KLUBITOIMINNAN RANTAUTUMINEN HELSINGIN DIAKONISSALAITOKSEN SAARNITUVAN YKSIKKÖÖN : Muistisairaiden sosiaalisen kuntoutumisen tukeminen
Korpela, Anna (2017)
Korpela, Anna
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703203501
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703203501
Tiivistelmä
Korpela, Anna. Klubitoiminnan rantautuminen Helsingin Diakonissalaitoksen Saarnituvan yksikköön, Muistisairaiden sosiaalisen kuntoutumisen tukeminen. Kevät 2017, 47 s., 3 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK).
Opinnäytetyö oli luonteeltaan työelämälähtöinen, kvalitatiivinen ja toiminnallinen opinnäytetyö. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää harraste eli klubitoiminta toimivaksi osaksi muistisairaiden arkea ja saada heidän äänensä kuuluviin toiminnan kehittämismielessä. Opinnäytetyön tarkoitus oli auttaa muistisairaita asukkaita siten, että opinnäytetyö mahdollistaa muistisairaiden tukemisen ja heidän osallistumisen klubitoimintaan ja siten tehdä klubitoiminta toimivaksi osaksi arkea muistisairaiden kannalta tulevaisuudessa.
Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä oli muistisairauksiin, toimintakykyyn ja muistihäiriöisen laadukkaaseen ohjaamiseen ja projektien kehittämiseen liittyvä kirjallisuus sekä näyttöön perustuva tutkittu tieto. Teoreettista viitekehystä käytettiin sekä opinnäytetyön suunnitteluvaiheessa että opinnäytetyön prosessin aikana.
Opinnäytetyössä tuettiin Diakonissalaitoksen Saarnituvalla osallistuvan havainnoinnin keinoin kahden muistisairaan asukkaan sosiaalista kuntoutumista harraste eli klubitoiminnassa, joista saadut havainnot merkittiin havaintopäiväkirjaan. Tulosten arvioinnin ja opinnäytetyön vaikuttavuuden tueksi tehtiin teemahaastattelut kahdelle Helsingin Diakonissalaitoksen työntekijälle. Haastattelulomakkeet sisälsivät kvalitatiivisia kysymyksiä, jotka oli rakennettu muistisairaiden sosiaalisen kuntoutumisen ympärille.
Teemahaastatteluista kerätty aineisto sekä havaintopäiväkirjamerkinnät osoittavat, että muistisairaiden oli hyvin haastavaa osallistua peleihin tai muihin kognitiivista osaamista vaativiin tai isompia kokonaisuuksia käsitteleviin klubitoiminnan muotoihin. Muistisairaiden omat mieltymykset toimivat motivoijina klubitoiminnan osallistumisen ja siinä toimimisen kannalta. Muistisairaiden äänet näkyvät havaintopäiväkirjan kautta ja he ovat itse olleet mukana kehittämässä klubitoimintaa heille sopivaksi toiminnaksi. Opinnäytetyön laadukkuutta ja vaikuttavuutta ajatellen opinnäytetyössä ilmenee sosiaalisen tukemisen aikana yksilöllisyyden huomioiminen, johon kaikki ohjaavat osapuolet kiinnittivät suuresti huomiota.
Asiasanat: muistihäiriöt, kuntoutus, toimintatuokio
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK).
Opinnäytetyö oli luonteeltaan työelämälähtöinen, kvalitatiivinen ja toiminnallinen opinnäytetyö. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää harraste eli klubitoiminta toimivaksi osaksi muistisairaiden arkea ja saada heidän äänensä kuuluviin toiminnan kehittämismielessä. Opinnäytetyön tarkoitus oli auttaa muistisairaita asukkaita siten, että opinnäytetyö mahdollistaa muistisairaiden tukemisen ja heidän osallistumisen klubitoimintaan ja siten tehdä klubitoiminta toimivaksi osaksi arkea muistisairaiden kannalta tulevaisuudessa.
Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä oli muistisairauksiin, toimintakykyyn ja muistihäiriöisen laadukkaaseen ohjaamiseen ja projektien kehittämiseen liittyvä kirjallisuus sekä näyttöön perustuva tutkittu tieto. Teoreettista viitekehystä käytettiin sekä opinnäytetyön suunnitteluvaiheessa että opinnäytetyön prosessin aikana.
Opinnäytetyössä tuettiin Diakonissalaitoksen Saarnituvalla osallistuvan havainnoinnin keinoin kahden muistisairaan asukkaan sosiaalista kuntoutumista harraste eli klubitoiminnassa, joista saadut havainnot merkittiin havaintopäiväkirjaan. Tulosten arvioinnin ja opinnäytetyön vaikuttavuuden tueksi tehtiin teemahaastattelut kahdelle Helsingin Diakonissalaitoksen työntekijälle. Haastattelulomakkeet sisälsivät kvalitatiivisia kysymyksiä, jotka oli rakennettu muistisairaiden sosiaalisen kuntoutumisen ympärille.
Teemahaastatteluista kerätty aineisto sekä havaintopäiväkirjamerkinnät osoittavat, että muistisairaiden oli hyvin haastavaa osallistua peleihin tai muihin kognitiivista osaamista vaativiin tai isompia kokonaisuuksia käsitteleviin klubitoiminnan muotoihin. Muistisairaiden omat mieltymykset toimivat motivoijina klubitoiminnan osallistumisen ja siinä toimimisen kannalta. Muistisairaiden äänet näkyvät havaintopäiväkirjan kautta ja he ovat itse olleet mukana kehittämässä klubitoimintaa heille sopivaksi toiminnaksi. Opinnäytetyön laadukkuutta ja vaikuttavuutta ajatellen opinnäytetyössä ilmenee sosiaalisen tukemisen aikana yksilöllisyyden huomioiminen, johon kaikki ohjaavat osapuolet kiinnittivät suuresti huomiota.
Asiasanat: muistihäiriöt, kuntoutus, toimintatuokio