on edistää aiempaa verkottuneempaa yritysnäkökulmaista TKI-yhteistyötä.
Raportissa nostetaan hankkeessa kerättyjen tietojen ja kokemusten perusteella kymmenen ohjetta erityisesti ammattikorkeakoulujen näkökulmasta kansainvälisten hankevalmiuksien nostamiseen. Horizonhub hankkeen tulkitsemana ammattikorkeakoulujen tulisi tunnistaa aiempaa paremmin organisaationtason vahvuudet, viestiä niistä, vaikuttaa paikallisesti, hoitaa kansainvälisiä suhteita määrätietoisesti, kehittää valmiutta olla nopea hankehakujen suhteen, kehittää edelleen kielitaitoa, rahoitusinstrumenttituntemusta organisaatioissa ja kansainvälisten hankkeiden sähköistä projektinhallintaa ja vuorovaikutteisia viestintätapoja.