"KURDINAINEN NYRKIN JA HELLAN VÄLISSÄ" : Suomessa asuvien Turkin kurdinaisten kokema pari- ja lähisuhdeväkivalta
Ser, Kiymet (2017)
Ser, Kiymet
Vaasan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703143279
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703143279
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tuoda esille Suomessa asuvien Turkin kurdinaisten kokema pari- ja lähisuhdeväkivalta. Tavoitteena oli selvittää pari- ja lähisuhdeväkivaltaan ja avun saamiseen vaikuttavia tekijöitä. Naisten kokemaan väkivaltaan ja integraation vaikuttavia tekijöitä tutkittiin kulttuurin, uskonnon,perheen ja suvun näkökulmasta.
Naisiin kohdistuvasta pari- ja lähisuhdeväkivallasta löytyy paljon kirjallisuutta,mutta maahanmuuttajanaisiin kohdistuvaa pari- lähisuhdeväkivaltaa on tutkittu vähemmän. Turkin kurdinaisten kokemaa pari- ja lähisuhdeväkivaltaa ei ole aikaisemmin Suomessa tutkittu.
Tutkimuksen kohteena olivat täysi-ikäiset Suomessa
asuvat Turkin kurdinaiset. Tutkimusjoukon koko oli kymmenen henkilöä. Tiedonhankinta- ja analyysimenetelmät olivat kvalitatiivisia. Tutkimus suoritettiin haastattelemalla.
Tutkimustulosten mukaan Turkin kurdinaiset ovat kärsineet väkivallan kaikista eri muodoista. Kurdien perinteinen kulttuuri suhtautuu hyväksyvästi perheväkivaltaan,
siksi alistetut naiset jäävät usein ilman oman suvun tukea. Naisilla on vähän tietoa Suomen lainsäädännöstä ja palvelujärjestelmistä. Heillä on tarvittavat puhelinnumerot
tiedossa, mutta kielitaidon puuttuminen vaikeuttaa avun hakemista.
Pelko lasten huoltajuuden menettämisestä ja epävarmuus oleskeluluvan jatkumisesta estävät naisten avun hakemisen. Kohderyhmän naiset kokivat saaneensa eniten apua lastensuojelun työntekijöiltä, joihin he luottivat.
Naisiin kohdistuvasta pari- ja lähisuhdeväkivallasta löytyy paljon kirjallisuutta,mutta maahanmuuttajanaisiin kohdistuvaa pari- lähisuhdeväkivaltaa on tutkittu vähemmän. Turkin kurdinaisten kokemaa pari- ja lähisuhdeväkivaltaa ei ole aikaisemmin Suomessa tutkittu.
Tutkimuksen kohteena olivat täysi-ikäiset Suomessa
asuvat Turkin kurdinaiset. Tutkimusjoukon koko oli kymmenen henkilöä. Tiedonhankinta- ja analyysimenetelmät olivat kvalitatiivisia. Tutkimus suoritettiin haastattelemalla.
Tutkimustulosten mukaan Turkin kurdinaiset ovat kärsineet väkivallan kaikista eri muodoista. Kurdien perinteinen kulttuuri suhtautuu hyväksyvästi perheväkivaltaan,
siksi alistetut naiset jäävät usein ilman oman suvun tukea. Naisilla on vähän tietoa Suomen lainsäädännöstä ja palvelujärjestelmistä. Heillä on tarvittavat puhelinnumerot
tiedossa, mutta kielitaidon puuttuminen vaikeuttaa avun hakemista.
Pelko lasten huoltajuuden menettämisestä ja epävarmuus oleskeluluvan jatkumisesta estävät naisten avun hakemisen. Kohderyhmän naiset kokivat saaneensa eniten apua lastensuojelun työntekijöiltä, joihin he luottivat.