Pohjoismaisen geenipankin palkokasviaineiston potentiaali kasvinjalostuksen lähtömateriaalina
Ekström, Sanna (2017)
Ekström, Sanna
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703153325
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703153325
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin Pohjoismaisessa geenipankissa olevien herneen ja härkäpavun paikalliskantojen potentiaalia kasvinjalostuksen lähtömateriaalina. Kokeessa käytettävä aineisto ja tehtävät havainnot olivat Pohjoismaisen Geenipankin määrittelemät. Kokeessa oli hernelajikkeita yhteensä 9, joista kaksi oli mittareina toimivia jo markkinoilla olevia lajikkeita. Härkäpapukokeessa lajikkeita oli 20, joista myös kaksi oli mittareina jo markkinoilla olevaa lajiketta.
Herne- ja härkäpapukasvustoista tehtiin seuraavat havainnot kasvukaudella: Orastuvuus, kukinnan alkaminen, kukinnan päättyminen (vain herneellä), pituus, lako, sivuversojen määrä (vain härkäpavulla), kasvitautien esiintyvyys, tuleentumisen alkaminen sekä päättyminen. Sadosta analysoitiin jokaisesta ruudusta saadun sadon määrä, tuhannen siemenen paino sekä proteiinipitoisuus. Tiedot kerättiin Pohjoismaisen geenipankin (NordGen) tietokantaan, josta kasvinjalostajat voivat niitä tutkia ja tehdä valintoja mahdolliseksi lähtömateriaaliksi palkokasvien jalostuksessa. Työn toimeksiantajana oli Boreal Kasvinjalostus Oy. Tutkimus toteutettiin Jokioisilla kesällä 2016.
Opinnäytetyön teoria jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa käydään läpi lyhyesti herneen ja härkäpavun viljelyä sekä käyttöä. Toisessa osassa käydään läpi paikalliskantojen viljelyä koeruuduilla, niistä tehtyjä havaintoja sekä saatuja tuloksia. Herne- ja härkäpapukoe toteutettiin myös Ruotsissa ja Norjassa. Tuloksia saatiin myös Ruotsissa tehdystä härkäpapu- ja hernekokeesta sekä Norjassa tehdystä hernekokeesta.
Herne- ja härkäpapukasvustoista tehtiin seuraavat havainnot kasvukaudella: Orastuvuus, kukinnan alkaminen, kukinnan päättyminen (vain herneellä), pituus, lako, sivuversojen määrä (vain härkäpavulla), kasvitautien esiintyvyys, tuleentumisen alkaminen sekä päättyminen. Sadosta analysoitiin jokaisesta ruudusta saadun sadon määrä, tuhannen siemenen paino sekä proteiinipitoisuus. Tiedot kerättiin Pohjoismaisen geenipankin (NordGen) tietokantaan, josta kasvinjalostajat voivat niitä tutkia ja tehdä valintoja mahdolliseksi lähtömateriaaliksi palkokasvien jalostuksessa. Työn toimeksiantajana oli Boreal Kasvinjalostus Oy. Tutkimus toteutettiin Jokioisilla kesällä 2016.
Opinnäytetyön teoria jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa käydään läpi lyhyesti herneen ja härkäpavun viljelyä sekä käyttöä. Toisessa osassa käydään läpi paikalliskantojen viljelyä koeruuduilla, niistä tehtyjä havaintoja sekä saatuja tuloksia. Herne- ja härkäpapukoe toteutettiin myös Ruotsissa ja Norjassa. Tuloksia saatiin myös Ruotsissa tehdystä härkäpapu- ja hernekokeesta sekä Norjassa tehdystä hernekokeesta.